Kurssikerta 7: Tokio kadoksissa

Ah ja voi. Kyllä on herättänyt paljon ristiriistaisia tunteita MapInfo minussa näiden seitsemän viikon aikana. Viimeisen kerran aikana oli tarkoituksena käyttää kaikkea oppimaamme ja etsiä omaa aineistoa ja luoda siitä koropleettikartta. Heti alussa tiesin jo etten halua liikaa stressata tätä viimeistä kertaa ja mennä vähän siitä missä aita olisi helpoiten ylitettävissä. Etsin materiaalitkin jo Euroopan hiilidioksipäästöistä ja kartan olisin ottanut meille valmiiksi annetusta materiaalista kuudennelta kurssikerralta. Jokin kuitenkin naksahti päässäni ja päätin haastaa itseäni vähän tekemällä kartan Kiinasta ja sen muuttovirroista. Valitettavasti Kiinan tilastosivusto näytti 404 kun sitä yritin avata, joten päädyin vaihtamaan aiheeni Japaniin ja sen väestöön. Japanin pohjakarttaa varten piti vähän vääntää (kuva1) ja Tokiokin oli kadoksissa jossakin kohtaa.

Kuva1. Mitähän tässäkin tapahtuu…

Japanin kartan sijoitettuani pääsin käsiksi aineistoon joka sekin valitettavasti soti minua vastaan (kuva2). Excelissä piti tehdä aika paljon muutoksia ja etsiä tietoja eri tiedostoista, että sain koottua tarvitsemani aineiston karttaani varten.

Kuva2. Japanissa tilastoidaan vähän epäkäytännöllisesti näin PAK-kurssin opiskelijan kannalta.

Kun vaikeimmat oli voitettu pääsin vihdoin työstämään lopullista karttaani Japanin väestöstä sekä ulkomaalaisten osuuksista (kuva3).

Japaninväestö

Kuva3. Japanin väestö sekä ulkomaalaisten määrä vuonna 2005.

Se mitä kartasta päättelen on se, että valtavan väestöönsä nähden ulkomaalaisten osuus Japanissa on kuitenkin hyvin alhainen. Se mikä ei kuitenkaan yllätä on se, että väestöltään suurimpien prefektuurien väestöstä löytyy myös suurimmat ulkomaalaisten osuudet. Pohjoisen Hokkaido saari on ainoana esimerkkinä suuremman väestön alueesta jossa ulkomaalaisia on hyvinkin vähän (yli 4milj. Japanilaista sekä alle 35 000 ulkomaalaista.)

Syy vähäiseen maahanmuuttoon löytyy mitä todennäköisimmin Japanin tiukasta maahanmuuttopolitiikasta. Voidaankin pohtia kysymystä siitä, että mitä käy Japanin vanhenevalle väestölle tulevaisuudessa, sillä väestön kasvu on lasku suuntainen ja on arveltu, että vuonna 2060 noin 40% väestöstä on yli 65–vuotiaita. Tiukka maahanmuuttopolitiikka onkin yksi suurimmista uhista Japanin tulevaisuudelle. Ulkomaalaisille työntekijöille olisi varmasti kysyntää tulevaisuudessa huoltosuhteen korjaamiseksi. Tänä päivänä työntekijän on hyvin vaikea saada vakituista työtä tai työlupaa Japanista. Tulevaisuudessa Japanin tulisi siis höllentää maahanmuuttopolitiikkaansa tai he joutuvat vakaviin ongelmiin väestönsä vanhenemisen ja vähenemisen kanssa.

Ihan ensimmäiseksi kartan ulkonäöstä haluan sanoa, että nuo pallojen koot meni ihan sekaisin, kun yritin saada kuvan png. muotoon. Pallot suurenivat aika paljon enkä osannut asiaa enää korjata ja lopullisessa kartassa on mahdotonta tulkita joidenkin prefektuurien väestöä. Pidän kuitenkin valitsemastani värimaailmasta ja pallot kuvaavat selkeästi ulkomaalaisten määrää vaikka ne ovatkin ongelmallisia tässä lopullisessa kartassa. Tein myös aika ison aloittelijan virheen aineistoani hakiessa, sillä valitsin vahingossa vuoden 2005 aineistot vaikka muutaman klikkauksen päästä olisikin löytynyt aineistoa vuodelta 2011. Tein kuitenkin niin valtavasti töitä siistiessäni excelit oikeanlaisiksi etten enää viitsit heittää tehtyä työtä hukkaan. Olen ylpeä, että en ottanutkaan sitä aihetta mikä tuntui aluksi helpoimmalta.

Kiitos näistä seitsemästä viikosta!

Sanna

 


 

Lähteet:

Bajekal, N. Japan’s Aging Population Woes Worsen with New Record Low Birth-Rate in 2014 (2.1.2015).Time. <http://time.com/3651799/japan-birth-rate-population-shrinking/>

Harlan, C. Strict immigration rules may threaten Japan’s future (28.7.2010). The Washington Post. <http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2010/07/27/AR2010072706053.html>

Stastic Japan. Statistics Bureau. Ministry of Internal Affairs and Communications.  <http://www.stat.go.jp/english/index.htm>

Tabuchi, H. Japan Keeps a High Wall for Foreign Labor (2.1.2011). The New York Times. <http://www.nytimes.com/2011/01/03/world/asia/03japan.html?pagewanted=all&_r=0>

Kurssikerta 6: Kieltokylttejä, tulivuoria ja maanjäristyksiä

Aloitimme kurssikerran mukavalla happihyppelyllä ulkona. Tarkoituksena oli kerätä sijaintitietoa valitsemastaan asiasta. Keräys kohteemme oli pysäköintiekielletty-merkit kampuksemme ympäristössä (kuva1). Saatuamme kymmenen kohdetta ylös palasimme takaisin luokkaan ja harjoittelimme pisteiden lisäämistä kartalle koordinaattien avulla.

Processed with VSCOcam with a6 preset

Kuva1. Kieltomerkki löydetty.

Harjoittelimme vielä oppimaamme kartoittamalla pelikoneita Helsingissä katutietojen avulla. Tehtävä oli hauska ja simppeli tehdä. Toisaalta epäilen kyllä sitä, että kykenenkö samaan uudelleen ilman ohjeistusta…

Pelikoneiden löydyttyä siirryimme varsinaiseen harjoitustehtävään joka tällä viikolla oli “Hasardit ja niiden aluellinen esiintyminen (erityisesti maanjäristykset).” Tarkoituksena oli tuottaa havainnollistava kartta koulussaopetusta varten. Päätinkin heti yhdistää tehtävänantoon gif. muotoiset tiedostot joita olen aiemminkin tässä blogissa käyttänyt. Ajattelin, että liikkuvalta kuvalta olisi helpompi havainnollistaa haluttua tietoa. Ensimmäinen kuvasarjani kuvaa maanjäristyksien määrää yhden magnitudin välein viidestä yhdeksään magnitudiin (kuva2).

magnitudi

Kuva2. Maanjäristykset vuosina 1980-2015

Olisin tässä kuvasarjassa voinut panostaa vielä lisää järistyspisteiden näkyvyyteen. Gif. havainnollistaa mielestäni kuitenkin suurempien järistyksien harvinaisuutta maapallolla. Oppilailta voisi esimerkiksi kysyä syytä järistyksien sijoittumiselle maapallolla. Lähdin etsimään samankaltaista gif. muotoista tiedostoa jossa näkyisi mannerlaattojen liikkeet ja löysin eartguideonlineclassroom nimiseltä sivustolta Prof. Ron Blakeyn tekemän animaation mannerlaattojen liikunnoista. Animaation avulla voisi oppilaille havainnollistaa menneitä laattaliikuntoja. Löysin myös geocommons sivustolta tavan visualisoida useita eri magnitudin järisyksiä samaan aikaan. Mielestäni järistyksien kuvaaminen erikokoisilla palloilla on helposti ymmärretttävissä oleva tekniikka sen sijaan, että esittäisi liikkuvaa kuvaa.

