Tausta

Peruskoulujen oppilaaksiotto, lähikouluperiaate, kouluvalintojen vapauttaminen ja oppilaitosten laadun tasaisuus ovat alueellisen segregaation ydinkysymyksiä, joihin kohdistetaan julkista keskustelua sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa osana yleistä hyvinvointivaltiokeskustelua. Suomalaiseen koulutusjärjestelmään on sisäänrakennettu vahva yhtenäisen peruskoulun ja mahdollisuuksien tasa-arvon ideologia. Hallinnon hajautuskehityksen, yksilöllisyyden ja valinnanmahdollisuuksien korostumisen sekä kaupunkirakenteen muutosten myötä oppilaiden sijoittumista ja valikoitumista peruskouluihin ohjaavat periaatteet ja käytännöt ovat kuitenkin muuttuneet. Tiukasti lainsäädännön avulla hallinnoitu, valtiovallan vahvistamiin koulupiireihin perustuva oppilaiden sijoittaminen peruskouluihin on 1990-luvulta alkaen muuttunut kunnan väljästi määritellyksi velvollisuudeksi osoittaa jokaiselle oppivelvolliselle mahdollisimman lyhyen ja turvallisen matkan päässä sijaitseva lähikoulu. Paikallisten kouluvalintatilojen institutionaaliset muodot vaihtelevat metropolialueella. Joissakin kunnissa kouluvalinnat oman lähikoulun ulkopuolelle ovat hyvin harvinaisia; toiset kunnat ovat puolestaan profiloineet oppilaitoksiaan ja rakentaneet käytäntöjä jotka korostavat perheiden koulunvalintaoikeutta. (Varjo 2011; Varjo & Kalalahti 2011; Kalalahti & Varjo 2012.)

Myös perheille annettu oikeus hakea lapselleen opiskelupaikkaa muusta kuin kunnan osoittamasta lähikoulusta on aikaansaanut muutoksia, joilla on useita kunnallisesti, alueellisesti sekä yksilöllisesti ilmeneviä eriyttäviä vaikutuksia. Kouluvalinnat ja koulujen profiloituminen eriyttävät oppimisen edellytyksiä ja peruskoulukokemuksia, mikä on todennettavissa myös koulukohtaisten oppimistulosten kasvaneina eroina. Koska perheiden kyky hyödyntää kouluvalintamahdollisuutta riippuu perheiden resursseista, kouluvalintojen vapauttaminen on osaltaan lisännyt perheiden eriarvoisuutta ja koulutuksen periytyvyyttä. (Rimpelä & Bernelius 2010; Riitaoja 2010; West et al 1998; Taylor et al 2005; Phillips 2008; Johansson et al 2007; Espinoza 2007; Moreno 2007.)

Yhtäaikaisesti alueellisten koulutuserojen kasvaessa ja maahanmuuttajataustaisen väestön keskittyessä perinteisesti huono-osaisuuden leimaamille lähiöalueille, erityisesti metropolialueen kunnille on muodostunut sosiaalinen tilaus huolehtia segregaation kielteisistä vaikutuksista. (Bernelius 2011; Vilkama 2010.) Toimenpiteet segregaation vaikutusten huomioimiseksi ovat olleet vaihtelevia. Aluepolitiikan lisäksi kielteistä koulujen eriytymistä voidaan käytännössä tukea lähinnä ohjaamalla heikompien sosioekonomisten asuinalueiden kouluille erityistä taloudellista tukea. Metropolialueen suurimmista kunnista vain Helsingissä on käytössä positiivisen diskriminaation malli, jolla pyritään ehkäisemään oppimistulosten eriytymistä; samanaikaisesti perheille tarjotaan runsaasti kouluvalintamahdollisuuksia. Espoossa niin ikään perheiden kouluvalintamahdollisuuksia korostetaan; segregaation torjumiseksi ei ole erityisiä toimintapoliittisia linjauksia. Vantaalla valinta oppilaitosten välillä on pyritty rajaamaan mahdollisimman pieneksi; segregaatiota ehkäistään estämällä koulujen eriytyminen.

