Ruokamanifesti 2022

Ruokamanifesti

21.2.2022

(Food Manifesto also in English, englanniksi)

Joukko suomalaisia kumppanuusmaatalousyhteisöjä julkaisee tämän ruokamanifestin nostaakseen esille sen, mitä kaikkea ruokajärjestelmän parissa työskentely voi meille antaa. Lisäksi manifestilla halutaan korostaa kumppanuusmaatalouden roolia ruoan tuotannon muutoksessa. 

 

Ruoka on yhteiskunnan ytimessä. Se yhdistää kaikkia ihmisiä joka päivä. Kun ruokatalous on omissa käsissämme, myös yhteiskunnan rakenteellinen muutos on mahdollista.

Ruoan tuotanto, jakelu ja kulutus vaikuttavat olennaisesti ihmisten ympäristökuormitukseen. Ruokajärjestelmän muutos voi ympäristövaikutusten lisäksi edistää myös terveitä, oikeudenmukaisia ja reiluja yhteiskuntarakenteita paikallisesti ja globaalisti.

Kumppanuusmaatalous (Community Supported Agriculture eli CSA) vahvistaa viljelijöiden ja kuluttajien välisiä suhteita. Keskiössä on niin riskien kuin hyötyjen jakamisen periaate. Kumppanuusmaatalous on voimaannuttavaa sekä yhteisölle että viljelijöille, ja se antaa ratkaisuja tavanomaisimpiin ongelmiin, joita tuottajat ja kuluttajat kohtaavat maailmanlaajuisesti:

 

1. Reilu paikallinen ruokatalous on tehokas työkalu maailmanlaajuisen ruokasuvereniteetin palauttamiseksi. Ruokasuvereniteetti tarkoittaa oikeutta kulttuurisesti ja terveydellisesti sopivaan ruokaan, joka on tuotettu luonnonmukaisesti ja kestävästi. Lisäksi se tarkoittaa oikeutta määrittää ja toteuttaa paikallisesti olosuhteisiin soveltuva ruokajärjestelmä. Ruokasuvereniteetti asettaa ruoantuottajien, -jakajien ja -kuluttajien omat tavoitteet ja pyrkimykset suuryritysten sekä markkinoiden vaatimusten edelle.

Tämänhetkisen ruokakriisin – niin kuin myös useiden muiden yhteiskunnallisten kriisien ja levottomuuksien – suurin ongelma on viljelijöiden epäreilu kohtelu globaalin markkinatalouden kovassa ja häikäilemättömässä otteessa. Kumppanuusmaatalous tarjoaa valoisampaa tulevaisuutta mallina, jossa kuluttajat sitoutuvat tietoisesti jakamaan tuotannon riskit ja hyödyt.

 

2. Kumppanuusmaatalous on tehokas keino edistää terveyttä ja taistella parempien ravitsemustottumusten puolesta.

Suoria ja luottamukseen perustuvia viljelijä–kuluttaja -suhteita vakiinnuttamalla ihmisillä on mahdollisuus saada tuoretta ruokaa vastuullisesti tuotettuna.

Liike on saanut alkunsa 1960-luvun Japanissa, jossa naiset olivat huolissaan maatalouskemikaalien turvallisuudesta ja halusivat tarjota lapsilleen puhdasta paikallista ruokaa. Huolen seurauksena syntyi ensimmäinen Teikei (yhteiskumppanuus, jossa tuottaja ja kuluttaja olivat kasvokkain tekemisissä keskenään) jakamaan paikallisesti kohtuuhintaista, terveellistä, turvallista, ravitsevaa ja mahdollisimman vähän prosessoitua ruokaa ilman kemikaaleja ja torjunta-aineita.

