Kolmannella kurssikerralla tehtiin QGIS- ohjelmalla lisää karttoja. Kurssikerran aikana tehtiin karttaa Afrikan mantereesta, ja liitettiin tietoja alueella tapahtuvista konflikteista ja arvokkaista resursseista.
Tuntien aikana opeteltiin laskemaan lisää tietoa attribuuttitauluun ja opeteltiin hyödyntämään niitä kartan teossa. Enemmän tätä sai jatkaa toisessa harjoituksessa, josta lisää alempana.
Kartan avulla voi tehdä alustavia päätelmiä siitä, liittyvätkö arvokkaat resurssit alueella tapahtuviin konflikteihin. Karttaa tarkasteltaessa voidaan huomata silmämääräisestikin jo muutamia yhteneväisyyksiä. Esimerkiksi Angolan ja Algerian valtioiden kohdalla näyttäisi siltä, että arvokkaita luonnonvaroja on juuri niillä alueilla, missä konfliktejakin on tapahtunut. Kuitenkaan ilman tarkempaa tietämystä alueen historiasta ja nykyhetkestä, ei voi pitäviä päätelmiä tehdä.
Niin kuin Nikolai Tuuri blogissaan päättelikin, on totta, että aineistosta saisi enemmän irti, jos tilastoissa näkyisi myös aikadataa. Konfliktien tapahtumisvuosi ja kaivosten avausvuodet toisivat lisää syvyyttä kartan dataan.
Kuva 1: Afrikan mantereelta löytyvät arvokkaat resurssit ja konfliktit kuvattuna kartalle.
Alla oleva kartta Suomen tulvaindeksistä ja järvisyysprosentista suhteessa valuma-alueisiin voi olla hyödyllinen tutkittaessa ympäristön maankäyttöä. Kartan avulla voidaan esimerkiksi selvittää tulville alttiita alueita, ja näin ollen minimoida riskit sijoittamalla kriittiset rakennukset toisaalle, tai vaihtoehtoisesti tekemällä riittävät rakenteelliset muutokset estämään tulvien aiheuttamaa vahinkoa tulva-alueilla.
Kuva 2: Tulvaindeksi ja järvisyyden suhde kuvattuna valuma-alueittain kartalla.
Lähteet:
Tuuri, N. (2023) “3. Kurssikerta”, Nikolain Blogi, 8.2.2023. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/nikolait/2023/02/08/3-kurssikerta/