Hei kaikille Arvotyhjiöiltä!

Saimme purkaaksemme väitteen ”Varhaiskasvatuksessa ei ole arvojen ja katsomusten kannalta ’tyhjää tilaa’.”

Millä tavoin nämä arvot ja katsomukset sitten kulkeutuvat varhaiskasvatuksen toimintaan, ja miten ne siellä vaikuttavat? Pohdimme, millaisia ajatuksia väite varhaiskasvatuksen arvottuneisuudesta meissä herätti. Sivusimme hieman myös tyhjän tilan käsitettä ja keskustelimme siitä, millaiset tilanteet esimerkiksi päiväkodin arjessa voisivat olla vapaita arvoista ja katsomuksista.  

Arvot ja katsomukset 

Päätimme aloittaa alusta eli siitä, mitä arvon ja katsomuksen käsitteillä ylipäätään tarkoitetaan. Nettisanakirja määrittelee arvon näin:  “Se, minkä perusteella jotakin pidetään merkityksellisenä, hyvänä, arvokkaana” (Suomisanakirja I.) Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi 1 –kurssilla arvot taas määriteltiin sellaisiksi ”perusteiksi toiminnallemme,” jotka muun muassa “– vaikuttavat yhteiselämän periaatteisiin, ohjaavat valintojamme, ja ovat luonteeltaan melko pysyviä” (Jyrhämä 2019.) Katsomus on suomisanakirjan mukaan “pysyvä, lujittunut käsitys elämästä ja perusasioista” (Suomisanakirja II.)

Varhaiskasvatus pitää Suomessa sisällään päiväkodin, perhepäivähoidon ja niin kutsutun avoimen varhaiskasvatuksen, eli vaikkapa kerhot. Meitä kiinnostaa, millä tavoin arvot ja katsomukset näkyvät tällä varhaiskasvatuksen kentällä, ja mitkä ovat tahot, joiden kautta ne sinne kulkeutuvat. Keskustelussamme korostuivat päivähoidon opetushenkilöstön ja toisaalta lasten vanhempien katsomukset ja arvot olennaisimpina (oletettuina) vaikuttajina varhaiskasvatuksen arjessa. Myös mahdolliset ristiriidat lapsen kodin ja päivähoidon keskenään erilaisten arvojen välillä herättivät paljon ajatuksia. 

Hyvät ja huonot arvot 

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n verkkosivujen mukaan opettajan toiminnan tulee pohjata eettisyyteen, ihmisyyden kunnioittamiseen, totuudellisuuteen, rehellisyyteen, kunnioitukseen ja oikeudenmukaisuuteen. Näiden arvojen viemistä varhaiskasvatukseen, eli töihin, siis velvoitetaan opettajalta.  

Ammattinsa ja sen tuomien arvojen lisäksi opettaja kuitenkin on ihminen omine henkilökohtaisine arvoineen. Millaisia arvoja ja katsomuksia hänen sitten kannattaisi ehkä suodattaa puheistaan ja toiminnastaan tullessaan työpaikalle? Keskustelussamme esiin nousivat ainakin voimakkaat ennakkoluulot ja vahvat poliittiset mielipiteet. Opettajan tulisi työssään toteuttaa ammattietiikkansa ja työyhteisönsä mukaisia arvoja, vaikka ne olisivatkin ristiriidassa hänen henkilökohtaisten näkemystensä kanssa.  

Keskustelu opettajan henkilökohtaisen arvomaailman heijastumisesta esimerkiksi päiväkodin arkeen saattoi meidät myös uuden kysymyksen äärelle: millä tasolla omia arvojaan ylipäätään tunnistaa, saati sitten kontrolloi? Tulisiko opettajan aktiivisesti pyrkiä tunnistamaan ja tiedostamaan omat arvonsa ja katsomuksensa ja olla valmis muokkaamaan näitä määritelmältään ”melko pysyviä perusteita toiminnalle” muuttuvan yhteiskunnan niin vaatiessa?   

Tämän viikon postuksemme on kysymyksiä täynnä. Ensi viikolla saattaa olla jo selvemmät sävelet, kun käsiteltävä tutkimusaihe ja tutkija selviävät! 

ARVOTYHJIÖT: Toni, Aino L, Aino O, Veera, Arttu, Jasmin, Emmi

Lähteet:

Jyrhämä, Riitta. 2019. Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi I. Luento Helsingin yliopistossa 10.9.2019.

OAJ. Opettajan arvot ja eettiset periaatteet. Verkkodokumentti. <https://www.oaj.fi/arjessa/opetustyon-eettiset-periaatteet/opettajan-arvot-ja-eettiset-periaatteet/>. Viitattu 11.9.2019.

OAJ=Opetusalan Ammattijärjestö

Suomisanakirja I. Arvo. Saatavilla sähköisesti. <https://www.suomisanakirja.fi/arvo>. Viitattu 11.9.2019.

Suomisanakirja II. Katsomus. Saatavilla sähköisesti. <https://www.suomisanakirja.fi/katsomus>. Viitattu 11.9.2019.