Tervetuloa KUKA:n kirjoitusohjeet –blogiin! Tälle sivustolle on koottu neuvoja ja apuvälineitä tieteellisen kirjoittamisen sekä erityisesti viittauskäytäntöjen omaksumisen tueksi.

Tieteellisessä kirjoittamisessa on monia erilaisia vakiintuneita viittauskäytäntöjä, jotka voivat vaihdella tieteenalasta ja julkaisusta riippuen. Opettajilla voi olla myös kurssikohtaiset vaatimukset viittauskäytännöstä. Tässä blogissa on mukailtu niin kutsuttua Chicagon tyyliä ja sen author-date systeemiä, joka perustuu käsikirjaan The Chicago Manual of Style (17th edition). Chicagon tyyliä käytetään yleisesti humanistisilla aloilla ja se soveltuu kaikille Kulttuurien tutkimuksen kandiohjelman tieteenaloille. Halutessasi voit tutustua muihin viittaustyyleihin (MLA, APA, Harvard) Linkkejä–osiossa.

Viittauskäytännöillä tarkoitetaan tapaa, jolla kirjoittaja osoittaa tekstissään lukijalle sen mistä kerrottu tieto on peräisin. Viitteitä tarvitaan siis aina, kun jotain lähdettä tai toista kirjoittajaa lainataan suoraan tai referoidaan tiivistäen, tai jos alkuperäistekstin merkitystä ilmaistaan omin sanoin (parafraasi). Viitteiden tarkoituksena on auttaa lukijaa erottamaan kirjoittajan ajatukset muiden ajatuksista sekä antaa riittävästi informaatiota, jotta lukija voi tarvittaessa päästä käsiksi lähteeseen, johon kirjoittaja viittaa. Täten lukija voi halutessaan esimerkiksi tarkistaa viitteen paikkansapitävyyden tai etsiä lisää tietoa käsitellystä aiheesta.

Viittauskäytäntö vaikuttaa sekä leipätekstissä käytettäviin viittauksiin (alaviitteet tai tekstinsisäiset viitteet) että kirjallisuusluetteloon. Valittu tyyli määrittää jokaisen välimerkin, ison alkukirjaimen ja kursivoinnin paikan viitteiden ja kirjallisuusluettelon muotoilussa, eli ohjeita pitää todellakin seurata pilkuntarkasti! Koska käytettyjen lähteiden tulee olla helposti löydettävissä kirjallisuusluettelosta, on tärkeää, että viitteet ja kirjallisuusluettelo vastaavat toisiaan.

Systemaattisten viitteiden käyttäminen on yksi tieteellisen kirjoittamisen kulmakivistä, jossa harjaannutaan koko opintojen ajan.  Lähdeviittaustekniikan ja akateemisen esseen teko voi alkuun tuntua haastavalta, mutta niiden harjoittelu kannattaa aloittaa heti yliopisto-opintojen alussa. Harjoittelu tekee mestarin! Kysy rohkeasti opettajalta neuvoa ja tutustu tämän blogin Linkkejä-sivuun saadaksesi lisäapua. Myös tieteellisen kirjoittamisen kurssilla, praktikumissa ja proseminaarissa opit ohjatusti lisää akateemisesta kirjoittamisesta. Tsemppiä tieteellisen kirjoittamisen polulle!

Blogin työryhmän jäseniä ovat Alexandra Bergholm (yliopistonlehtori, uskontotiede), Ulla Savolainen (yliopistotutkija, folkloristiikka) sekä Suvi Toivanen (opiskelija, taidehistoria) Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen kandiohjelmasta.