Category: Uncategorized

Kurssikerta 7

Viimeisellä kurssikerralla sai tehdä omanlaisen kartan joka sisältää vähintään kaksi muuttujaa. Kun valinnanvapautta on paljon, ei heti välttämättä keksi hyvää aihetta. Pallottelin jonkin aikaa ideoita Suomen väestöntiheydestä, murrekartasta ja Euroopan asukastiheyttä kuvaavasta kartasta.

Päätin kuitenkin tehdä karttasarjan väestön lukumäärästä ja ruotsinkielisten määrästä prosentteina. Näistä kartoista voi hahmottaa, että väkiluku ei Suomessa korreloi ruotsinkielisten prosentuaalisen osuuden kanssa. Pienemmillä paikkakunnilla erityisesti Länsi-Suomessa on prosentuaalisesti paljon enemmän ruotsinkielisiä, johtuen toki myös pienestä väkiluvusta.

Kuva 1: Väkiluku kunnittain Suomessa (2015).

Kuva 2: Ruotsinkielisten lukumäärä kunnittain prosentteina (2015).

Kuudes kurssikerta

Kuudennella kurssikerralla harjoiteltiin hahmottelemaan dataa kartoille tekemällä maanjäristyksistä, tulivuorista ja meteoriiteista havainnollistavaa materiaalia, jota voisi käyttää opetuksessa.

Kartat, jotka tein ovat suhteellisen havainnollistavia. Niistä erottuu pääasiat hyvin ja opetettavan asian ydin. Kahdella ensimmäisellä kartalla voisi hyvin opettaa mannerlaattojen siirtymien vaikutuksista, ja siitä miksi ja minne maanjäristyksiä ja joitakin tulivuoria syntyy.

Viimeisellä kartalla voidaan tarkastella meteoriittien osumista maahan ja pohtia, minkä vuoksi suurin osa osuu maapallon keskiakselille.

Kuva 1: Maailmankartta tilastoiduista maanjäristyksistä magnitudeittain.

Kuva 2: Kartta tulivuortenpurkauksista ja voimakkaista yli 5 magnitudin maanjäristyksistä maapallolla.

Kuva 3: Kartta meteoriittien tilastoiduista törmäyksistä maapalloon.

Alla kuva Wikipediasta, joka kuvaa maanjäristyksiä maapallolla.

Kuva 4: Maanjäristysten tapahtumapaikat.

Kuva 4 löytyy osoitteesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maanj%C3%A4ristys#/media/Tiedosto:Quake_epicenters_1963-98.png

Viidennellä kurssikerralla oli jonkin verran haasteita matkassa. Erilaisten rajausten tekeminen osoittautui haastavaksi, erityisesti soveltavien rajausten tekeminen tuotti hankaluuksia.

QGIS-työkaluista tärkeimmiksi ovat osoittautuneet ainakin puskurivyöhykkeet, prosessointityökalut ja laskin. Näiden työkalujen avulla voidaan käsitellä monipuolisesti dataa ja luoda uutta tietoa jo olemassa olevista kentistä. Näiden työkalujen käyttö on ainakin päällisin puolin hanskassa, mutta opittavaakin on varmasti vielä runsaasti.

Harjoitusta kaipaisin lisää ehkä siinä, mitä työkaluja tulisi käyttää missäkin tilanteessa. Itse työkalujen käyttö onnistuu, mutta niiden soveltaminen tehtäviin itsenäisesti kaipaa vielä vähän harjoitusta.

Puskurivyöhykkeet ovat monipuolinen työkalu, jonka avulla voidaan tarkastella tarkemmin jo rajatun alueen ympäristöä rajaamalla sitä ympäröivää aluetta. Puskurivyöhykkeitä voidaan käyttää esimerkiksi saastuttavien alueiden ympäristövaikutusten alueelliseen tarkastelemiseen. Tai kurssikerrallakin tehtyyn alueiden asukasluvun määrittämiseen.

QGISin avulla voidaan ratkaista monenlaisia ongelmia, mutta aina tarvitaan riittävän kattavat aineistot, jotta se onnistuu. Aineistojen määrä ja laatu vaikuttavatkin analyysin tulosten luotettavuuteen ja todenmukaisuuteen paljon. Käyttäjä ja aineistot vaikuttavat myös itse paljon siihen, millaista analyysiä ohjelma tuottaa. Toisilla aineistolla saadaan toisenlaisia tuloksia ja toisilla taas niistä poikkeavia.

4. Kurssikerta

Kurssikerralla käytiin läpi ruudukon luomista, ja siihen liittyviä ominaisuuksia. Ruudukon avulla pystyy erottelemaan aineistoja ja luomaan hyvän välineen havainnollistamista varten.

Tein kartan pääkaupunkiseudun asukastiheydestä, sillä minua kiinnosti nähdä mitkä ovat tiheimmin asuttuja alueita. Kuten suurin osa varmaan olettaakin, suurin väentiheys oli Helsingin kantakaupungin alueella Etu-Töölössä, Kalliossa ja Sörnäisissä.

Asukastiheys laskee, mitä pidemmälle mennään julkisen liikenteen ja pääväylien luota. Erityisen tiheää asutusta on kantakaupungin lisäksi junaratojen ja metron varrella. Muuten alueet ovat tasaisia, mutta yksi yllättäjä kuitenkin on Espoon keskus, joka erottuu ympäristöänsä paljon tiheämmin asuttuna.

Kuva 1: Kartta pääkaupunkiseudun asukastiheydestä per neliökilometri.

