4.2

Alkuun..

Lähestyin tällä kertaa tehtäviä oppimisen näkökulmasta. Aikaisemmin olen vain yrittänyt suorittaa tehtävät ja ajattelin että uudesta näkökulmasta lähestyminen voisi johtaa parempaan Qgissin hallintaan. Kurssikerran oppimistavoitteena oli rasteriaineistojen operoiminen, ruutukarttojen tekeminen, pistemuotoisiin aineistoihin tutustuminen. Teen loppuun katsauksen miten tämä minusta toimi. 

Kurssikerran tehtävät

  1. Toin ensimmäiset aineistot Qgissiin ja loin 250m ruutukoon niin kuin valtakunnalliset ruutuaineistot tuotetaan. “Output grid as polygons” toiminto luo jokaiselle ruudulle omat aineistot. Seuraavaksi tein ruudukon täytteestä läpinäkyvän jotta kartta taustalla näkyisi. Vielä ennen muita laskutoimintoja rajasin tuututietokannan niin että ainoastaan ruudut joissa ylipäätäänsä on rakennuksia. Tämä tapahtui “spatial query” nimisellä toiminnolla.  250m kokoset ruudut näyttäytyi kuitenkin olevan liian työlästä laskettavaa koneelle, joten päädyin aloittsmaan uudestaan ruudukon tekemisestä, tällä kertaa 500m ruutuihin. Tällä kurssikerralla pääsin yllättävän pitkälle ilman mitään suurempia ongelmia.

Seuraavaksi oli vuorossa datan laskeminen ruutua kohti. Tässä vaiheessa seurasin tarkasti Artun askelia. Kone jäi miettimään, kävin kahvilla. Kone mietti vielä, kävin välipalalla. Lasku oli vieläkin kesken, kävin happi hyppelyllä. Kun kone ei ollut onnistunut laskemaan ruutu kohtaista dataa tunnin loppuun mennessä suljin koneeni ja kävelin 8km kotiin miettien mitä olisin voinut tehdä toisin.

Kotona mietin

Olin ylpeä kurssi kerran saavutuksistani kunnes ymmärsin että taaskaan minulla ei ole lopullista karttaa esitettävänä. Tiesin että osaisin itsenäisesti tehdä tehtävän uudestaan, mutta jos laskemisessa oikeasti menee tunteja minulla ei kerta kaikkiaan ole aikaa jäädä odottelemaan. Muiden blogeja lukiessani huomasin hämmästykseksi että esimerkiksi Susanna oli onnistunut tekemään koko tehtävän jopa 250m ruuduilla. Mikäköhän tällä kerralla meni pieleen?

Kuva lainattu Susanna Mäkelän blogista. 

Kartta on selkeä koska siinä ei ole paljon muuta kuin mitä kartalla halutaan osoittaa. Kuitenkin henkilölle joka ei tunne pääkaupunkiseutua kartta ei kerro paljon mitään. Näytin karttaa kolombialaiselle kämppikselle, hän kysyi “Wow, onko tuo kaikki valkoinen lunta??”

Lähteet 🙂

https://blogs.helsinki.fi/susanna-makela/

 

28.1

Alku sujui hyvin…

Aineistojen yhdistäminen, merge selected features ja dissolve, sekä uusien tietokantojen luominen sujui hyvin kiitos ohjeiden. Taas yksi harjoitus jossa Qgissin loogisuus näkyy. Toisaalta tuntuu että toimintoja on niin paljon että aina ei tiedä mistä etsiä tai että mitä kaikkea on edes olemassa. Ja usein toimintoja suorittaessa tiedostojen pitää olla esitettynä juuri jossain tietyssä muodossa. Tämän seurauksena…

On noloa myöntää että olen yksi harvoista jotka eivät ole koskaan käyttänyt exceliä ennen mantsalle tuloa. Uudehko ohjelma sekä tiedosto joka ei ole valmiiksi käytettävässä muodossa johti tällä kertaa umpikujaan. Lähdin tunnilta töihin ja seuraavana päivänä kun yritin jatkaa harjoitusta en tiennyt mitä tehdä tai keneltä kysyä. Nyt kun näin kävi oli vielä mielenkiintoisempaa lukea muiden kurssilaisten blogeja sekä nähdä minkälaiseen lopputulokseen minun olisi pitänyt päästä.