Tutkimusasetelma ja -tehtävä

Rahoitusta hakeva tutkimushanke pohjautuu Suomen Akatemian ja Comisión Nacional de Investigación Científica y Techológica de Chilen vuosille 2011–2013 rahoittamaan tutkimushankkeeseen Parents and School Choice – Family Strategies, Segregation and School Policies in Chilean and Finnish Basic Schooling (PASC), jota johtaa professori Hannu Simola Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitokselta. PASC-tutkimushankkeen tarkoituksena on avata uusia näkökulmia perheiden kouluvalintastrategioihin ja niiden mekanismeihin. PASC-tutkimusaineisto on laaja: Vuosina 2010–2011 haastateltiin perheitä Espoossa, Vantaalla ja Turussa (N=272). Vuonna 2012 toteutettiin viittä suurinta suomalaista kuntaa (Espoo, Helsinki, Vantaa, Tampere ja Turku) koskeva kyselylomaketutkimus (N=2624), joka suunnattiin kuudesluokkalaisten, yläkouluvalintoja tekevien lasten, vanhemmille. Hankkeessa tutkitaan miten kouluvalintastrategiat, koulunvalinnan perustelut ja koulutukselle annettavat arvostukset eroavat erilaisista taustoista ja erilaisilla resursseilla varustettujen perheiden välillä.

PASC -tutkimushankkeen tulokset osoitettavat kunnallisia ja perheasemaan liittyviä yhteiskunnallisia eroja, joiden syitä ja seurauksia ei ole toistaiseksi tutkittu koulutuksen talouden näkökulmasta (ks. esim. Kosunen 2012; Poikolainen 2012; Seppänen ym. 2012). PASC -tutkimusaineisto on perusta Koulumarkkinat ja segregaatio – kouluvalinnan yhteiskunnallinen hinta ‑tutkimushankkeen kontekstille. Sen avulla rakennetaan kuva kouluvalintojen perhetaustaisista (sosioekonomisista) eroista ja konstruoidaan institutionaalisia kouluvalintatiloja tutkimuskunnissa.

Koulumarkkinat ja segregaatio – kouluvalinnan yhteiskunnallinen hinta -tutkimushankkeen fokuksessa ovat julkiset ja yksityisen koulutusinvestoinnit, kouluvalintaan liittyvät prosessit (sekä poliittis-hallinnollisella että yksityisellä tasolla) ja koulutuksen tuotokset (sekä rahassa mitattavat että rahassa mittaamattomat). Tutkimustehtävänä on PASC -hankkeen itsenäisenä jatkumona vertailla ja analysoida millaisia segregaation ehkäisemisen käytäntöjä ja niiden perusteluja kunnallisiin toimintapolitiikkoihin on sisällytetty Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Toisin sanoen miten kunnat pyrkivät hallinnoimaan kouluvalinnan ja siitä aiheutuvan segregaation negatiivisia ulkoisvaikutuksia.

Koulumarkkinat ja segregaatio – kouluvalinnan yhteiskunnallinen hinta -tutkimushankkeen empiiriset tutkimustehtävät ovat:

• Tarkastella kuinka paikalliset institutionaaliset koulunvalintatilat ovat eriytyneet Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Miten panokset, prosessit ja tuotokset poikkeavat toisistaan?
  • Millaisia julkisia (ja mahdollisesti yksityisiä) panoksia on osoitettavissa. Miten kouluvalinnan prosessit mahdollisesti poikkeavat. Millaisia ovat em. prosessien tuotokset (esimerkiksi koulusaavutuksilla tai koulupudokkuudella mitattuina.
• Kuvata miten kunnalliset kouluviranomaiset hallinnoivat paikallisia koulumarkkinoita ja niiden negatiivisia ulkoisvaikutuksia Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla.
  • Millaisia ovat paikalliset toimintapolitiikat ja käytännöt sosio-spatiaalisen segregaation ehkäisemiseksi.