 

3. Kumppanuusmaatalous edustaa olennaista näkökulmaa kansalaisvastuun herättelemisessä taloudellisissa suhteissa sekä solidaaristen verkostojen luomisessa viljelijöiden ja kuluttajien välille. Kumppanuusmaatalous tapahtuu sosiaalisten verkostojen kautta ja niitä perustaen, jolloin rakennetaan myös oikeudenmukaisempia kestävän kehityksen yhteisöjä.

Jotta kumppanuusmaatalous voisi olla muutakin kuin pelkkä markkinointihanke, kasvattajien ja syöjien – kuten he toisinaan itseään kutsuvat – on yhteistyöllä luotava luottamukseen perustuvia paikallisia sosiaalis-taloudellisia rakenteita. Tämä edistää myös aloitekykyä ja itseluottamusta, ja tällaisissa rakenteissa maataloustuotannon riskit sekä informaatio jaetaan. Toiminta on inhimillistä ja aikaansaavaa. Tuotannon hinta määräytyy tarpeiden ja kustannusten pohjalta ilman keinotekoisten markkinoiden vaikutusta.

 

4. Luontoyhteistyöhön ja harmoniaan perustuva kumppanuusmaatalous-konsepti herättää luonnostaan ympäristö- ja ilmastonmuutoskysymyksiä.

Kumppanuusmaataloudet kuuluvat lähiruokaliikkeeseen, jossa keskeisiä asioita ovat ekologiset tuotantomenetelmät, ruoan lyhyemmät kuljetusmatkat, pakkausmateriaalin minimoiminen sekä energiankäytön ja ympäristökuormituksen vähentäminen kokonaisvaltaisesti. Kuluttajat tukevat omalta osaltaan perhetiloja, jotka ovat vähemmän riippuvaisia fossiilisesta tai tuontienergiasta. Tämä rohkaisee viljelijöitä panostamaan kemikaalittomiin ratkaisuihin, monipuolisempaan biodiversiteettiin sekä kulttuurimaisemien ja -perinnön säilyttämiseen tuleville sukupolville.

 

5. Suomen kumppanuusmaatilojen verkosto Kumppanuusmaatalous ry on osa kansainvälistä CSA-verkostoa (Urgenci International CSA). Verkoston jäseninä uskomme, että kumppanuusmaatalousmallin joustavuus voi mahdollistaa moniulotteista ja kekseliästä toimintaa, joka edesauttaa kestävien yhteisöjen ja rakentavan yhteistyön syntymistä mahdollisimman monien näkökulmien ja ryhmien kanssa. 

Kumppanuusmaatalouden avaaminen ja esitteleminen toisenlaisille tahoille ja näkemyksille on haaste keskenään erilaisten resurssien, kokoluokan ja kulttuurien vuoksi. Malliin halutaan sisällyttää tietyt kestävän kehityksen perusperiaatteet, jotka ovat samoja toteutuksesta riippumatta, mutta samanaikaisesti prosessi on myös toiminnan myötä kasvava ja mukautuva.

Urgencin jäsenenä haluamme myös sitoutua yhteistyöhön eteläisen pallonpuoliskon pienviljelijöiden toteuttaman kestävän maatalouden kanssa. Kamppailut ruokasuvereniteetin, omavaraisuuden ja kestävän paikallisen talouden puolesta ovat merkittävillä tavoilla kytköksissä toisiinsa maailmanlaajuisesti.

Manifesti pohjautuu soveltaen  Urgencin visioon ja missioon

 

Manifestin allekirjoittavat seuraavat suomalaiset kumppanuusmaatalousyhteisöt: 

Kaupunkilaisten oma pelto, Vantaa

Osuuskunta Oma Maa, Tuusula

Keskikosken tila, Siikajoki

JuurikasJKL, Jyväskylä

Livonsaaren Osuuspuutarha, Naantali

Hunajalähde Oy, Lapinlahti

Jalotus ry, Kerava

Green City Farm, Helsinki

Niipalan tila, Hollola

Omppu Tonttu Luomutila, Orimattila

Tuiskula Farm, Siuntio