Ryhmä 11 blogiviikko päivä 5

“Leikkien, havainnoiden, kannatellen – Vertaisvuorovaikutusta vahvistavaa pedagogiikkaa varhaiserityiskasvatuksen toimintaympäristössä” 

9 viikon matka on kuljettu Jaakko Hilpön ja Lasse Lipposen johdolla kohti tutkivaa työtapaa. Kurssi  kokonaisuudessaan pysäyttää pedagogisten kysymysten äärelle ja pohtimaan omaa roolia ja toimintaa päiväkodin lapsiryhmässä varhaiskasvatuksen opettajana ja tasa-arvoisena tiimin jäsenenä. Ryhmätyöskentely tässä kurssikokonaisuudessa haastaa keskustelevaan, ”yhdessä olemme enemmän” -työtavan opetteluun. Koemme, että sen ymmärtäminen, että, että isojen kokonaisuuksien pilkkominen osiin mahdollistaa asioiden syvemmän tarkastelun, on yksi rikkaimmista kurssin opetusten anneista matkalla kohti tutkivaa työtapaa – asenteen omaksumista työvälineeksi päiväkodin arjessa ja ammatillisessa kasvussa.

Ryhmän 11 matka alkoi lööpistä  “Varhaiskasvatuksen ammattilaiset kontrolloivat lasten leikkiä”  ja jatkui nimikkotutkijamme Marja Syrjämäen tutkimuksen artikkelin                                    “Enhancing peer interaction during guided play in Finnish integrated special groups”,                   ja tutkijatapaamisen kautta perjantain 8.11.2019 väitöstilaisuuteen.                                             Lööpin ajatuksesta, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset negatiivisella tavalla kontrolloivat ja rajoittavat lasten leikkiä vaihtui mietintään leikin välineelliseen merkitykseen ja rooliin varhaiskasvatuksen ammattilaisten pedagogisena ja rooliin varhaiskasvatuksen ammattilaisten pedagogisena toimintatapana ja menetelmänä lasten vertaisvuorovaikutuksen havainnoimisessa tukemisessa, edistämisessä ja kannattelussa. Ennakkokäsityksemme suuntainen fokus varhaiskasvatuksen ammattilaisista leikin kieltäjinä ja rajoittajina kääntyi tutkimuksen näkökulman ja tutkimustulosten myötä varhaiskasvatuksen ammattilaisten roolin tarkastluun vertaisvuorovaikutuksen ja leikin mahdollistajaja ja kannattelijana.

Tutkijatenttiä odotamme mielenkiinnolla. On ainutlaatuinen mahdollisuus saada haastatella sekä mahdollisesti parhaassa tapauksessa jopa haastaa “ihan oikeaa tutkijaa” yliopistomaailmasta. On jännittävää ja avartavaa opetella ja oppia syvemmin tutkimuksen ja käytännön yhteyttä ja merkitystä sekä niiden yhteistä päämäärää varhaiskasvattajien ammattilaisen kasvun ja kehityksen sekä moniammatillisen yhteistyön edistämiseksi ja päiväkotiarjen laadun parantamiseksi,  lapsen kasvun, kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tueksi.  Nimikkotutkijamme Marja Syrjämäen 8.11.2019 väitöstilaisuuden puheenvuorossa käyttämiä sanoja siteeraten tavoitteena “Sellainen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö, jossa lapsi saa kokemuksen osallisuudesta yhteisössä – kehittyy, oppii, kukoistaa ja voi hyvin – Varhaiskasvatuksen ammatilaisen vastuulla on, että  JOKAINEN lapsi saa vuorovaikutuksen ja yhteenkuuluvuuden kokemuksen varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä”. Marja Syrjämäen tutkimuksen ja lähteenä olleiden aikaisempien tutkimusten valossa vuorovaikutus on tärkeä pohja oppimiselle.  Jo varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä vertaisryhmän ulkopuolelle jääminen, mahdolliset kiusaamiskokemukset tai ryhmän ulkopuolelle sulkemisen kokemuksilla voi tutkimustulosten mukaan olla kauaskantoisia vaikutuksia  – jopa aikuisuuteen asti – johtaen syrjäytymiseen. Tutkimuksen aihe –  pedagogiikka –  Aikuisen pedagoginen rooli – varhaiskasvatuksen ammattilaisten käyttämä pedagogiikka – pysäyttää todella pohtimaan roolin vastuuta ja merkitystä lasten ja heidän perheidensä elämään. 

Ryhmä 11 – Anu ja Erja-Liisa 

Toiveikaista torstaita  kaikille!  Joululoman  alkuun  on  enää  reilu kuukausi  aikaa,  eiköhän  siis yhdessä  ahkeroida  opinnot hyvään  malliin  ennen  sitä.  

Haluamme  tänään jakaa tutkimusartikkelista  nousseita ajatuksia koskien vuorovaikutuksen pedagogista  merkitystä  sekä  tuoda  esiin  tutkijan havaintoja ryhmän aikuisten erilaisista  toimintatavoista vertaisvuorovaikutuksen vahvistamiseksi ohjatussa leikissä.

Nimikkotutkijamme Syrjämäki löysi tutkimusaineistostaan viisi erilaista aikuisen pedagogista toimintamallia vertaisvuorovaikutuksen vahvistamisen näkökulmasta varhaiserityiskasvatuksen ryhmissä tarkasteltuna. Tutkimusjoukosta erottui kaksi toimintatavaltaan erilaista ulottuvuutta jotka määriteltiin yksiulotteisiin ja moniulotteisiin ohjaustyyppeihin. Yksi uloitteisia  ohjaustyyppejä ovat  leikkikumppani,  havainnoija ja  kontrolloija.  Näissä  ohjaustyypeissä aikuinen  toimii  vain  yhden  näkökulman ja pedagogisen toimintatavan kautta. Moniulotteisina  toimintatapoina  nähtiin  mahdollistaja ja kannattelija. Aikuiset jotka toimivat tämän ohjaustyypin mukaan pystyivät yhdistelemään pedagogisia toimintatapoja tilanteen mukaan.

Tutkimus  herätti huomiomme oman  pedagogisen  toiminnan  merkityseen sekä sen ulottuvuuksiin  ohjatussa  leikissä. Lisäksi olisi  mielenkiintoista  tutkiskella näiden esille tulleiden ohjaustyyppien kautta  varhaiskasvatuksen  aikuisten  toimintaa   päiväkodin havainnointi tehtävässä OSTA 1  kurssiin liittyen.

Miten yhden ulottuvuuden ohjaustyylin omaavia varhaiskasvatuksen aikuisia voisi ohjata kohti moniulotteista ohjaustyyliä? Ja onko se hyödyllistä? Onko tiimissä hyvä olla erilaisen ohjaustyylin omaavia aikusia? Alla olevasta kaaviosta voit tarkastella mihin kohtaan sinä saattaisit tai haluaisit asettua työssäsi varhaiskasvatuksen ammattilaisena.

Pedagogiset ohjaajatyypit ja niiden suhde vertaisvuorovaikutuksen vahvistamiseen.
Lähde: Syrjämäki, M. (2019). Leikkien, havainnoiden kannatellen. Vertaisvuorovaikutusta vahvistavaa pedagogiikka varhaiserityiskasvatuksen toimintaympäristössä.

Ryhmä 11/ Tiina ja Sara