Spatiaalisesta kyselystä

Vko V

Viidennen kurssikerran oppimistavoitteisiin kirjattiin mm. bufferointitoiminnon (eli puskuroinnin) hyötykäyttö etäisyyksien ja lukumäärien laskemisessa, lyhyimmän etäisyyden määrittäminen, sekä laskemista kohteiden avulla. Aloitimme tunnin kuitenkin edellisen kurssikerran tehtävällä, eli Pornaisten karttatehtävällä, jonka jätimme kesken. Edellisellä kerralla ehdimme digitoida rajatun alueen päätiet sekä asuintalot. Laskimme teiden pituudet Sum line lengths-työkalulla (suom. laske yhteen viivojen pituus), jonka lopputuloksena syntyi uusi tietokanta, jossa ilmoitetaan viivojen (teiden) lukumäärä sekä yhteenlaskettu pituus metreinä.
Seuraavaksi harjoittelimme, miten saada tietoa tietyn vyöhykkeen sisälle jääneistä pisteistä. Tehtävänä oli selvittää, kuinka monta asuintaloa sijaitsisi 100 metrin päästä kuudesta digitoidusta tiestä. Käyttäisimme työkalua, joka määrittäisi kaikille kohteille (eli teille) saman arvon: Fixed Distance Buffer (suom. kohdistettu etäsiyyspuskurointi). Puskurivyöhykkeen sisälle jääneiden valittujen kohteiden (asuintalot) tietoja voidaan tarkistella Spatial Query:lla (suom. spatiaalinen kysely) ja analysoida saatuja tuloksia.

Edellä mainittuja työvaiheita sekä edellisillä kurssikerroilla opittuja taitoja tulisimme tarvitsemaan seuraavissa itsenäisissä tehtävissä. Tehtävien tekoon ryhtyminen tuntui aluksi haastavalta, mutta toistoa tehtävissä tuli riittävästi, jolloin työvaiheet jäävät paremmin lihasmuistiin. Tämän kertainen kurssikerta olikin kaikista kerroista paras, sillä vaikka opetus on tärkeää ja ensimmäiset askeleet on jonkun ensin demonstroitava, jotta voi taidon omaksua, on jokaisen kuitenkin itse omilla voimilla opittava kävelemään. Viides kurssikerta oli oikeastaan ensimmäinen kerta, kun sai itse selviytyä tehtävistä omilla taidoilla ja ongelmanratkaisukyvyillä. Tunti oli antoisa, tehtävät sopivan haasteellisia ja oppimismetodi ideaalinen – tuntui, että kerrankin jotain tuli aidosti opittua.

Teimme aluksi kaksi itsenäistehtävää. Ensimmäinen tehtävä keskittyi Helsinki-Vantaan ja Malmin lentokentän meluvallivyöhykkeiden vaikutusalueiden laskemiseen (taulukot 1 ja 2), sekä alueen asukkaiden sijainnin analyysia suhteessa alueen asemiin (taulukko 3). Toisessa tehtävässä tarkasteltiin taajamien vaikutusalueita (taulukko 4). Tehtävien varsinaisena tarkoituksena ei ollut tuottaa karttaesitystä, vaan vastata kysymyksiin tilastollisilla (numeerisilla) vastauksilla, jotka saatiin toimitettua ensimmäisen harjoituksen vastaavilla työvaiheilla. Huom. prosenttiluvut ovat pyöristettyjä seuraavaan kokonaislukuun.

 

Taulukko 1. Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien puskurivyöhyketehtävien vastauksia.

Malmin lentokenttä
Säde		Asukkaat
2 km		56 366
1 km		8 642

Helsinki-Vantaan lentokenttä
Säde		Asukkaat		65dB vaikutusalueella			55dB vaikutusalueella
2 km		10 127		0,20 %			11 913

 

Taulukko 2. Helsinki-Vantaalle laskeuduttiin tilapäisesti kaakon suunnasta vuonna 2002 kolmannen kiitoradan rakennustöiden vuoksi.

Laskeutumissuunnan vaihtaminen vuoden 2002 mukaiseen tilanteeseen
Vaikutuksen alaisia asukkaita melualueella (väh. 60dB), (kpl)					~28 300

 

Taulukko 3. Tilastoja asukkaiden määristä, keiden asuinsijainti alle 500 metrin päästä julkisen liikenteen asemasta.

Asemat
Alle 500m päässä lähimmästä asemasta asuvat (kpl)						106 465
Kaikista asukkaista alle 500m päästä asemasta (%)						22 %
Työikäisten määrä (15-64v) 106 465:stä (%)						69 %

 

Taulukko 4. Lukuja taajamissa asuvista. 

Taajamat
Taajamissa asuvat asukkaat (%)						98 %
Kouluikäiset (7-16v), jotka asuvat taajamien ulkopuolella (kpl)						1 404
Kaikista alueen kouluikäisistä (%)						3 %

 

Tulokset vaihtelevat jokaisella kurssilaisella, johtuen esimerkiksi lentokenttien kiitoratojen digitoinnista. Jokainen on manuaalisesti digitoinut oman viivan, joten se on väistämättä jokaisella erilainen. Tulosten tulisi kuitenkin suurin piirtein olla saman arvoisia, jos on toteuttanut tehtävän oikein ja laskenut oikeita muuttujia. Itse ensimmäisellä kerralla katsoin Spatial Query-taulukosta aivan väärää saraketta (count, eli määrä, vaikka olisi pitänyt seurata saraketta sum, summa), jolloin saamani tulokset olivat aivan puuta heinää. Onneksi tajusin mokan ennen kuin olin ehtinyt tehdä kaikki tehtävät.

