Kyselylomakkeen lopussa kysyttiin, ovatko vastaajat myöhemmin halukkaita heidän kotonaan toteutettaviin jatkohaastatteluihin. Yhteensä 386:sta haastatteluluvan antaneesta vastaajasta 28 valittiin jatkohaastatteluihin, jotka toteutettiin vuosina 2008–2009. Haastateltavat valittiin siten, että näyte kattaisi mahdollisimman monipuolisen väestöprofiilin niin sukupuolen, iän, asuinpaikan, koulutuksen, sosioekonomisen aseman kuin perhetyypinkin mukaan. Kaikki jatkohaastatellut olivat suomenkielisiä. Jatkohaastattelut järjestettiin kahta poikkeusta lukuun ottamatta haastateltavien kodeissa (poikkeustapauksissa haastattelupaikkana oli jokin julkinen paikka, kuten kahvila). Haastattelut kestivät tunnista puoleentoista. Aluksi haastateltavia pyydettiin käymään läpi elämäntarinaansa sekä asumis-, perhe- ja työtilannettaan, minkä valossa keskusteltiin kulttuurin ja kulutuksen teemoista käyden läpi haastateltavan kyselyvastaukset, syventäen niitä ja hakien vastauksille perusteluja.

Haastattelut etenivät puolistrukturoidusti. Haastateltavan omalla puhetavalla ja -halukkuudella sekä haastattelun sisäisellä dynamiikalla oli suuri merkitys kokonaisuudelle. Ensin puhuttiin lomakkeen sisältämistä kulttuurin alueista (televisio, elokuvat, lehdet, kirjallisuus, musiikki, urheilu jne.), sitten laajemmin vapaa-ajasta ja lopuksi käsiteltiin myös muita elämänalueita ja erityisesti yhteiskuntaluokkaan samastumista. Jokaista haastateltavaa pyydettiin myös määrittelemään hyvä ja huono maku.

Lista tutkimuksen 28 kotitalousjatkohaastatellusta henkilöstä (PDF)