Tietokantaliitoksista

Vko III

Vektoriaineistojen – tai minkä aineiston kanssa vaan – saattaa joskus huomata, kuinka tuhottoman paljon dataa aineistot sisältävät. Suuri määrä tietoa vaikeuttavat ohjelman suorituskykyä sekä hidastavat omaa työskentelyä. Monien yksiköiden kanssa voi olla myös epäkäytännöllistä työskennellä erikseen. Tietokantojen yhdistäminen nopeuttaa ja helpottaa suurpiirteistä työskentelyä, missä ei tarvita niin montaa yksittäistä datakohdetta.

Joskus taas haluamamme aineisto ei ole paikkatieto-ohjelmistolle suotuisassa tallennemuodossa. Useimmiten asia on kuitenkin helposti muutettavissa. Esimerkiksi Excel-taulukko-ohjelmalla tuotettu tiedosto (.xlsx) ei toistu QGIS-paikkatieto-ohjelmassa. Tiedoston pystyy muuttamaan Excelissä helposti QGIS:ssä toistuvaan tiedostomuotoon .cvs:ksi (comma delimited), milloin avatessa QGIS projektissa siitä tulee automaattisesti uusi attribuuttitietokanta.

Muun muassa tällaisten aiheiden parissa työskentelimme kolmannella kurssikerralla. Harjoitustyönä käytimme Afrikan mantereen karttaa vektoriaineistona, mihin oli piirretty valtioiden rajat äärimmäisellä tarkkuudella. Alkuperäisessä tietokannassa jokaisella valtiolla oli enemmän kuin yksi komponentti, eriävä alue yhtenäisestä polygonista (esimerkiksi Guinea-Bissaun rannikko koostuu pirstaloituneista saarirykelmistä, joilla on kaikilla oma lukuarvo, ID, yms.). Tällaisen massiivisen tietokannan kanssa olisi työlästä työskennellä, varsinkin kun tarkastelisimme koko Afrikan mannerta. Eri asia olisi, jos tekisimme tutkimustyötä yksittäisistä valtioista tai alueista. Harjoittelimme tietokantojen yhdistämistä QGIS:in dissolve (suom. liuottaa) -työkalun avulla. Dissolve-työkalu nimensä vastaisesti yhdisti yksiköt, joilla oli jokin yhtenevä tekijä, esim. valtion tunnus: Guinea-Bissau: BJ, yhdeksi Guinea-Bissaun tietokannaksi. Työprosessin pystyy tekemään erikseen jokaisella valtiolla tai sitten koko vektoriaineistolle.

Tarvitsemamme Excel-taulukko sisälsi tietoa Afrikan valtioiden väestön, sekä internetin käyttäjien määrän vuonna 2000, 2017, että Facebook-sovelluksen käyttäjien määrän vuonna 2018. Työvaihe, mikä pitäisi vielä suorittaa, olisi saada uusi .cvs-tiedosto osaksi Afrikan tietokantaa. Join-työkalulla (suom. liittää) pystyy helposti yhdistämään toisen tietokannan toiseen – jos niillä on yhdistävä tekijä. Tässä tapauksessa molemmilla datoilla on käytössä valtioiden nimet, joten ohjelma pystyy yhdistämään tietokannat nopeasti ja kivuttomasti. Jos tietokannoilla ei olisi yhdistävää tekijää näin helposti löydettävissä, yhdistäminen olisi paljon monimutkaisempaa.

Harjoituksen lopuksi lisäsimme Afrikan tietokantaan dataa mantereen konflikteista, timanttien sekä maanpäällisten öljylähteiden lokaatioista – toisin sanoen tuotimme tietoa tietokantaan sijainnin perusteella. Sitä varten täytyi käyttää työkalua, joka laskee pisteet polygonissa. Erikseen oli myös työtapa, millä pystyi tuottamaan tietoa polygoneista polygoneissa.

Tuotetuilla muuttujilla on selviä yhteyksiä toisiinsa. Nyfors esitti artikkelissaan ”Valot palaa mutta ketään ei ole kotona” (2019) konfliktien ja esim. timanttilöydöksien sijaintien välisiä yhteyksiä. On sanomattakin selvää, että sellaisessa maailmassa kuin elämme, luonnonrikkauksien esiintymät aiheuttavat kiistämättä yhteenottoja. Nyfors mainitsi 1800-luvulla tapahtuneista konflikteista brittien ja alkuperäiskansojen välillä johtuen uusista timantti- ja kultalöydöksistä. Samankaltaisia luonnonrikkauksista aiheutuvia konflikteja puidaan myös nykypäivän viihdemaailmassakin, esimerkkinä vuonna 2018 julkaistussa elokuvassa Black Panther (ohj. Ryan Coogler, Marvel Studios).