Hanke operoi kolmenlaisilla tutkimusaineistoilla: Ensiksi, kunnallisia kouluvalintatiloja ja niihin liittyviä panoksia, prosesseja ja tuotoksia tarkastellaan ja kontrastoidaan esimerkiksi Opetushallituksen, Tilastokeskuksen, Kuntaliiton ja kuntien itsensä tuottaman tilastoaineiston avulla. Toiseksi, kunnallisia toimintapolitiikkoja ja käytäntöjä analysoidaan kunnallisen dokumenttiaineiston avulla. Kuntatason toimijoita ovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asettava valtuusto, kunnan hallinnosta, taloudenpidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta vastaava hallitus sekä tavoitteiden toteutumista seuraava tarkastuslautakunta, sivistystoimen palveluiden tuottamista johtava ja valvova lautakunta sekä sivistystoimesta vastaavat viranhaltijat. Tutkimusaineistona toimivat edellä mainittujen instanssien pöytäkirjat, selvitykset, kertomukset, strategiat, arvioinnit sekä vastaavat asiakirjat, jotka laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (L 621/1999) sekä kuntalaki (L 365/1995) määrittelevät julkisiksi. Kolmanneksi, dokumenttianalyysiä taustoitetaan ja syvennetään tutkimustehtävän mukaisilla teemahaastatteluilla. Haastateltavat koostuvat edellä mainittujen toimijoiden erityisesti perusopetukseen ja sen talouteen liittyvien tehtävien asiantuntijoista. Haastatteluaineisto kerätään, analysoidaan ja säilytetään hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla.

Aikataulu

Hankkeen vastuullisena tutkijana ja tohtorikoulutettavan ohjaajana toimii tutkijatohtori FT Janne Varjo Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitokselta.

Hankkeen tutkijat osallistuvat Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toimintaan aktiivisesti ja raportoivat tuloksistaan ohjelman puitteissa. Tämän lisäksi tutkimushanke tuottaa kaksi tieteellistä artikkelia, jotka toimitetaan myös tutkimukseen osallistuneille kunnille. Hankkeen työvaiheet on yksilöity Taulukossa 2.

Taulukko 2. Tutkimushankkeen työvaiheet.

Toimenpiteet	Työpaketti I: Politiikkajuonteet	Työpaketti II: Diskursiiviset muodostelmat	Työpaketti III: Institutionaalinen tila / Spielraum
Tavoitteet	Poliittisen tilanteen kehityspolkuanalyysi: kouluvalinnan panokset, prosessit ja tuotokset eri kunnissa	Toimijoiden asemat, tavoitteet ja toimintamahdollisuudet kunnallisilla koulumarkkinoilla	Paikallisen kouluvalintatilan mallintaminen eri kunnissa; miten toimijat hallinnoivat tilanteita, mahdollisuuksia ja riskejä
Fokus / materiaalit	TilastoaineistoDokumenttianalyysi	Asiantuntijahaastattelut
Tuotos	Artikkeli I: Kouluvalinnan yhteiskunnallisen hinnan arvioimisesta: panokset, prosessit ja tuotokset		Artikkeli II: Sosio-spatiaalisen segregaation ja muiden negatiivisten ulkoisvaikutusten hallinta paikallisilla koulumarkkinoilla

 

Tutkimusympäristö

Koulumarkkinat ja segregaatio – kouluvalinnan yhteiskunnallinen hinta ‑tutkimushanke on teoreettisesti, temaattisesti ja metodologisesti osa Koulutuksen uusi politiikka, hallinta ja vuorovaikutus -tutkimusryhmää (KUPOLI), jota johtaa prof. Hannu Simola. Tutkimusryhmällä on tällä hetkellä kolme kouluvalintaa ja paikallisia koulupolitiikkoja koskevaa hanketta:

• Family Strategies, Segregation and Local School Policies in Finnish Comprehensive Schooling (VaKoVa)
  • Tutkii vanhempien koulutusstrategioiden ja kunnallisen koulupolitiikan suhdetta peruskoulun ala- ja yläkoulun välisessä kouluvalinnassa
  • Suomen Akatemian rahoitus vuosille 2009–2012
  • Yhteishanke Helsingin ja Turun yliopistojen välillä
  • Vastuuhenkilöt prof. Hannu Simola & prof. Risto Rinne (Turun yliopisto)
• Parents and School Choice – Family Strategies, Segregation and School Policies in Chilean and Finnish Basic Schooling (PASC)
  • Tutkii vanhempien koulutusstrategioiden ja kunnallisen koulupolitiikan suhdetta peruskoulun ala- ja yläkoulun välisessä kouluvalinnassa
  • Suomen Akatemian rahoitus vuosille 2010–2013
  • Yhteishanke Helsingin yliopiston, Turun yliopiston ja Chilen Katolisen yliopiston välillä
  • Vastuuhenkilö prof. Hannu Simola
• Travelling policies and embedded politics – an analysis of dynamics in local education politics
  • Paikallisia koulupolitiikkoja ja toimijoiden välisten suhteiden säännönmukaisuuksia
  • Helsingin yliopiston rahoitus 2012–2014 (tutkijatohtorin projekti)
  • Vastuuhenkilö FT Janne Varjo

