Month: March 2023

Kurssikerta 7

Viimeisellä kurssikerralla sai tehdä omanlaisen kartan joka sisältää vähintään kaksi muuttujaa. Kun valinnanvapautta on paljon, ei heti välttämättä keksi hyvää aihetta. Pallottelin jonkin aikaa ideoita Suomen väestöntiheydestä, murrekartasta ja Euroopan asukastiheyttä kuvaavasta kartasta.

Päätin kuitenkin tehdä karttasarjan väestön lukumäärästä ja ruotsinkielisten määrästä prosentteina. Näistä kartoista voi hahmottaa, että väkiluku ei Suomessa korreloi ruotsinkielisten prosentuaalisen osuuden kanssa. Pienemmillä paikkakunnilla erityisesti Länsi-Suomessa on prosentuaalisesti paljon enemmän ruotsinkielisiä, johtuen toki myös pienestä väkiluvusta.

Kuva 1: Väkiluku kunnittain Suomessa (2015).

Kuva 2: Ruotsinkielisten lukumäärä kunnittain prosentteina (2015).

Kuudes kurssikerta

Kuudennella kurssikerralla harjoiteltiin hahmottelemaan dataa kartoille tekemällä maanjäristyksistä, tulivuorista ja meteoriiteista havainnollistavaa materiaalia, jota voisi käyttää opetuksessa.

Kartat, jotka tein ovat suhteellisen havainnollistavia. Niistä erottuu pääasiat hyvin ja opetettavan asian ydin. Kahdella ensimmäisellä kartalla voisi hyvin opettaa mannerlaattojen siirtymien vaikutuksista, ja siitä miksi ja minne maanjäristyksiä ja joitakin tulivuoria syntyy.

Viimeisellä kartalla voidaan tarkastella meteoriittien osumista maahan ja pohtia, minkä vuoksi suurin osa osuu maapallon keskiakselille.

Kuva 1: Maailmankartta tilastoiduista maanjäristyksistä magnitudeittain.

Kuva 2: Kartta tulivuortenpurkauksista ja voimakkaista yli 5 magnitudin maanjäristyksistä maapallolla.

Kuva 3: Kartta meteoriittien tilastoiduista törmäyksistä maapalloon.

Alla kuva Wikipediasta, joka kuvaa maanjäristyksiä maapallolla.

Kuva 4: Maanjäristysten tapahtumapaikat.

Kuva 4 löytyy osoitteesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maanj%C3%A4ristys#/media/Tiedosto:Quake_epicenters_1963-98.png

Viidennellä kurssikerralla oli jonkin verran haasteita matkassa. Erilaisten rajausten tekeminen osoittautui haastavaksi, erityisesti soveltavien rajausten tekeminen tuotti hankaluuksia.

QGIS-työkaluista tärkeimmiksi ovat osoittautuneet ainakin puskurivyöhykkeet, prosessointityökalut ja laskin. Näiden työkalujen avulla voidaan käsitellä monipuolisesti dataa ja luoda uutta tietoa jo olemassa olevista kentistä. Näiden työkalujen käyttö on ainakin päällisin puolin hanskassa, mutta opittavaakin on varmasti vielä runsaasti.

Harjoitusta kaipaisin lisää ehkä siinä, mitä työkaluja tulisi käyttää missäkin tilanteessa. Itse työkalujen käyttö onnistuu, mutta niiden soveltaminen tehtäviin itsenäisesti kaipaa vielä vähän harjoitusta.

Puskurivyöhykkeet ovat monipuolinen työkalu, jonka avulla voidaan tarkastella tarkemmin jo rajatun alueen ympäristöä rajaamalla sitä ympäröivää aluetta. Puskurivyöhykkeitä voidaan käyttää esimerkiksi saastuttavien alueiden ympäristövaikutusten alueelliseen tarkastelemiseen. Tai kurssikerrallakin tehtyyn alueiden asukasluvun määrittämiseen.

QGISin avulla voidaan ratkaista monenlaisia ongelmia, mutta aina tarvitaan riittävän kattavat aineistot, jotta se onnistuu. Aineistojen määrä ja laatu vaikuttavatkin analyysin tulosten luotettavuuteen ja todenmukaisuuteen paljon. Käyttäjä ja aineistot vaikuttavat myös itse paljon siihen, millaista analyysiä ohjelma tuottaa. Toisilla aineistolla saadaan toisenlaisia tuloksia ja toisilla taas niistä poikkeavia.