Sain maanjäristysten visualisoinnin tehtyä aika nopeasti joten lähdin tekemään vielä uutta samankaltaista karttaa, tällä kerttaa kartta kuvaa tulivuortenpurkausia eri vuosisatoina sekä kymmeninä (kuva3).

tulivuoret

Kuva3. Tulivuorenpurkaukset eri vuosina.

Tässä havainnollistuksessa näkyy tulivuorten sijainti helpommin sen punaisen sävynsä ansiosta. Tätä kuvasarjaa tarkastellessa voisi oppilailta kysellä miksi vuosina 1500-1699 on tapahtunut niin vähän tulivuorenpurkauksia. Oppilaiden kanssa voisi myös pohtia yhteyksiä maanjäristyskartan kanssa ja miettiä tulivuorten sijoittumista maapallolla ja sitä miksi jotkut tulivuoret ovat niin kaukana mannerlaattojen saumoista. Riina oli hienosti blogissaan tehnyt alueelliset kartat tulivuorista ja maanjäristyksistä. Olisin voinut itsekin keskittyä tiettyyn alueeseen jolloin karttani olisi ollut selkeämmin alueellisesti luettavissa.
Ehdin vielä kolmannenkin kartan aloittaa kurssikerralla meteoriittien putoamispaikoista (kuva4). Tätä karttaa en kuitenkaan osannut muokata sellaiseksi kuin olisin halunnut. Sillä nyt kartta on yhtä sekamelskaa ja alueiden erillisistä putoamispaikoista ei saa mitään selvää. Olisi ollut hienoa lajitella aineistoa esimerkiksi meteoriittien koon mukaan. Oppilaiden kanssa voisi kartasta kuitenkin miettiä alueiden välisiä eroja putoamispaikkojen suhteen.

Meteoriimpaktit

Kuva4. Meteoriittien putoamispaikat maapallolla

Että sellaista tällä kertaa! Huh huh. Tulipas ihan väsy tätä tekstiä tehdessä. Ensi viikolla onkin sitten viimeisen päivityksen paikka. Nyt on jännät kuusi viikkoa MapInfon kanssa takana. Katsotaan jääkö ensi kurssikerralla hyvä vai paha maku suuhun.

Arriverdci!

Sanna


Lähteet:

Blakey, R. Global Plate Reconstructions. Northern Arizona University.<http://earthguide.ucsd.edu/eoc/teachers/t_tectonics/p_plate_reconstruction_blakey.html> Luettu 20.2015

Koskela, R. (2015) Kurssikerta 6: Piristävää vaihtelua. Riina & 38 päivää paikkatietoa. <https://blogs.helsinki.fi/riinakos/2015/02/20/kurssikerta-6-piristavaa-vaihtelua/> Luettu 20.2.2015

USGS, M 1+ earthquakes, World, 1.19.09 through 1.26.09. Geogommons. <http://geocommons.com/maps/2567> Luettu 20.2.2015

 

Kurssikerta 5: Eih, numeroita.

Numerot.

Vanhin viholliseni. Kryptoniittini. Akillesjänteeni.

Vaikka matematiikka ja kaikki numeeriset tehtävät ovat aina olleet aikalailla hukassa, itsensä kiusaaminen oli ihan kivaa näin vaihteeksi. Harjoittelimme puskurianalyysien tekoa, mikä itsessään oli mukavaa hommaa. Harjoittelun jälkeen pääsimmekin tekemään itsenäistehtäviä jotka sitten tuottivatkin suurta turhautumista. Sainkin kuin saikin jotakin lukuja aikaiseksi. Pistin vastaukset siistiin taulukkomuotoon (taulukko1) josta voi sitten bongailla kaikki laskuvirheet mahdollisimman helposti :). Käytin taulukossa mallina Riinan tekemää taulukkoa, sillä hänellä oli mielestäni kysymykset ilmaistu niin kivassa muodossa. Lisäksi vähän laiskotti niin ei pystynyt ajattelemaan omia kysymyksia. Vastaukset on kyllä omasta takaa!

pak5

Taulukko1. Itsenäistehtävien vastauksia.

Tämän kerran tarkoituksena oli myös pohtia omaa osaamista ja Mapinfoa. Mietinkin mikä on se Mapinfon keskeisin työkalu tai toiminto. Teemakarttoja tuotimme kuusi seitsemästä kurssikerrasta, se jo itsessään taitaa paljastaa mikä on Mapinfon olennaisimpia ominaisuuksia. Petri sekä Pinja ovat myös samoilla linjoilla kanssani.  Teemakarttojen tuottaminen onkin ehkä ollut se helpoin ominaisuus Mapinfon kanssa työskennellessä. Toisaalta harjoitus tekee mestarin. Tällaisten taulukoiden ja numeeristen tehtävien parissa olisi varmaan voinut työskennellä vähän enemmänkin kuin yhden kurssikerran, sillä koen että homma ei tosiaan ole yhtään hallussa.

Kurssikerralla harjoiteltiin puskurivyöhykkeiden käyttöä niin saavutettavuuden kuin melusaasteiden kannalta, mutta jäin kaipaamaan sellaista LUMA kosketusta puskurianalyysin tekoon. En nyt tässä hetkessä keksi mitään todella järkevää ehdotusta käyttötarkoitukseen… Mapinfon epävakaus ja hitaus ovat isoja ongelmia ohjelman kanssa työskentelyssä. Ja mitä käytettäviin aineistoihin tulee joutuu niitä usein vähän vääntämään haluamaansa muotoon jotta se sopisi Mapinfon käsitykseen oikeanlaisesta aineistomuodosta. On kuitenkin hyvin olennaista opetella käyttämään myös MapInfoa sillä olen kuullut että sitä käytetään paljon esimerkiksi kunnissa. Odotan kuitenkin innolla ArcGissin opettelua 🙂

Eipäs tässä muuta!

-Sanna


Lähteet:

Danielsson, P. (2015). PAIKKA!. KK5: Pohdintaa MapInfosta ja kurssin harjoitteista. 1.3.2015. <https://blogs.helsinki.fi/pdaniels/2015/02/21/kk5/#more-93>

Koskela, R. (2015) Kurssikerta 5: Verta ja kyyneliä. Riina & 38 päivää paikkatietoa. <https://blogs.helsinki.fi/riinakos/2015/02/17/kurssikerta-5-verta-ja-kyynelia/>

Myllykoski, P. (2015) Kurssikerta 5: kun kukaan ei ole pitämässä kädestä kiinni. Pinjan paikkatietoblogi. <https://blogs.helsinki.fi/myxmy/2015/03/01/kurssikerta-5-kun-kukaan-ei-ole-pitamassa-kadesta-kiinni/>

Kurssikerta 4: MapInfon kanssa tunteiden vuoristoradassa

Edellisen kerran innolla tulin neljännen kerran kurssille toivoen kokevani samankaltaisia onnistumisen tunteita kuin viime viikolla. Ja voi pojat olinko edes väärässä. Aloitimme kurssikerran tekemällä ruutuaineistoisia teemakarttoja pääkaupunkiseudulta (kuva1). ((Lopputunnista valmistelimmekin aineistoa itsellemme seuraavan viikon bufferianalyysejä varten, joten niistä sitten lisää ensi viikolla!)) Alla olevasta gif. kuvasta syntyy erinäisten vaiheiden jälkeen teemakartta väestöstä ja sen sijoittumisesta  pääkapunkiseudulla. Tummemmat punaiset värit ovat tiheimmin asuttuja ruutuja tällä 500x500m ruudun teemakarttalla (joka mystisesti tosin viimeisessä ruudussa muuttuu 300x300m ruutukooksi, hupsista.)

helsinki

Kuva1. Teemakartan työstön vaiheita

Ohjeita seuratessa ensimmäinen puolitoista tuntinen lensikin kuin siivillä, kunnes todettiin, että nyt teette sitten oman kartan valitsemastanne aiheesta. Tein ensimmäiseksi kuvassa1 nähtävän viimeisen ruudun kartan (punaisesta vaaleanpunaiseen menevä) ja katselin ympärilleni ja kauhukseni tajusin, että muut olivatkin lähteneet tekemään asioita haastavammalla tavalla. Paniikissa rupesinkin tekemään kokonaan uutta karttaa joka olisi edes vähän persoonallisempi kuin ensimmäiseni. Sainkin kuin ihmeiden kautta teemakarttani Helsingin Ruotsinkielisen väestön sijoittumisesta ajallaan valmiiksi (kuva2).

Kuva2. Ruotsinkielisiä Helsingissä 150x150m ruuduittain

Kyselin apua kanssaopiskelijoilta rajauksissa ja sun muissa vaikeuksissa mitä kartan teon aikana ilmestyi. Kartastani tuli omasta mielestäni kehnoin kartta väkerrys mitä olen koskaan tehnyt. Surullista. Luokkien värit mitkä valitsin eivät millään meinaa eroa toisistaan ja luulen, että 150x150m ruutujako ei ollut ehkä kaikkein optimaalisin tähän tehtävään. Olisin voinut yrittää kokeilla suuremmalla ruutukoolla sekä täysin erivärivalinnoilla. En tajunnut edes kokeilla tehdä karttaa samalla tavalla kuin Olli oli omassaa tehnyt. Hän oli ottanut ruudut pois ja vähentänyt luokkia. Hämmentävää miten paljon selkeämmältä Ollin kartta näyttääkin. Eli jos tekisin asioita toisin muuttaisin ensin ruutukoon ja sitten kokeilisin poistaa itse ruutujen rajoja sekä vähentäisin luokkia, sitten ehkä värivalintanikin erottuisi paremmin. Kauhea miten sekavalta karttani näyttääkin näin pari tuntia sen tekemisen jälkeen. Kyllä hävettää.

Mutta se mitä kartaltani on tulkittavissa on se, että suurin osa ruotsinkielisistä asuu Helsingin keskustan sekä Lauttasaaren alueella. Taka-ajatuksesani teemakartan aiheena oli uutinen jonka muistan kuulleeni muutama viikko sitten siitä, että ruotsinkielisten osuus Helsingissä on kasvussa. Muuttavatko tulevina vuosina Helsinkiin muuttavat ruotsinkieliset Lauttasaareen sekä Helsingin keskustan alueelle vai syntyykö Helsinkiin uusi vahvasti ruotsinkielinen alue? Se jääköön jonkun muun selvitettäväksi, sillä minä lähden nyt viikonlopun viettoon!

Vi ses!

Sanna


Lähteet:

Helsingin ruotsinkielisten määrä lähti kasvuun (2015). Helsingin kaupunki, Helsinki. 9.1.2015. <http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsinki-ruotsinkieliset-kasvu-raportti>

Kauppi, O. (2015). Neljäs kurssikerta. Olli Kaupin paikkatietoblogi. <https://blogs.helsinki.fi/okauppi/kk4/> Luettu: 5.2.2015

 

Kurssikerta 3: Hei tää on ihan kivaa

Aikaisemmissa PAK-ryhmissä olleet pelottelivat sillä, kuinka tällä kerralla on helppoa tippua heti alkuun kärryiltä. Joten otinkin tehtäväkseni pysyä kärppänä mukana ja kysyä heti, kun on vaarassa pudota kärryiltä. Kokosimme ensin aineistoja yksiin ja laskeskelimme sieltä prosentteja uudeksi aineistoksi. Oli ihan jännää hommaa vaikka siinä sormi meinasikin mennä suuhun. Tuli vain mieleeni, että kuinkahan vaikeaa se oman aineison tuottaminen ja muokkaaminen näin pitkälle tulee viemään aikaa, sillä aineistoa oli aika paljon ja meille se oli niin siistityssä muodossa.

