Month: February 2023

4. Kurssikerta

Kurssikerralla käytiin läpi ruudukon luomista, ja siihen liittyviä ominaisuuksia. Ruudukon avulla pystyy erottelemaan aineistoja ja luomaan hyvän välineen havainnollistamista varten.

Tein kartan pääkaupunkiseudun asukastiheydestä, sillä minua kiinnosti nähdä mitkä ovat tiheimmin asuttuja alueita. Kuten suurin osa varmaan olettaakin, suurin väentiheys oli Helsingin kantakaupungin alueella Etu-Töölössä, Kalliossa ja Sörnäisissä.

Asukastiheys laskee, mitä pidemmälle mennään julkisen liikenteen ja pääväylien luota. Erityisen tiheää asutusta on kantakaupungin lisäksi junaratojen ja metron varrella. Muuten alueet ovat tasaisia, mutta yksi yllättäjä kuitenkin on Espoon keskus, joka erottuu ympäristöänsä paljon tiheämmin asuttuna.

Kuva 1: Kartta pääkaupunkiseudun asukastiheydestä per neliökilometri.

Kartta itsessään antaa riittävästi informaatiota perustason yleistykseen, mutta tarkempia raja-arvoja voisi olla hyvä harkita seuraavalla kerralla. Yksityiskohtaisempi tieto antaisi mahdollisuudet tarkempaan tutkimukseen. Ruututeemakartta on hyvä vaihtoehto hieman yleistetyn tiedon esittämiseksi, mutta se antaa kuitenkin tarkemman käsityksen aiheesta, kuin esimerkiksi koropleettikartta. Se on myös erittäin helppolukuinen, joten se soveltuu kaikkien tulkittavaksi.

Kolmannella kurssikerralla tehtiin QGIS- ohjelmalla lisää karttoja. Kurssikerran aikana tehtiin karttaa Afrikan mantereesta, ja liitettiin tietoja alueella tapahtuvista konflikteista ja arvokkaista resursseista.

Tuntien aikana opeteltiin laskemaan lisää tietoa attribuuttitauluun ja opeteltiin hyödyntämään niitä kartan teossa. Enemmän tätä sai jatkaa toisessa harjoituksessa, josta lisää alempana.

Kartan avulla voi tehdä alustavia päätelmiä siitä, liittyvätkö arvokkaat resurssit alueella tapahtuviin konflikteihin. Karttaa tarkasteltaessa voidaan huomata silmämääräisestikin jo muutamia yhteneväisyyksiä. Esimerkiksi Angolan ja Algerian valtioiden kohdalla näyttäisi siltä, että arvokkaita luonnonvaroja on juuri niillä alueilla, missä konfliktejakin on tapahtunut. Kuitenkaan ilman tarkempaa tietämystä alueen historiasta ja nykyhetkestä, ei voi pitäviä päätelmiä tehdä.

Niin kuin Nikolai Tuuri blogissaan päättelikin, on totta, että aineistosta saisi enemmän irti, jos tilastoissa näkyisi myös aikadataa. Konfliktien tapahtumisvuosi ja kaivosten avausvuodet toisivat lisää syvyyttä kartan dataan.

Kuva 1: Afrikan mantereelta löytyvät arvokkaat resurssit ja konfliktit kuvattuna kartalle.

Alla oleva kartta Suomen tulvaindeksistä ja järvisyysprosentista suhteessa valuma-alueisiin voi olla hyödyllinen tutkittaessa ympäristön maankäyttöä. Kartan avulla voidaan esimerkiksi selvittää tulville alttiita alueita, ja näin ollen minimoida riskit sijoittamalla kriittiset rakennukset toisaalle, tai vaihtoehtoisesti tekemällä riittävät rakenteelliset muutokset estämään tulvien aiheuttamaa vahinkoa tulva-alueilla.

Kuva 2: Tulvaindeksi ja järvisyyden suhde kuvattuna valuma-alueittain kartalla.

Lähteet:

Tuuri, N. (2023) “3. Kurssikerta”, Nikolain Blogi, 8.2.2023. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/nikolait/2023/02/08/3-kurssikerta/