 

Päivän ainoa kuvakaappaus, valmiista kartasta ei kannata edes haaveilla.

Tehtävä 2…

Ilahduin kun tulvaindeksin laskeminen toisessa kurssikerran tehtävässä oli niin helppoa. Teemakartan luomisessa “histogramin” luominen ei toiminut. Menetin toivoni ja jäin odottamaan seuraavan maanantai illan haasteita.

Tulen aina tunnille niin innokkaana, odotuksia täynnä. Tuntuu että tehtävien kanssa kamppailun jälkeen päädyn aina pettymykseen. Niin kuin myös Saga mainitsee blogissaan, Qgis kaatui kurssikerran tehtävien aikana noin 5 kertaa. Hän mainitsee myös että kurssikerta opetti hänelle kärsivällisyyttä. Siinä hän on ihan oikeassa!

Lähteet 🙂

https://blogs.helsinki.fi/saagalaa/

21.1 Valintatyökalu ja karttaprojektiot

Alkuun…

Muistan miten lukiossa karttaprojektioiden opettelu oli tylsää pakkopullaa. Valitettavasti en tällä gissi kerralla löytänyt niiden opiskeluun mitään uutta intoa. Ensimmäinen harjoitus piristi kuitenkin päivää kun se osoittautui hyvin helpoksi.

Kurssikerran tehtävät

Valintatyökalu oli hyvin selkeä. Aina valinta ei toiminut minulle tuntemattomista syistä ja kun valitsin alueen vapaalla kädellä alue välillä hävisi mutta pääasiassa toiminto olli helppo suorittaa.

Olen huomannut että alku menee aina hyvin ohjelman loogisuuden vuoksi mutta jossain vaiheessa tulee vastaan “ikkunoita” jossa on monta kenttää jota pitää täyttää kuten toiminto “select by expression”. Siinä vaiheessa näin ensikertalaisena Qgissin parissa olen avuton. Miten toimia?

Alueen pinta-alan mittaaminen eri projektioilla sujui hyvin ja kirjasin drive dokumenttiin numerot (6 670 018 630) sekä (236 063 420 731 780) kun kokeilin eri projektioita. En tosin kirjannut mikä toisen luvun projektio oli ja nyt pari päivää myöhemmin en edes muista. Olisi kyllä kiinnostava tietää kun ero on noin valtava…

Tuntui hyvältä kun tipuin kelkalta ja onnistuin kuitenkin laskemaan uuden sarakkeen arvot oikein. Tein vielä personalize toiminnolla visualisoinnin eroista.  Lopputulokset näyttää kuitenkin vääristymisen “rappusina” kunnittain joka ei anna oikeaa kuvaa siitä miten projektio vääristää.

Luotettavuus ja projektiot

Geoidia on mahdoton kuvata realistisesti kaksiuloitteiselle tietokoneen ruudulle joka tuottaa jopa Qgis ohjelmalle ongelmaa. Tärkeää on että henkilö joka tekee tutkimusta Qgissilä ottaa tämän aina huomioon ja mitattaessaan pintaaloja tai matkoja kannatta olla juuri sille alueelle sopiva projektio. Tiedon voi myös (niin kuin me harjoituksessa tehtiin) myös googlesta tai wikipediasta tarkistaa onko samaa luokkaa.

Hyvä sivusto missä on selitetty karttaprojektiot sekä ongelmia gis ohjelmien käytössä: introduction coordinate reference systems. 

Loppuun…

Jäin ihan viime metreillä jumiin myös tällä kurssikerralla. Olisin toivonut että jostain löytyisi yksityiskohtainen selityskulku kaikille tehtäville jotta voisi tehdä itsenäistehtävät loppuun ilman gis velhon apua. En usko että se haittaisi oppimista vaan päin vastoin ymmärtäisi mitä itse teki väärin ja miksi joku ei toiminut.

“Allt som allt var detta en bra QGIS-dag för mig!”

Lainattu Emma Sinisalon blogista, kuvaa täydellisesti maanantai illan tunteita.