Kartta itsessään antaa riittävästi informaatiota perustason yleistykseen, mutta tarkempia raja-arvoja voisi olla hyvä harkita seuraavalla kerralla. Yksityiskohtaisempi tieto antaisi mahdollisuudet tarkempaan tutkimukseen. Ruututeemakartta on hyvä vaihtoehto hieman yleistetyn tiedon esittämiseksi, mutta se antaa kuitenkin tarkemman käsityksen aiheesta, kuin esimerkiksi koropleettikartta. Se on myös erittäin helppolukuinen, joten se soveltuu kaikkien tulkittavaksi.

Kolmannella kurssikerralla tehtiin QGIS- ohjelmalla lisää karttoja. Kurssikerran aikana tehtiin karttaa Afrikan mantereesta, ja liitettiin tietoja alueella tapahtuvista konflikteista ja arvokkaista resursseista.

Tuntien aikana opeteltiin laskemaan lisää tietoa attribuuttitauluun ja opeteltiin hyödyntämään niitä kartan teossa. Enemmän tätä sai jatkaa toisessa harjoituksessa, josta lisää alempana.

Kartan avulla voi tehdä alustavia päätelmiä siitä, liittyvätkö arvokkaat resurssit alueella tapahtuviin konflikteihin. Karttaa tarkasteltaessa voidaan huomata silmämääräisestikin jo muutamia yhteneväisyyksiä. Esimerkiksi Angolan ja Algerian valtioiden kohdalla näyttäisi siltä, että arvokkaita luonnonvaroja on juuri niillä alueilla, missä konfliktejakin on tapahtunut. Kuitenkaan ilman tarkempaa tietämystä alueen historiasta ja nykyhetkestä, ei voi pitäviä päätelmiä tehdä.

Niin kuin Nikolai Tuuri blogissaan päättelikin, on totta, että aineistosta saisi enemmän irti, jos tilastoissa näkyisi myös aikadataa. Konfliktien tapahtumisvuosi ja kaivosten avausvuodet toisivat lisää syvyyttä kartan dataan.

Kuva 1: Afrikan mantereelta löytyvät arvokkaat resurssit ja konfliktit kuvattuna kartalle.

Alla oleva kartta Suomen tulvaindeksistä ja järvisyysprosentista suhteessa valuma-alueisiin voi olla hyödyllinen tutkittaessa ympäristön maankäyttöä. Kartan avulla voidaan esimerkiksi selvittää tulville alttiita alueita, ja näin ollen minimoida riskit sijoittamalla kriittiset rakennukset toisaalle, tai vaihtoehtoisesti tekemällä riittävät rakenteelliset muutokset estämään tulvien aiheuttamaa vahinkoa tulva-alueilla.

Kuva 2: Tulvaindeksi ja järvisyyden suhde kuvattuna valuma-alueittain kartalla.

Lähteet:

Tuuri, N. (2023) “3. Kurssikerta”, Nikolain Blogi, 8.2.2023. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/nikolait/2023/02/08/3-kurssikerta/

Kurssikerta 27.1.2023

Kurssikerralla tutustuimme lisää QGIS-ohjelman ominaisuuksiin, ja tänään olikin vuorossa koropleettikartan tekeminen erilaisista karttaprojektioista ja niiden aiheuttamista ‘vääristymistä’ verrattuna TM35-koordinaatistoon. Kuntien koot, eli niiden pinta-alat vääristyvätkin siis kun kartta tehdään projektion avulla.

Kuva 1: Winkel Tripel- projektion kuntien kokomuutokset verrattuna TM35-koordinaatistoon.

Kuva 2: Robinsonin projektion kuntien kokomuutokset verrattuna TM35-koordinaatistoon.

Kuva 3: Mercator-projektion kuntien kokomuutokset verrattuna TM-35 koordinaatistoon.

Kuten ylläolevista kartoista näkyy, näiden kolmen projektion välillä ei ole paljoa muuttujia. Muiden, varsinkin erilailla rakennettujen projektioiden välillä voi kuitenkin huomata selkeän eron.

Tuntitehtävä

Ensimmäisellä kurssikerralla saatiin aikaiseksi QGIS-ohjelmiston avulla kartta havainnollistamaan typpipäästöjen suuruutta suhteessa toisiin Itämerta ympäröivissä valtioissa. Ohjelmistona Q-GIS oli entuudestaan tuttu syksyn geoinformatiikan kurssilta, mutta uuttakin tunnilta jäi käteen. Opin säätelemään väriasetuksia ja hyödyntämään tilastoja kartan esitystavassa.

Kuva 1. Itämerta ympäröivien valtioiden typpipäästöt.

Karttaa oli pääosin helppoa tehdä ja lopputulos on suhteellisen helppolukuinen. Tarkkaa tietoa kartasta ei saa, sillä jokaisella valtiolla on tietenkin eri päästöt, mutta näin saatiin luokiteltua havainnollistava joukko.

Kotitehtävä 20.1.

Valitsin vaikeustaso 1 tehtävän Suomen kuntien väestöntiheydestä. Uskon tehtävän tekemisen jälkeen muistavani paremmin, miten teemakarttoja tehdään, sillä jouduin matkan varrella aika paljon kertailemaan tunnilla käytyjä asioita uudestaan.

Kartasta voidaan ainakin päätellä Suomen tiheimmät asumiskeskittymät ja huomata myös hyvin harvaanasutut alueet. Pääpiirteittäin, Länsi-Suomi ja Etelä-Suomi ovat tiheämmin asuttuja alueita kuin muut alueet.

Kuva 2: Kuntien väestöntiheyttä 2021 kuvaava kartta.