Internetin käyttäjät ovat kasvaneet Afrikassa nopeasti vuodesta 2000 vuoteen 2017 (esim. Kamerunissa 20 000 vs. 6 128 422). Usein lisääntyvästä internetin käytöstä koetaan seuraavan huonoja vaikutuksia. Valeuutisten, poliittisten manipulointien sekä taloudellisten vedätysten takia internetin käyttäjien tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota lukemiinsa asioihin ja ilmiöihin ja käyttää lähdekritiikkiä. Internetin ja sosiaalisen median koetaan myös huonontavan ihmissuhteiden ja elämän laatua. Uuden Pew Research Center-analyysin mukaan varsinkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa internetin käytön kasvulla koetaan kuitenkin olevan positiivisia vaikutuksia ihmisten elämänlaatuun (Silver, Johnson, 2018).

Enemmistö kokee internetillä olevan hyviä vaikutuksia koulutukselle, taloudelle, henkilökohtaisille suhteille sekä politiikalle. Teknologian kasvu näkyy myös teknologia-alan yritysten lisääntymisessä. Esimerkiksi Buean kaupunkiin, Kamerunissa, on syntynyt Ylen artikkelin mukaan ”startup-ekosysteemi” (Lindström, 2019). Ilmiötä kutustaan Kamerunvuoresta (Mongo ma Mdemi) inspiroituneena Piivuoreksi (Silicon Mountain). Kysyntä varsinkin afrikkalaisille kehitetyille mobiilisovelluksille kasvaa, mutta erilaiset konfliktit haittaavat teknologian vakaata kehitystä. Esimerkiksi kaksikielisessä Kamerunissa käydään taisteluita itsenäisyyttä vaativan englanninkielisen väestön ja ranskankielisen hallituksen välillä. Hallitus sulki vuonna 2017 internetin englanninkielisessä Bueaussa jopa kolmeksi kuukaudeksi, ja sijoittajat kaikkoavat alueelta väkivaltaisuuksien johdosta.

Ja takaisin kotimaahan. Itsenäisenä työnä tuli toimittaa Suomen tulvaindeksikartta, johon tulisi merkitä myös valuma-alueiden järvisyysprosentti. Tehtävää suorittaessa tuli käyttää Afrikka-tehtävän työskentelymenetelmiä ja/tai hyödyntää niitä. Jotkin askeleet tuli toistettua, muttei suinkaan kaikkia. Se tekikin itsenäisestä työstä haastavaa. Sain älyttömän hyvän tukiopetustuokion Kialta, mikä helpotti työskentelyä ja lievitti hermostuneisuutta. Kun muutamaa päivää myöhemmin taas kokeilin tehdä kartan alusta loppuun itsenäisesti, oli se alussa tuskaisaa, mutta loppua kohden työnteko alkoi sujua ja lopulta tajusin, mitä koko tehtävässä oli haettu takaa. Kuvasta 2 on nähtävissä tehtävän lopullinen tulos.

Tulvaindeksi lasketaan jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla (MHQ/MNQ). Kartasta on nähtävissä, kuinka tulvaherkkyys on korkeimmillaan maan länsi- että etelärannikolla – siellä, missä järvisyysprosentti on alhaisin. Havaittavissa on siis selkeä korrelaatio järvisyyden sekä tulvaherkkyyden välillä. Tulvaherkkyyteen vaikuttavia muita tekijöitä ovat järvien lukumäärän lisäksi valuma-alueen pinnanmuodot sekä maankäyttö.

Kertoman mukaan juuri tätä koropleettikarttaa tulemme tarvitsemaan myöhemmissä opinnoissamme kevään edetessä kohti kesää. Mielenkiintoista nähdä, onko tästä kartasta silloin yhtään mihinkään.

 

 

Lähteet:

Nyfors, K. (2019). ”Valot palaa mutta ketään ei ole kotona”. Lainattu 7.2.2019, saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/knyfors/2019/02/07/valot-palaa-mutta-ketaan-ei-ole-kotona/

Silver, L. – Johnson C. (2018). Internet Connectivity Seen as Having Positive Impact on Life in Sub-Saharan Africa. Lainattu 7.2.2019, saatavilla: http://www.pewglobal.org/2018/10/09/internet-connectivity-seen-as-having-positive-impact-on-life-in-sub-saharan-africa/

Lindström L. (2019). Kun internet suljettiin Afrikan tärkeimmästä startup-kaupungista, yrittäjät perustivat nettipakolaisleirin kaupungin rajalle. Lainattu 7.2.2019, saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-10618758