Tenteistä on selvitty ja niistä ehkä jotain opittu. Pakkanenkin on vain hidasteena, kun tulinen ryhmämme pääsee tositoimiin. Nyt onkin aika tarkentaa tutkimuksemme pääkohtia.
Sintonen keräsi itse aineiston tutkimustaan varten. Hänen apunansa toimi tutkimusavustaja, joka videoi tutkimussessiot. Aineisto on hankittu vuosina 2017-2018. Aineisto hankittiin kahdesta eri ryhmästä: toinen ryhmä oli esikoululaisia ja toinen oli ekaluokkalaisia. Tutkimukseen osallistui koko ryhmä, taustoista riippumatta. Sintonen ei halunnut saada iän lisäksi muita ennakkotietoja tutkimukseen osallistujista. Tutkimus suoritettiin koulun omissa tiloissa kesken koulupäivän. Tutkimukseen valittiin 11 ihmistä, mutta itse tutkimukseen osallistui useampia. Lapsille annettiin tutkijan keksimä soitin nimeltä tipsit. Lapset laittoivat sormeensa tipsit-soittimen ja saivat sen avulla luoda ääniä koputtamalla tipsiä sormensa päässä johonkin luokan pintaan. Sen jälkeen heidän tuli kirjoittaa oma keksimänsä soitto-ohje paperille. Lapset suoriutuivat tehtävästään odotettua paremmin ja saivat aikaiseksi tehtyä omia musiikillisia kuvioitaan paperille.

Tässä tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1. Minkälaisia ratkaisuja lapset keksivät itsenäisesti luomiinsa äänijaksoihin?
2. Miten hyvin merkit ja symbolit resonoi monilukutaidon kanssa?
Tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset.

Tutkimus selvitti varsin kattavasti vielä lukemaan ja kirjoittamaan opettelevien lasten merkityksen muodostamista moninaisten symbolien ja merkkien avulla. Tutkimuksessa ilmeni, että lapset ovat varsin taitavia ilmentämään musiikillisia kuvioita ja sarjoja paperille.
Tutkimus antaa kuitenkin viitteitä, että lisätutkimusten tarve on olemassa ja tutkimuksessa kerätyn aineiston (videointi) mutta tässä käyttämättömäksi jäänyt materiaali olisi hyvä hyödyntää. Lisäksi artikkeliin valittiin tutkimusaineistosta vain 11 lapsen tuotokset, joten laajemmalle tutkimukselle olisi myös käyttöä paremman kattavuuden saavuttamiseksi.

Tutkimuksen aineiston hankinnassa käytettiin instrumentteina kameraa tutkimustilanteen tallentamiseen. Videomateriaalia ei kuitenkaan hyödynnetty lopullisessa versiossa. Lapset käyttivät tutkijan kehittämää tipsitiä äänen aikaansaamiseksi. Tämän jälkeen lapset käyttivät kynää ja paperia soitto-ohjeiden luomiseen.

Tehdyn tutkimuksen kannalta käytetty aineisto oli riittävää. Mielestämme olisi kuitenkin ollut mielekästä vielä nähdä lasten luomien graafisten ohjeiden käyttöä käytännössä; olisiko niiden sisältöä ollut mahdollistaa toistaa? Tutkimuksessa olisi voitu myös haastatella lapsia heidän tekemiensä soitto-ohjeiden jälkeen tiedustelemalla, miten lapset selittäisivät luomiansa soitto-ohjeita.

Emil, Keshika, Samuli, Aida, Minna, Haini, Jesse, Sari ja Antti

KTT 1 tehtävä “ Lasten kapasiteetti tuottaa ymmärrettävää tekstiä on laajempi kuin osaamme ajatellakaan ”
Tutkimus, jota ryhmämme käsittelee ei ehkä ollut se kaikkein suosituin. Kuitenkin meille, jotka sen valitsimme, oli melko nopeasti selvää että tässä sitä on jotain mielenkiintoista. Aliarvioimmeko lasten kykyjä? Tarjotaanko liian vähän ohjausta, tukea ja mahdollisuuksia lasten kehittyä kielellisesti? Saavatko lapset tarpeeksi haasteita tekstin tuottamiseen? Huomioidaanko lasten kielelliset mahdollisuudet muunkielisten osalta tasa-arvoisesti? Huomataanko lukivaikeudet tarpeeksi ajoissa? Ideoita ja kysymyksiä lenteli ja kun saatiin tekniset asiat synkronoitua päästiin alkuun. Vaikka valmista ei ihan vielä ole tarjota luettavaksi niin jotain kuitenkin.