Lähteet 🙂

Documentation qgis testing, https://docs.qgis.org/testing/en/docs/gentle_gis_introduction/coordinate_reference_systems.html (Luettu 28.1.2018 )

Sinisalo, Emma (2019) Databasdjungeln och kartprojektioner, https://blogs.helsinki.fi/sinisale/2019/01/25/databasorientering/ (Luettu 1.2.2019)

14.1

 

Alkuun…

Tutustuin viime vuonna Qgissiin ruotsinkielisellä kurssilla. Kurssin kulussa oli kuitenkin hieman vaikeuksia eikä opettaja koskaan ollut paikalla. Suoritus muotona oli tentti helmikuun lopulla jonka päätin jättää vähän myöhemmäksi jotta saisin muut jaksossa olleet kurssit maaliin. Kuin kävikin, kurssin professori irtisanoutui ja asia meni hyvin monimutkaiseksi. Päätin tehdä kaiken uusiksi ja oppia hallitsemaan paikkatieto ohjelman kunnolla tulevaisuuden kannalta.

Qgissin käyttö

Vuoden tauon jälkeen Qgissin käyttö oli yllättävän ruosteista. Muistin mistä saa esille jotain toimintoja mutta tehtävän suorittamiseen oli pakko seurata Artun ohjeita tarkasti. Vielä tänään tuntui hyvältä olla kokeneempi toisen vuoden opiskelija mutta uskon että jo seuraavalla viikolla vastaan tulee vaikeampia haasteita joihin minulla ei ole eväitä.

Tehtävän sujuvuus

Ensimmäisen kerran harjoitus auttoi muistamaan miten Qgissiä käytetään. Vaikein osa ensimmäisellä tunnilla oli uuden sarakkeen ja lukujen luominen. Qgis on sinäänsä looginen pitkiä tehtäviä suorittaessa että jos hetkeksi väsähtää eikä kuule Artun ohjeita, ylärivistä tai “layeriä” klikkaamalla voi helposti löytää tehtävään tarvittavan toiminnon. Ainoa osa ohjeisuksesta joka meni tunnilla ohi oli projektionin vaihtaminen muotoon jossa lisätyt layerit muuttui vinosta suoriksi. Pienellä vaivalla olisin varmaan löytänyt ratkaisun ongelmaan mutta tuli kiire bussiin.

Muiden blogeista

Visualisointi sekä kompositio onnistui melko hyvin. Emilia Kostamo miettii blogissaan tulisiko järvet jättää kokonaan pois lopullisesta kartasta kun taas Eveliina Tammisto väittää että järvet selittävät typpipäästöjen esiintymistä. Luulen itse että järvillä ei ole yhtä suurta merkitystä Itämereen kun esimerkiksi valuma- alueilla. Valuma- alueet voisi olla kiinnostava lisäys Itämeren typpipäästöjen selittämiseksi.

Lopulta tärkeintä on mitä kartalla halutaan kertoa. Itämeren syvyyskäyrillä ei ole mitään merkitystä siihen miten paljon päästöjä kustakin maasta irtoaa, mutta voi olla hyvin suuri merkitys alueiden ekologisiin seurauksiin. Valitsin jättää järvet sekä käyrät omaani ihan esteettisistä syistä. Ilman niitä karttani olisi voinut olla ala- asteen ensimmäisestä oppikirjasta.

Loppuun…

Oppimismuotona tehtävän selostus alusta loppuun on hyvin toimiva. Toivoisin kuitenkin että tunnin alussa tulisi selvemmin esille mitä harjoituksellamme tehdään jotta omat aivot voisivat raksuttaa samalla sen sijaan että väsyneenä kopioin Artun liikkeitä oppimatta mitään.

 

Lähteet 🙂

Kostamo, Emilia (2019) Itämeren typpipäästöt, lasten osuus Suomen kunnissa ja ensikosketus QGIS:iin (kurssikerta 1) https://blogs.helsinki.fi/emilikos/2019/01/18/itameren-typpipaastot-ja-ensikosketus-qgisiin-kurssikerta-1/ (Luettu 24.1.2019)

Tammisto, Eveliina (2019) Kurssikerta 1: QGIS-ohjelmaan tutustuminen https://blogs.helsinki.fi/tammieve/2019/01/21/kurssikerta-1-qgis-ohjelmaan-tutustuminen/ (Luettu 24.12019)