Typpipäästöt Itämereen (kurssikerta 1)

Ensimmäinen kosketukseni QGIS-ohjelmaan tapahtui Itämeren typpipäästöjä kuvaavan harjoituksen kautta.

Tehtävän toteutus

Tarkoituksena oli kuvata eri maiden osuutta Itämeren typpipäästöistä. Harjoituksessa hyödynnettiin tietokantaa, jossa oli tietoja Euroopan maiden typpipäästöistä Itämereen.

Jotta voidaan hahmottaa kunkin maan suhteellinen päästöosuus, laskettiin ensin tietokannasta typpipäästöjen kokonaissumma. Tämän jälkeen tietokantaan luotiin uusi sarake, johon laskettiin kunkin valtion osuus kokonaispäästöstä. Sen jälkeen siirryttiin visualisoimaan tämä tieto kartalle.

Tiedon välittäminen kartalla

Paikkatietotyö sisältää hyvin paljon informaatiota. Käyttäjäystävällisen kartan luominen vaatii sen laatijalta pohdintaa ja ymmärrystä siitä, mikä on kussakin kartassa olennaista tietoa ja kuinka se välitetään katsojalle visuaalisesti ymmärrettävässä ja vaivattomasti hahmotettavassa muodossa.

Päädyin poistamaan järvet kokonaan kartasta. Mielestäni ne eivät tuoneet lisäarvoa valtioiden typpipäästöjen hahmottamiseen, vaan sen sijaan häiritsivät kartan hahmottamista.

Muokkasin myös valtioiden päästömääriä kuvaavaa väriskaalaa siten, että vaalein väri ei ollut niin vaalea kuin automaattisessa väriskaala-ehdotuksessa. Luettavuuden kannalta Viro näytti  nimittäin kartassa valtion sijaan tyhjältä alueelta.

Muokkasin myös syvyyskäyrien väriskaalaa informatiivisemmaksi, ja vaihdoin nollapäästöisten maiden värin hyvin vaalean harmaaksi, jotta se erottuisi vain maantieteellisenä taustainformaationa sotkematta kartan käyttäjän ajatuksia.

Luettavuuden lisäämiseksi koetin saada valtioiden nimet näkyviin (”näytä nimiöt” -toiminto). Kun laitoin nimet näkyviin muokatulta administrative boundaries -tasolta, ne tulivat tietenkin englanniksi, kuten ne ovat tietokannassa. Jostain syystä tätä tasoa ei pystynyt muokkaamaan – olisin vaihtanut nimet suomalaisiin suoraan tietokantaan. Sen sijaan koettaessani saada nimiä näkyviin muokkaamattoman administrative boundaries -tason kautta – johon onnistuin muokkaamaan valtioiden nimet sillä tietokanta oli muokattavissa – sain kyllä suomenkielisiksi vaihtamani nimet kartalle, mutta samalla tulivat näkyviin kaikkien muidenkin valtioiden nimet. Eli näin:

En osannut rakentaa lauseketta tai löytää komentoa, jolla olisin saanut näkyviin nimet vain niistä valtioista, joiden päästöt olivat yli 0 ja jotka siis olin vaihtanut suomenkielisiksi. Lisäksi olisi ollut tarpeen muuttaa joidenkin maiden nimet vaaleammalla fontilla tummasta taustaväristä erottelemiseksi (ks. yllä esim. Puola) – sama fonttiväri ei toimi kaikilla taustoilla.

Kaikkien näiden hankaluuksien vuoksi nimesin valtiot karttaan tulostusvaiheessa tekstikentillä. Tämä on kuitenkin turhan työläs manuaalinen tapa, jos se on korvattavissa muutoin, etenkin jos nimettävää on paljon.

Valmis karttani on tässä:

Jos haluat tarkastella karttaa suurempana, klikkaa kuvaa.

Jatkotyöstettävää

Olen suhteellisen tyytyväinen karttaan tässä vaiheessa QGIS-ohjelman opettelua. Viilattavaa visualisoinnissa toki jäi, en esimerkiksi osannut poistaa Brittein saaria legendan taustalta. Jostain syystä myöskään kartan suoristus ei päivittynyt karttatulosteeseen huolimatta tulosteen päivittämisestä (”refresh”).

Qgis-ohjelma vaikuttaa todella hyödylliseltä, mutta perusteet on saatava hyvin haltuun, jotta karttana esitettävä informaatio on oikeanlaista. Esimerkiksi erilaiset luokitusvaihtoehdot tulee ymmärtää perinpohjin, jotta tietoa kykenee välittämään luotettavasti. Aion perehtyä tarkemmin esimerkiksi siihen, milloin on syytä käyttää luokiteltua ja milloin porrastettua jaottelua.

Mielestäni nyt kartassa luokitteluvälit eivät aivan palvele tarkoitusta. Puola on yksin luokassa 13.3 – 33.7 % kokonaispäästöistä. Se on liian suuri vaihteluväli, eikä kerro kartan lukijalle, poikkeavatko Puolan päästöt lopulta kovin merkittävästi seuraavaksi suurimpien saastuttajien, Ruotsin ja Venäjän, päästöistä. Samaa kummasteli Aleksi Auvinen (1) kurssiblogissaan.

Luokat ovat tärkeitä myös visuaalisuuden kannalta. Olisin halunnut omassa kartassani vielä vähentää syvyyskäyrien määrää, laajentaa luokkia, mutta en osannut tätä tehdä. Mielestäni luokkia on nyt liikaa ja hahmottaminen on hankalaa.

Lisäksi lueskellessani muiden blogeja huomasin kartastani puuttuvan muutamia keskeisiä tietoja, kuten typpipäästöjen vuoden. Tämä tieto löytyi esimerkiksi Johanna Lehtisen (2) kartasta. Lisäksi olisi ehkä voinut tuoda karttaselitteessä esiin päästöluokan 0 (ei typpipäästöjä Itämereen).

Jäin myös pohtimaan, olisiko päästöjen esittäminen sektorikaavioina kartan lukijalle selkeämpää. Vilma Pylkkö (3) esitti kartassaan päästöt tällä tavoin. Tätä esitystapaa piti selkeänä esimerkiksi Emilia Kostamo (4). Päädyin kuitenkin itse siihen, että perinteinen koropleettikartta väriskaaloineen on tässä tapauksessa informatiivisin esitystapa. Näin toteaa myös Pylkkö itse sektorikaavioita kokeiltuaan.

Viitteet:

  1. Auvinen, Aleksi: Allugaattori, Vain tekemällä oppii (26.1.2019). https://blogs.helsinki.fi/aleksiau/2019/01/26/vain-tekemalla-oppii/ (Luettu 26.1.2019)
  2. Lehtinen, Johanna: Johannan blogi, Geoinformatiikan menetelmät 1, ensimmäinen luento (21.1.2019). https://blogs.helsinki.fi/johanleh/2019/01/21/geoinformatiikan-menetelmat-1-ensimmainen-luento/ (Luettu 25.1.2019).
  3. Pylkkö, Vilma: Vipy’s blog, Ensiaskeleet QGISillä (14.1.2019). https://blogs.helsinki.fi/vipy/2019/01/14/ensiaskeleet-qgisilla/ (Luettu 25.1.2019)
  4. Kostamo, Emilia: Emilia Kostamon blogi, Itämeren typpipäästöt, lasten osuus Suomen kunnissa ja ensikosketus QGIS:iin (kurssikerta 1) (18.1.2019). https://blogs.helsinki.fi/emilikos/2019/01/18/itameren-typpipaastot-ja-ensikosketus-qgisiin-kurssikerta-1/ (Luettu 26.1.2019).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *