Kurssikerta 3: Hei tää on ihan kivaa

Aikaisemmissa PAK-ryhmissä olleet pelottelivat sillä, kuinka tällä kerralla on helppoa tippua heti alkuun kärryiltä. Joten otinkin tehtäväkseni pysyä kärppänä mukana ja kysyä heti, kun on vaarassa pudota kärryiltä. Kokosimme ensin aineistoja yksiin ja laskeskelimme sieltä prosentteja uudeksi aineistoksi. Oli ihan jännää hommaa vaikka siinä sormi meinasikin mennä suuhun. Tuli vain mieleeni, että kuinkahan vaikeaa se oman aineison tuottaminen ja muokkaaminen näin pitkälle tulee viemään aikaa, sillä aineistoa oli aika paljon ja meille se oli niin siistityssä muodossa.

Tarkoituksena oli tuottaa kartta aineistosta jota piti ensin koostaa yhteen sekä laskea uutta dataa keskialivirtaaman sekä keskiylivirtaaman avulla josta syntyi tulvaindeksi. Samaan karttaan liitettiin myös järvisyysprosentti (kuva1).

(kuva1) Suomen vesistöalueiden valuma-alueominaisuuksia sekä tulvaherkkyys. Voit klikata suuremmaksi.

Seurasin ohjeita aiemmin hyvin tarkasti ja asiat jäivät aika hyvin muistiinkin niin otin tauolla vähän varaslähtöä ja rupesin kasaamaan karttaani. Sainkin karttani suhteellisen kivuttomasti kasaan, vaikka hetkittäin tuntuikin siltä, että nyt kaatuu kone ja kaikki työ katoaa.

Väänsin väritystä kartalle useaan otteeseen ja sain lopulta valittua värimaailman joka omasta mielestäni mielytti silmää.  Vähän kartassa häiritseekin nuo pylväät rannikkoalueilla joita on vähän hankala tulkita kokonsa vuoksi, mutta toisaalta niiden sijoitteluun en osaa puuttua, joten en osaa sanoa olisiko loppujen lopuksi mitään ollut tehtävissä asian parantamiseksi. Tulvaindeksin luokittelu oli ensin vähän hakusessa, sillä koko alueella oli vain muutama tulvahuippu ja paljon pienempiä arvoja. Olisi varmaan pitänyt olla vielä vähän rohkeampi ja laittaa vain yksi ylimpään luokkaan ja enemmän alimpaan luokkaan, mutta meni pupu pöksyyn ja jäi tekemättä.

Tällä kertaa oli tosi kiva väkertää karttaa. Sainkin kartan tosi nopeasti valmiiksi ja ehdin vähän avustaa muitakin opiskelijoita heidän MapInfo ongelmien kanssa.


Afrikka ja konfliktit

Tehtävännämme blogin päivitystä varten oli pohtia Afrikkaa ja konflikteja sekä sitä mitä käytettävissämme olevasta tietokannasta voisi tehdä, analysoida tai päätellä. Ohessa kartta (kuva1) Afrikan konflikteista/konfliktipaikoista, timanttikaivoksista sekä öljylähteistä.

Afrikka

(kuva1) Visualisointi Afrikan konflikteista/konfliktipaikoista, timanttikaivoksista sekä öljylähteistä. (Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia 2015)

Aineisto joka oli käytössämme sisälsi muuan muassa seuraavat:

  • Konfliktin tapahtumavuosi
  • Konfliktin laajuus/säde kilometreinä
  • Timanttikaivosten löytämisvuosi
  • Timanttikaivoksen kaivausten aloitusvuosi
  • Timanttikaivosten tuottavuusluokittelu
  • Öljykenttien löytämisvuosi
  • Öljykenttien poraamisvuosi
  • Öljykenttien tuottavuusluokittelu
  • Internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina

Ensimmäisenä tuli sama asia jonka Eliaskin mainitsee ensimmäisenä; Olisko mahdollista, että luonnonvarojen löydyttyä alueella olisi syntynyt konflikteja? Kartan mukaan (kuva1) konflikteja esiintyy hyvinkin paljon samoilla alueilla kuin timanttikaivoksia. Konfliktin tapahtumavuodesta voisi yrittää päätellä onko seuraavaa konfliktia tapahtumassa pian seuraavan kerran. Jos konfliktien toistuvuutta mietitään voisi siihen yhdistään myös tuottavuusluokittelua öljykentistä tai kaivoksista, jos ne ovat ehtymässä katoaa myös työpaikkoja paikallisilta (samankaltaisia ajatuksia oli myös Julialla). Paikalliset työntekijät ovat myös hyvin suurella todennäköisyydellä nuoria miehiä jotka ovat herkimpiä lähtemään mukaan konflikteihin.

Timanttikaivokset sekä öljykentät omistavat tahot voivat käyttää hyväksi aineistoa konfliktien levinneisyydestä ja mahdollisesti varautua suojaamaan tuotantoaan.

Internetin osuutta konflikteihin lähdin miettimään siltä kannalta, että internetkäyttäjien lisääntyessä lisääntyy myös saavutettavuus muiden ihmisten välillä. Uutisia esimerkiksi vaikutusvaltaisten henkilöiden korruptiosta tai vaikkapa profeetan kuvaaminen Ranskalaisessa satiirilehdessä, joka on aiheuttanut mellakoita esimerkiksi Nigerissä. Jos internet ei olisikaan niin laajalle levinnyt olisiko mellakoilta vältytty?

Toivottavasti ei jäänyt ihan toivoton fiilis. Ens kertaan!

Terppa,

Sanna


Lähteet:

Afrikkaa ja konflikteja (2015). Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia 2015. <https://blogs.helsinki.fi/pak-2015/2015/01/30/afrikkaa-ja-konflikteja/> Luettu: 3.2.2015

Annila, E (2015). Kurssikerta 3: Aineistojen yhdistely ja uudentiedon tuottaminen. Eliaksen PAK-blogi. <https://blogs.helsinki.fi/eannila/2015/01/31/kurssikerta-3-aineistojen-yhdistely-ja-uuden-tiedon-tuottaminen/> Luettu: 3.2.2015

Nurminen, J (17.1.2015) Charlie Hebdo-protestit jatkuvat – Nigerissä kirkkoja poltettu kirkkoja, Inguašiassa 15 000 ihmisen marssi. Yle Uutiset. <http://yle.fi/uutiset/charlie_hebdo_-protestit_jatkuvat__nigerissa_poltettu_kirkkoja_ingusiassa_15_000_ihmisen_marssi/7743701>

Koskinen, J (2015) Kolmas kurssikerta. Julian blogi. <https://blogs.helsinki.fi/juliakos/2015/02/02/kolmas-kurssikerta/> Luettu: 3.2.2015

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *