Minne menet, Kasvatus & Aika? Keskustelutilaisuus kasvatushistorian julkaisutoiminnasta

Minne menet, Kasvatus & Aika? Keskustelutilaisuus kasvatushistorian julkaisutoiminnasta ja vuoden 2017 parhaan artikkelin palkitseminen

23.4.2018 klo 14:00-16:00

Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki), sali 404.

Kasvatus & Aika on historiallis-yhteiskunnallinen open access -julkaisu, joka on toistuvasti yksi ladatuimmista ja luetuimmista historia-alan kotimaisista avoimista lehdistä. Kymmenvuotisjuhlansa kunniaksi Kasvatus & Aika siirtyi uuteen julkaisualustaan ja avasi uudet kotisivut.

Kymmenvuotiaana on hyvä hetki pysähtyä yhdessä pohtimaan, mitä kasvatushistorian tutkimukselle kuuluu nyt, ja mihin olemme jatkossa menossa. Kasvatus & Aika kutsuu kaikkia mukaan keskustelelmaan kasvatushistoriallisesta julkaisemisesta Suomessa, avoimen julkaisutoiminnan tulevaisuudesta sekä Kasvatus & Ajan tulevaisuuden linjoista. Paneelikeskustelun osallistujina ovat kaksi lehden aiempaa päätoimittajaa Jukka Rantala ja Kaisa Vehkalahti, Janne Varjo (Kasvatus-lehti), Anu Lahtinen (Historiallinen Aikakauskirja) sekä Riitta Koikkalainen (TSV, Kotilava-hanke).

Juhlavuoden kunniaksi Kasvatus & Aika aloittaa uuden perinteen, vuoden parhaan artikkelin valinnan. Ensimmäisenä vuoden parhaan artikkelin valitsee kasvatustieteen professori emerita Elina Lahelma.

Tervetuloa!

Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautumisia pyydetään 13.4.2018 mennessä sähköpostitse kirsi-m.hytonen(a) jyu.fi

Ohjelma:

14:00 Kahvitarjoilu alkaa

14:10 Tilaisuuden avaus, päätoimittaja Kirsi-Maria Hytönen

14:15 Vuoden 2017 parhaan artikkelin palkinto, professori emerita Elina Lahelma

14:30 Parhaan artikkelin palkinnonsaajan puheenvuoro

14:45 Paneelikeskustelu: Kasvatushistoriallinen avoin julkaisutoiminta nyt ja tulevaisuudessa

15:45 Tilaisuuden päättäminen

Kasvatus & Aika: https://journal.fi/kasvatusjaaika/

Tiedustelut: päätoimittaja Kirsi-Maria Hytönen (kirsi-m.hytonen (a) jyu.fi)

Athena Lecture, February 8th: ‘Recent Finnish influences on New Zealand education policy: The use and misuse of a global example? by Prof. Martin Thrupp

Research Unit focusing on the Sociology and Politics of Education and Centre for Educational Assessment proudly presents:

Athena Lecture: ‘Recent Finnish influences on New Zealand education policy: The use and misuse of a global example?’ by Professor Martin Thrupp, University of Waikato, NZ.

February 8th at 14.00-16.00 (Siltavuorenpenger 3A, room 261).

Welcome!

Kupoli-seminar (autumn 2017)

Aikataulu syksy 2017

Seminaarit alkavat  tiistaisin klo 9.00. Kokoontumispaikkana on Psychologicumin neuvotteluhuone (Siltavuorenpenger 1 A, huone 229).

Syksyn 2017 jäljellä olevat kokoontumiset:

– 7.11. Lauri / Veronica (2 paperia)

– 21.11. Heidi

– 5.12. Mari

– 19.12. Virpi / Antti (2 paperia)

Athena Lecture 26.10.

26.10. klo 10.15 – 11.45, sh. 303 Athena
 
Prof. Ad van der Ven
Mathematical Principles of Mind Philosophy – Inhibition theory as an explanatory model for the fluctuations of the response times in simple mental tasks 
 
Department of Pedagogy: Learning and Development,
Faculty of Social Sciences of the Radboud 
University Nijmegen in Nijmegen, The Netherlands.
 
Readings for the above mentioned lecture:
 
A Windows 10 compatible simulation program of the model can be downloaded from:


Forthcoming Athena lectures

Kupoli and  Centre for Educational Assessment proudly presents two quest lecturers on the following weeks:

7.9. klo 10-12, sh. 303 Athena
Teachers’ Learning and Leadership: Lessons from Canada
Associate Professor Carol Campbell
(University of Toronto, OISE).

14.9. klo 9-11, sh. 303 Athena
Developing European best practices in education: depoliticisation and the political function of examples.
Dr. Natalie Papanastasiou
(University of Amsterdam (UvA), Amsterdam Institute of Social Science Research)

Tervetuloa julkistamaan kirjaa Suomen peruskouludynamiikasta

Suomalaisen peruskoulun menestystarina nojaa neljään peruspilariin – politiikkaan, hallintoon, perheiden luottamukseen ja luokkahuoneeseen. Peruskoulu on ollut lähes kyseenalaistamaton instituutio, mutta tällä hetkellä sen tasa-arvoisuutta nakerretaan sisältäpäin. Millaisissa sattumanvaraisissa historiallisissa tilanteissa ja tietoisissa päätöksissä nämä periaatteet syntyivät? Mikä tekee niistä hauraita ja uhanalaisia?

Tervetuloa Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Åbo Akademin kirjan Dynamics in Basic Education Politics – Understanding and Explaining the Finnish Case julkistamistilaisuuteen keskiviikkona 7.6. klo 14-16.00 Athena-rakennuksen saliin 107 (Siltavuorenpenger 3A).

Kirjan ovat kirjoittaneet Turun ja Helsingin yliopistojen koulutussosiologian ja politiikan professori Hannu Simola, Tampereen yliopiston kasvatustieteen apulaisprofessori Jaakko Kauko, Helsingin yliopiston yliopistolehtori Janne Varjo ja tutkijatohtori Mira Kalalahti sekä Abo Akademin kasvatustieteen professori Fritjof Sahlström.

Tilaisuudessa kirjasta keskustelevat lisäksi VTM, kaupunginjohtaja emeritus, Simo Juva ja Helsingin yliopiston Koulutuksen Arviointikeskuksen erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen.

Kirjaa voi tilata kustantajalta Routledge https://www.routledge.com/

Tilaisuuden ohjelma

14.00 Peruskoulun menestyksen selittää historia, sattuma ja suunnittelu apulaisprofessori Jaakko Kauko

14.25 Kommenttipuheenvuoro kaupunginjohtaja emeritus Simo Juva

14.35 Kommenttipuheenvuoro erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen

14.45 Kommenttipuheenvuoro professori Hannu Simola

15.00 Paneelikeskustelu Simo Juva, Jaakko Kauko, Sirkku Kupiainen ja Hannu Simola

15.20 Yleisöpuheenvuoroja

15.45 Kuohuviinitarjoilu

 

Puhe naiselle Aikuiskasvatuksen Killan vuosijuhlissa

Naiset, viisaat ja ihanat – Naisia käsketään usein olemaan vähemmän kilttejä, penäämään oikeuksiaan, kasvattamaan pokkaa, nahkaa ja puhumaan äänekkäästi. Pidetään feministisiä kiroiluiltoja ja opitaan pitämään puolensa. Olen yliopiston käytävillä ja tutkijankammioissa kuullut kerrottavan tarinoita naisista, jotka pukeutuvat asiallisen harmaaseen jakkupukuun, pistävät jalkaan korkokengät ollakseen miesten mittaisia, kun he haluavat vakuuttaa asiantuntijuudellaan.

varjoNaiset, kauniit ja rohkeat – Miten olisi, jos naisten ei aina tarvitsisi sopeutua, vaan ympäristön, yhteiskunnan? Mitä jos pukeutumalla ”asiallisesti” ja nousemalla korkojen avulla miesten fyysiselle korkeudelle, naiset todellisuudessa muokkaavat itseään – ja samalla uusintavat patriarkaattisen ahdasta yhteiskuntaa – sen sijaan, että pyrkisivät muuttamaan sitä?