Tarkoituksena oli tuottaa kartta aineistosta jota piti ensin koostaa yhteen sekä laskea uutta dataa keskialivirtaaman sekä keskiylivirtaaman avulla josta syntyi tulvaindeksi. Samaan karttaan liitettiin myös järvisyysprosentti (kuva1).

(kuva1) Suomen vesistöalueiden valuma-alueominaisuuksia sekä tulvaherkkyys. Voit klikata suuremmaksi.

Seurasin ohjeita aiemmin hyvin tarkasti ja asiat jäivät aika hyvin muistiinkin niin otin tauolla vähän varaslähtöä ja rupesin kasaamaan karttaani. Sainkin karttani suhteellisen kivuttomasti kasaan, vaikka hetkittäin tuntuikin siltä, että nyt kaatuu kone ja kaikki työ katoaa.

Väänsin väritystä kartalle useaan otteeseen ja sain lopulta valittua värimaailman joka omasta mielestäni mielytti silmää.  Vähän kartassa häiritseekin nuo pylväät rannikkoalueilla joita on vähän hankala tulkita kokonsa vuoksi, mutta toisaalta niiden sijoitteluun en osaa puuttua, joten en osaa sanoa olisiko loppujen lopuksi mitään ollut tehtävissä asian parantamiseksi. Tulvaindeksin luokittelu oli ensin vähän hakusessa, sillä koko alueella oli vain muutama tulvahuippu ja paljon pienempiä arvoja. Olisi varmaan pitänyt olla vielä vähän rohkeampi ja laittaa vain yksi ylimpään luokkaan ja enemmän alimpaan luokkaan, mutta meni pupu pöksyyn ja jäi tekemättä.

Tällä kertaa oli tosi kiva väkertää karttaa. Sainkin kartan tosi nopeasti valmiiksi ja ehdin vähän avustaa muitakin opiskelijoita heidän MapInfo ongelmien kanssa.


Afrikka ja konfliktit

Tehtävännämme blogin päivitystä varten oli pohtia Afrikkaa ja konflikteja sekä sitä mitä käytettävissämme olevasta tietokannasta voisi tehdä, analysoida tai päätellä. Ohessa kartta (kuva1) Afrikan konflikteista/konfliktipaikoista, timanttikaivoksista sekä öljylähteistä.

Afrikka

(kuva1) Visualisointi Afrikan konflikteista/konfliktipaikoista, timanttikaivoksista sekä öljylähteistä. (Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia 2015)

Aineisto joka oli käytössämme sisälsi muuan muassa seuraavat:

  • Konfliktin tapahtumavuosi
  • Konfliktin laajuus/säde kilometreinä
  • Timanttikaivosten löytämisvuosi
  • Timanttikaivoksen kaivausten aloitusvuosi
  • Timanttikaivosten tuottavuusluokittelu
  • Öljykenttien löytämisvuosi
  • Öljykenttien poraamisvuosi
  • Öljykenttien tuottavuusluokittelu
  • Internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina

Ensimmäisenä tuli sama asia jonka Eliaskin mainitsee ensimmäisenä; Olisko mahdollista, että luonnonvarojen löydyttyä alueella olisi syntynyt konflikteja? Kartan mukaan (kuva1) konflikteja esiintyy hyvinkin paljon samoilla alueilla kuin timanttikaivoksia. Konfliktin tapahtumavuodesta voisi yrittää päätellä onko seuraavaa konfliktia tapahtumassa pian seuraavan kerran. Jos konfliktien toistuvuutta mietitään voisi siihen yhdistään myös tuottavuusluokittelua öljykentistä tai kaivoksista, jos ne ovat ehtymässä katoaa myös työpaikkoja paikallisilta (samankaltaisia ajatuksia oli myös Julialla). Paikalliset työntekijät ovat myös hyvin suurella todennäköisyydellä nuoria miehiä jotka ovat herkimpiä lähtemään mukaan konflikteihin.

Timanttikaivokset sekä öljykentät omistavat tahot voivat käyttää hyväksi aineistoa konfliktien levinneisyydestä ja mahdollisesti varautua suojaamaan tuotantoaan.

Internetin osuutta konflikteihin lähdin miettimään siltä kannalta, että internetkäyttäjien lisääntyessä lisääntyy myös saavutettavuus muiden ihmisten välillä. Uutisia esimerkiksi vaikutusvaltaisten henkilöiden korruptiosta tai vaikkapa profeetan kuvaaminen Ranskalaisessa satiirilehdessä, joka on aiheuttanut mellakoita esimerkiksi Nigerissä. Jos internet ei olisikaan niin laajalle levinnyt olisiko mellakoilta vältytty?

Toivottavasti ei jäänyt ihan toivoton fiilis. Ens kertaan!

Terppa,

Sanna


Lähteet:

Afrikkaa ja konflikteja (2015). Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia 2015. <https://blogs.helsinki.fi/pak-2015/2015/01/30/afrikkaa-ja-konflikteja/> Luettu: 3.2.2015

Annila, E (2015). Kurssikerta 3: Aineistojen yhdistely ja uudentiedon tuottaminen. Eliaksen PAK-blogi. <https://blogs.helsinki.fi/eannila/2015/01/31/kurssikerta-3-aineistojen-yhdistely-ja-uuden-tiedon-tuottaminen/> Luettu: 3.2.2015

Nurminen, J (17.1.2015) Charlie Hebdo-protestit jatkuvat – Nigerissä kirkkoja poltettu kirkkoja, Inguašiassa 15 000 ihmisen marssi. Yle Uutiset. <http://yle.fi/uutiset/charlie_hebdo_-protestit_jatkuvat__nigerissa_poltettu_kirkkoja_ingusiassa_15_000_ihmisen_marssi/7743701>

Koskinen, J (2015) Kolmas kurssikerta. Julian blogi. <https://blogs.helsinki.fi/juliakos/2015/02/02/kolmas-kurssikerta/> Luettu: 3.2.2015

 

 

Kurssikerta 2: Nyt meni vaikeaksi + Artikkeli

Toisella kerralla jatkoimme teemakarttojen kanssa. Teimme neljätuntisen aikana prismaattisia karttoja sekä testailimme erilaisia tapoja luoda teemakarttoja MapInfossa. Tällä kertaa lähdin tuottamaan teemakarttoja vähän eri asenteella, kuin edellisellä kerralla. En tiedä nousinko väärällä jalalla aamulla vai mikä oli vinossa, mutta tällä kertaa ei kyllä yhtään sujunut niinkuin olin suunnitellut.

Innostuin kuitenkin koostamaan tuntien aikaansaannosta gif. tiedostoja:

suomi

Suomen väestön keskittyminen

Teemakarttojen rakentelua Lapin dataa käyttäen.

Teemakarttojen rakentelua Lapin dataa käyttäen.

Pienen kokeilun jälkeen pääsimme työstämään omia teemakarttojamme (kuva1). Aloitin työstämään niin montaa karttaa, että menin itsekin ihan sekaisin laskuissa kuinka monta ehdin tekemään ennen kuin päätin olla tekemättä elämää liian vaikeaksi itselleni. Siksi tämäkin päivitys on niin myöhässä… Kuten Riina omassa blogissaan totesikin, että päätyi tekemään postauksen jo valmiiksi meitä varten tehtyyn aineistoon, ja niin tein minäkin.

(kuva1) Maahanmuutto sekä maastamuutto Suomessa. (klikkaa isommaksi)

Kartassani käytin värejä kuvaamaan maahanmuuttoa väreillä sekä maastamuuttoa rastereilla. Syntyneestä kartasta voi huomata, että kolmessa suuressa kaupungissa Tampere, Turku sekä Helsinki molemmat muuttoliikkeet ovat hyvin vahvoja, pienempiin kuntiin muutto sekä pois muutto ei ole yhtä radikaalia. On poikkeuksia jolloin maahanmuutto on voimakkaampaa kuin maastamuutto esimerkiksi Tampereen seutukunnat.

Kartan ulkonäköä ei voisi erityisen kauniiksi sanoa, sekä luokituskin tuntuu vähän oudolta. Jotenkin vielä tämä luokituksien tuottaminen on allekirjoittaneella vähän hakusessa… Mielestäni oli hyvä päätös jättää maastamuuton alintaluokkaa kuvaava rasteri kokonaan pois, sillä kolmas rasteri tuppaa tekemään kartasta aina vähän sekavan näköisen. Voimakkain rasteri taitaa olla liiankin musta. Se näytti paremmalta ennen kuin tallensin lopullisen kuvani, tai ehkä se oli vain turhautumista mikä jätti tuon ruman rasterin sille paikalleen. Joten ensikerralla taidan miettiä rasterivalintojani vähän pidempään.

Kaiken turhautumisen jälkeen mitä teemakartan tuottaminen minulle tuotti lähti yksinkertaisesti vain siitä, että rupesin tekemään asioita liian vaikeaksi itselleni. Ensi kerralla pitää pyrkiä vähän pitämään omaa kunnianhimoaan hallinnassa, ja niellä se fakta etten osaa käyttää MapInfoa vielä alkuunkaan. Eipä minulla muita jaaritteluja nyt irtoa.

Ciao!

Sanna


Artikkeli

Anna Leonowiczin artikkeli “Two variable choropleth maps as useful tool for visualization of geographical relationship” (Geografija 2006) käsittelee päälekkäisten teemojen käyttämistä koropleettikartalla. Tutkimusta varten tehtiin kahdessa eri yliopistossa koe johon osallistui opiskelijoita. Leonowicz myös pyrki osoittamaan sen, että kahden muuttujan teemakartta sekä värivallinnat ovat olennainen osa hyvää koropleettikarttaa tehdessä.

Artikkelin luettuuaan lukija ymmärtää, että kahden muuttujan koropleettikarttoja on vaikeampi esittää kartalla kuin yhtä muuttujaa. Leonowicz myös osoitti, että karttojen luotettavuus alkaa kärsimään luokkien lisääntyessä, päällekkäisten karttojen suunnitteluun tulisikin siis käyttää enemmän aikaa ja tehdä niitä huolella, että niistä tulisi mahdollisimman selkeästi luettavia. Kuten Miikka tuokin blogissaan esille värivalinnat ovat olennaisessa asemassa sillä värisokea lukija näkee kartan eritavalla.

Rasterien käyttö teemakartassa lisää luettavuutta huomattavasti, kuten Leonowiczin käyttämä kaavio osoittaakin. Usean eri värin käyttämininen vähentää luettavuutta, mutta jos yhdistetäänkin rasteri sekä yhden värin erisävyt saadaan sekavista teemakartoista hyvinkin luettavia.

Artikkelin luettuani koin kyllä valaistuksen ja ymmärsin sen miksi kartan hiominen on tärkeää. Pienetkin muutokset voivat tehdä kartasta luettavamman.


Lähteet:

Lappalainen, M. (2015) 2. Kurssikerta: Päällekkäiset koropleettikartat. mxlappal’s blog. <https://blogs.helsinki.fi/mwlappal/2015/02/04/2-kurssikerta-paallekkaiset-koropleettikartat/>

Koskela, R. (2015) Kurssikerta 2: Kaksi muuttujaa, yksi kartta. Riina & 38 päivää paikkatietoa. <https://blogs.helsinki.fi/riinakos/2015/01/28/kurssikerta-2-kaksi-muuttujaa-yksi-kartta/> Luettu: 3.2.2015

Leonowicz, A. (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija 42/1: 33-37.