Asuminen lähellä lentokenttiä voi aiheuttaa ihmisille monenlaisia terveysongelmia. Salmi mainitsee artikkelissaan Osa 5: Bufferointia ja melusaastetta (2019) mm. lisääntyvän elimistön stressin sekä heikentyvän unen laadun. Vantaan Sanomat uutisoi, kuinka 50 prosenttia yölennoista laskeutuu kiitoradalle kaksi, näin ollen häiriten mahdollisimman vähän nukkuvia ihmisiä – varsinkin Tikkurilassa (Hovi-Horkan, 2014). Melu on silti väistämätöntä, ja Vantaalle muuttaessa tämä kannattaa ottaa huomioon. Ihmiset kuitenkin reagoivat meluun eri tavalla ja useat tuttuni, jotka asuvat lentokenttien läheisyydessä, kertovat etteivät enää edes huomaa lentokoneiden aiheuttamaa melua.

Kotiläksyksi saimme kolmesta tehtävästä valita mieluisimman (tai vaikka kaikki). Lähdin työstämään tehtävää, jossa keskityttiin PK-seudun uima-altaiden sijainteihin kartalla ja kiinteistöissä, sekä lukumäärällisesti uima-allasrikkainta kaupunginosaa.

 

Taulukko 5. Uima-allastilastoa pääkaupunkiseudulta. 

Uima-altaallisia taloja				855
Asukkaita kiinteistöissä, joissa uima-allas (kpl)				28 312
Kiinteistöistä omakotitaloja (kpl)				345
Kiinteistöistä kerrostaloja (kpl)				181
Kiinteistöistä rivitaloja (kpl)				113

Taulukosta 5 on siis nähtävissä uima-altaiden määriin liittyviä tuloksia. Lopuksi määritettiin vielä tarkasteltavan alueen saunojen määrä. Saunojen määrästä ei ole karttaesitystä.

 

Taulukko 6. Saunojen määristä.

Saunallisia kiinteistöjä (kpl)				21 922
Suhteessa kaikkiin kiinteistöihin (%)				24 %

 

Taulukkoa 5 tarkastelemalla voimme päätellä, että omakotitalot ovat yleisimpiä asuntokiinteistöjä, joissa on uima-allas. Lauttasaari, Länsi-Pakila sekä Kulosaari ovat uima-allas-rikkaimpia kaupunginosia. Vaikka Lauttasaaressa onkin vain 43 omakotitaloa, yksin siellä on 53 uima-allasta. Toisin kuin esim. Vartioharjussa omakotitaloja on 734 kpl, mutta uima-altaita siellä on vain 32.
Saunoja on huomattavasti enemmän kuin uima-altaita. Kuitenkin, vaikka saunat ovat yleisiä ja (ainakin pitäisi olla) jokaisen suomalaisen perusoikeus, saunojen rakentaminen uusiin asuntoihin on vähentynyt huomattavasti – varsinkin kerrostaloihin (Kivimäki, Yle, 2017). Yhtenä tekijänä vähenevään saunojen määrään pidetään halukkuutta hyödyntää kaikki asuinneliöt. Toisena merkittävänä syynä lienee monelle saunanpidon kustannukset: lämpö-, vesieristykset sekä talotekniikka (esim. ilmastointi) ovat kalliita kohteita talonrakennuksessa. Saunan lämmittäminen taas nostattaa asunnon sähkölaskua merkittävästi. Varsinkin nuoret aikuiset hyödyntävät yhä enemmän yhteissaunoja, mm. kuntosaleilla.

Tehtävää tehdessä minua henkilökohtaisetsi auttoi omat muistiinpanoni kurssikertojen työvaiheista. Yleinen tunnelma on hyvä: mielestäni onnistuin tehtävien toteutuksessa tehtävänannon mukaisesti, vaikka jotkin luvut saattavatkin olla väärin. Mielestäni ymmärsin työvaiheet, niiden funktiot ja idean, mitä tehtävillä ajettiin takaa. Tämänkertaisessa blogikirjoituksessa ei ollutkaan tärkeintä saada tehtävien vastaukset täysin oikein, vaan ymmärtää, mitä on tekemässä, miksi, millä työkaluilla ja kuinka hyödyntää jo opittuja taitoja. Saastamoinen summasi artikkelissaan Kurssikerta 5 (2019) hyvin  tämänkertaisen kurssikerran, ja oikeastaan koko opiskelun ytimen: ”Olen ”- -” tyytyväinen siihen, etten luovuttanut, vaan jaksoin yrittää vastausten etsintää.”.

 

 

Lähteet:

Salmi, J. (2019). Osa 5: Bufferointia ja melusaastetta. Lainattu 22.2.2019, saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/jhsalmi/2019/02/19/osa-5-bufferointia-ja-melusaastetta/

Hovi-Horkan, J. (2014). Lentokoneiden mölinä kovinta nousualueilla. Lainattu 22.2.2019, saatavilla: https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/stub-247

Kivimäki, P. (2017). Suomalaisen asumisen erikoinen muutos – yhä harvempaan kerrostaloasuntoon tulee sauna. Lainattu 20.2.2019, saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-9393813

Saastamoinen, S. (2019). Kurssikerta 5. Lainattu 21.2.2019, saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/saasara/2019/02/19/kurssikerta-5/