Naiset, isänmaan ja ihmiskunnan toivot – Vauva-lehden keskustelupalstalla kiistellään siitä, sopiiko johtajan olla tunteellinen. Tunteet mielletään feminiinisiksi ja feminiinisyys on kaukana asiallisuudesta ja vakuuttavuudesta. Johtajan jos kenen tulee olla maskuliininen, jopa kova. Miettikää Kekkosta kalastamassa Teno-joella tai Mannerheimia hevosen selässä. Erityisesti johtajan pitää osata vakuuttaa numeroilla – ja numeroilla ja tunteilla ei ole mitään tekemistä keskenään, toteaa Vauva-lehti.

Toverit – En nyt puhu vain naisista ja miehistä, puhun erilaisista ihmisistä. Erilaisista tavoista pukeutua, johtaa, olla olemassa. Nelikymppisenä henkilökohtaisesti opin, että maailma ei ole mustavalkoinen, eikä mitään yhtä totuutta ole olemassa. On vain erilaisia näkökantoja ja toimintatapoja – jotkut niistä ovat enemmän ja jotkut vähemmän hyviä. Noin niin kuin omasta mielestäni. Onko meidän siis syytä muuttaa itseämme vai vallitsevia ennakko-oletuksia, vaatimuksia ja käytäntöjä?

Kansalaiset, medborgare – Ymmärrän kyllä miksi naisia voimaannutetaan kiroilemalla tai opetetaan vaatimaan oikeuksiaan. Se on ihan okei. Sitä tarvitaan. Toivon kuitenkin, että muistamme, että patriarkaattia ei kumota sillä, että naiset (ja myös miehet) sopeutuvat miehiseen maailmaan – vaan päinvastoin muokkaamalla yhteiskuntaa erilaisuutta sallivammaksi. Eikä pelkästään sallivaksi, vaan erilaisuuteen myös kannustavaksi.

Kuva: Jaakko Tähkä

Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat merkitykset: Kasvatussosiologian vuosikirja 1

Heikki Silvennoinen, Mira Kalalahti, Janne Varjo (toim.)
Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat merkitykset: Kasvatussosiologian vuosikirja 1
2016. 370 s. 33 e. SKTS Nro 73.

Koulutusjärjestelmä sai niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa 1950- ja 1960-luvuilta lähtien yhteiskuntapoliittisen tehtävän toimia ”suurena tasa-arvoistajana”. Nyt 2010-luvulla koulutuspolitiikkaa tehdään korostamalla yksilön ja perheiden oikeuksia tehdä valintoja ja saada eriytyneitä palveluja. Lasten vanhemmat, oppilaat ja opiskelijat nähdään asiakkaina, joilla on yksilöllisiä tarpeita ja vaihtelevassa määrin ostovoimaa.

Ajatus koulutuksesta ja sivistyksestä itseisarvona on menettänyt kannatustaan. Koulutuksen rahoitusta on viime vuosina vähennetty kovalla kädellä, ja tulkinnat koulutuksellisesta tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta ovat aiempaa moninaisempia. Monimuotoistuva ja lohkoutuva koulutusjärjestelmä tarkoittaa joillekin parempia mahdollisuuksia ja toisille suurempaa epävarmuutta.

Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat merkitykset -teoksessa käsitellään koulutuksessa ja koulutuspolitiikassa tapahtuneita muutoksia osana yleisempää yhteiskunnallista muutosta. Kirja kattaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta korkeakoulutukseen ja aikuiskoulutukseen. Teos on suunnattu kasvatussosiologian ja koulutuspolitiikan ilmiöistä kiinnostuneille tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille, ja se soveltuu oppikirjaksi kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden kursseille. Koulutuksen ja tasa-arvon teemat koskettavat myös useita hallinto- ja suunnittelutehtävissä toimivia asiantuntijoita. Muutosten keskellä on tärkeää pysähtyä analysoimaan, miten kaikille kansalaisille tuotetaan tasapuoliset mahdollisuudet kouluttautua ja saavuttaa taipumuksiaan vastaavat tehtävät ja yhteiskunnallinen asema. Kysymys on myös koko yhteiskunnan integraatiosta ja luottamuksen tasosta.

Tästä verkkokauppaan >>

Opetushallituksen uutinen >>