Pohdintoja: * Minkä ikäisistä lapsista on kyse ?
* Pitäisikö opetus aloittaa aikaisemmin kuin ensimmäisellä luokalla?
* Mitä tekstin tuottamisella tarkoitetaan tutkimuksessa ( kirjoittaminen, sanelu yms ) ?
——–> voi olla monimuotoista piirretty, laulettu yms (MOI hanke )
Minkälaista opetusta kielellisen kehityksen suhteen tehdään päiväkodeissa ja miten sitä voisi kehittää?
Miten määritellään kapasiteetti ja tuottavan tekstin määritelmä?
Esim.saduttaminen, onko tuottavaa tekstiä, kun lapset keksivät päiväkodeissa tarinoita, jotka kirjoitetaan ylös
http://mediataidekasvattaa.fi/oppimateriaalit/mita-tarkoittaa/artikkeli-sara-sintonen-ja-kristiina-kumpulainen-monilukutaito-moninaisuutena-toimintana-ja-osallisuutena/ Tässä artikkelissa pohditaan erilaisia tekstin tuottamisen muotoja, kirjoittajat HY lehtoreita
Lukivaikeudet: miten vaikuttaa tutkimukseen, jos lapsella on lukivaikeuksia, vaikuttaako tutkimukseen
Keskitytäänkö yhteen metodiin, vai onko käytössä monenlaisia tutkimustapoja?
Mikä on ymmärrettävää tekstiä?
Miten rajataan tutkittavat?
Minkälaisia kokemuksia tuottavan tekstin luomisesta: omat kokemukset ja työelämän pohdinnat
Tutkimuksen pituus.
Pystyykö tekstin tuottoa tutkimaan ilman että lapsi ymmärtää puhetta?
Mihin tekstin tuottaminen on yhteydessä?
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/99793/OT%20Maanselka.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Miten tutkitaan:
Paikka ja ympäristö:
-miten vaikuttaa koti/päiväkoti; sosiaalinen ympäristö
Minkä ikäisille tutkimussuunnitelma rajataan?
Voiko tuottava teksti olla leikkimistä? Kertomus? Puhetta?
Kuvakorttien avulla käytännön tutkimista: Lapsille kuvakortteja: kuinka monesta sanasta koostuu, mikä lasketaan tarinaksi/tekstiksi. Lasketaanko tarinan kertominen korteilla tekstin tuottamiseksi?
Kaksikielisyys; tuottaa tekstiä kahdella kielellä
Ehdotus tutkimukseen: kirjuri, joka kirjaa lasten tuottamaa tekstiä–
Tutkimus olisi hyvä toteuttaa leikkiin piilottaen -> Tarinan luomisen konteksti eri tavoilla
Leluja avustamassa tarinan tuotossa.
Roolileikki tai muu leikki, joka testaa luovuutta.
Varhaiskasvatusope-opiskelijoiden tutkimussuunnitelma
Kuva välineenä, mistä lähtökodista lähdetään liikkeelle
Huomioidaan rajoitukset, pelot yms.vaikuttavat tekijät lapsen rohkeuteen ja luovuuteen
Vasu-näkökulma: mitä oppimisen osa-alueet
Tutkimuskysymys: Tutkitaan 6-vuotiaiden kykyä tuottaa tekstiä
Esim. video: Mitä tässä sinun mielestäsi tapahtuu, osaako tämän ikäiset kertoa, mitä videolla tapahtuu? Sarjakuvatyyli yms.
Saako lapsi tietää, että tämä osallistuu tutkimukseen vai yritetäänkö pitää asia piilossa siltä varalta että se vaikuttaisi tuloksiin.
Annetaanko lapselle jokin ulkoinen motivaattori esim. Tikkari osallistumisesta
Mahdollinen hyöty: motivaation parantuminen
Halutaanko teettää samanlainen testi kaikille vai yritetäänkö jakaa porukkaa vaikka kahdenlaisilla testeillä mahdollista vertailua varten?
Tutkimusidea: Annettaan lapselle sarjakuva, jossa puhekuplat ovat tyhjät ja tämän tehtävä on täyttää omatoimisesti (tai aikuisen avustuksella jos ei osaa kirjoittaa) puhekuplat. Tarinan järkevyydestä ja sanojen laajuudesta voidaan lajitella ainakin kolmeen kategoriaan. Ei mitään tolkkua teksissä eli puhekuplien sanoma ei yhtään sovi kuvien kanssa. Teksti sopii sarjakuvan sanomaan, mutta teksti on todella simppeliä kuten yksittäisiä sanoja repliikkien sijasta. Hyvä kokonaisuus eli tarina on järkevä ja sieltä löytyy lauseita tai niitä muistuttavia alkuja.

Kuten yltä voi huomata on tutkimuksen rajaamisessa vielä tekemistä aiheen ollessa niin laaja ja mielenkiintoinen, mutta tästä on hyvä jatkaa.

Emil, Sari, Samuli, Jesse, Hanifi, Aida, Heini, Keshika ja Antti.