KUPOLI -tutkimusryhmän lisäksi yhteistyötä tullaan tekemään dos. Matti Rimpelän (TaY) johtaman Peruskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla -tutkimushankkeen (MetrOP) tutkijoiden kanssa. MetrOP -tutkimuksessa selvitetään, onko alueellinen eriytyminen johtanut tai johtamassa kasvavaan eriytymiseen peruskouluikäisten lasten hyvinvoinnissa, terveydessä ja oppimisessa pääkaupunkiseudulla.

Lähteet

Bernelius, V. (2011). Osoitteenmukaisia oppimistuloksia? Kaupunkikoulujen eriytymisen vaikutus peruskoululaisten oppimistuloksiin Helsingissä. Yhteiskuntapolitiikka 76 (5), 479–493.

Espinoza, O. (2007). Solving the Equity-Equality Conceptual Dilemma: A New Model for Analysis of the Educational Process. Educational Research 49 (4), 343–363.

Johansson, O., Davis, A., & Geijer, L. (2007). A Perspective on Diversity, Equality and Equity in Swedish Schools. School Leadership & Management 27 (1), 21–33.

Kalalahti, M. & Varjo, J. 2012. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus perusopetukseen sijoittumisessa ja valikoitumisessa. Kasvatus & Aika 6 (1), 39–55.

Kosunen, S. 2012. ”Meillä on siis kouluja, joista ne tulee: siis Suomen eliitti” – keskiluokan lasten kouluvalinnat pois lähikoulusta. Kasvatus 43 (1), 7–19.

Moreno Herrera, L. (2007). Equity, Equality and Equivalence – A contribution in search for conceptual definitions and a comparative methodology. Revista Española De Educación Comparada 13 (2007), 319–340.

Phillips, A. (2008). Egalitarians and the Market: Dangerous Ideals. Social Theory and Practice 34 (3), 439–462.

Poikolainen, J. 2012. A Case Study of Parents’ School Choice Strategies in a Finnish Urban Context. European Educational Research Journal 11 (1), 127–144.

Riitaoja, A.-L. (2010). Asuinalueiden ja koulujen eriytyminen Helsingissä – yhteiskunnalliset ja kasvatukselliset haasteet. Terra 122 (3), 137–151.

Rimpelä, M. & Bernelius, V. (toim.) (2010). Peruskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla. MetrOP-tutkimus 2010–2013. Mitä tiedettiin tutkimuksen käynnistyessä keväällä 2010? Helsingin yliopisto. Geotieteiden ja maantieteiden laitoksen julkaisuja B1.

Seppänen, P., Rinne, R.& Sairanen, V. 2012. Suomalaisen yhtenäiskoulun eriytyvät koulutiet. Oppilasvalikointi perusopetuksessa, esimerkkinä Turun koulumarkkinat. Yhteiskuntapolitiikka 77 (1), 16–33.

Taylor, C., Fitz, J., & Gorard, S. (2005). Diversity, Specialisation and Equity in Education. Oxford Review of Education 31 (1), 47–69.

Varjo, J. 2011. Koulupiirien valtiollinen regulaatio / deregulaatio koulutuksen ohjausmekanismeina. Kasvatus & aika 1/2011.

Varjo, J. & Kalalahti, M. (2011). Koulumarkkinoiden institutionaalisen tilan rakentuminen. Yhdyskuntasuunnittelu 4/2011.

Vilkama, K. (2010). Kaupungin laidalla: Kantaväestön ja maahan muuttajataustaisten alueellinen eriytyminen Helsingissä. Terra 122 (4), 183–200.

West, A., Pennell, H., & Noden, P. (1998). School admissions: increasing equity, accountability and transparency. British Journal of Educational Studies 46 (2), 188–200.