Buffereita ja pohdintaa (Kurssikerta 5)

Qgis:n käyttö alkaa hahmottua, joskin kaukana vielä itsenäisestä luotettavasta käytöstä ollaan. Tämä harjoitus selvensi työkalujen käyttöä, mutta olen silti hieman epävarma, teinkö aina oikeita valintoja. Oli hyvä, että erilaisia harjoituksia ja toistoja oli paljon.

Tällaisia tuloksia sain:

MALMIN LENTOKENTTÄ

  • Asukkaita 1 km säteellä Malmin lentokentästä 8 906 hlöä
  • Asukkaita 2 km säteellä Malmin lentokentästä 57 450 hlöä
  • 1 km säteellä lentokentästä, rakennettu ennen lentokenttää 58 rakennusta. Näissä asukkaita 773 hlöä.

HELSINKI-VANTAA

  • Asukkaita 2 km säteellä Helsinki-Vantaan lentokentästä n. 11 000 hlöä
  • Laskeutumissuunan vaihdoksesta kärsisi n. 18 000 hlöä (*)
  • Asukkaita pahimman lentomelun alueella HKI-Vantaa 324 hlöä
  • Asukkaita 55 dB:n alueella 11 913 hlöä.

*) Tein virheellisesti 1 km leveän bufferin, josta syntyi siis 2 km leveä melualue. Pituus on oikea, bufferin kanssa yhteensä 7 km, mutta leveyden olisi tullut olla puolet kapeampi. Oikea luku on siis alhaisempi.

JUNA- JA METROASEMAT

  • Asuu 500 metrin säteellä asemasta: 106 691 hlöä
  • 500 m säteellä asuvat kaikista (490 173) asukkaista: 21,8 %
  • Työikäiset (15‒74-vuotiaat*) 500 metrin säteellä asemista: 78,7 % asukkaista.

* Tilastokeskuksen mukaan työikäiseen väestöön kuuluvat 15-74 -vuotiaat henkilöt. (1)

TAAJAMAT

  • Taajamissa asuu 97,5 %
  • Taajamien ulkopuolella asuu 1289 kouluikäistä, eli 2,6 %

Olisi minusta ollut hyödyllistä oppimisen kannalta, jos oikeat vastaukset olisivat olleet heti saatavilla. Vertailin tuloksiani useiden muiden tekemisiin, mutta vastauksina saatujen lukujen skaala tuntuu olevan laaja. Esimerkiksi Teemu Lindèn, Johanna Von Frenckell ja Juho Kauppi saivat enimmäkseen samansuuntaisia tuloksia kuin minä, Julia Salmella ja Nur Nabilalla taas useimmat luvut olivat omistani poikkeavia (2-6). Mainitaanpa vielä karttojen ulkoasuihin liittyen, että blogeja selatessa mieleen jäivät Amanda Ojasalon silmää hivelevän tyylikkäät karttaesitykset. (7)

”Not responding” – ohjelman kaatuilu hidastaa

Omalla koneellani Qgis on toiminut tähän asti kaatuilematta, mutta nyt toimituksia on hankala tehdä ohjelman irtisanoessa toimintansa jatkuvasti. Mitenhän tätä ongelmaa voisi vähentää? Koetin hyödyntää mm. fields-välilehdellä tietokantojen pienentelyä poistamalla turhia sarakkeita, tai vastaavasti tallentaa tietokantoja uudelleen vähemmillä kentillä laskutoimitusten keventämiseksi, mutta kaatuilu jatkui tästä huolimatta ja näitäkin toimintoja tehdessä. Esimerkiksi uutta saraketta en nyt pysty tallentamaan tietokantaan, sillä ohjelma kaatuu tai jää aina pysyvästi junnaamaan. En tiedä, johtuuko tämä koneeni tehoista, Qgis:n rajallisuudesta vai siitä, että teen jotain väärin.

Samastun Oula Inkeröisen kokemuksiin (8) tunteiden vuoristoradasta, ohjelman hitaudesta ja välivaiheiden epäonnistumisesta. Toisin kuin Oula, en itse saanut selkoa, mitä harha-askeleeni olivat ja miten ne korjataan.

Matkalla

Amelia Cardwell kirjoitti blogissaan, että ei ole aina ihan selvää, mitä työkalua milloinkin pitäisi käyttää (9). Olen samoissa mietteissä. Toki on monia vaihtoehtoisia reittejä päästä tuloksiin. Lisäksi itse törmään työkalujen käytössä moniin pieniin ongelmiin. Niiden käytännön toteutus ei aina onnistu, vaikka isossa kuvassa uskoisi olevansa oikeilla jäljillä. Ohjelman kaatuilu ei auta asiaa ja kokeilujen kautta oppimista.

Hallussa olevia asioita

Vahvuutenani pidän tarkkuutta ja kriittisyyttä karttojen paikkansapitävyyden arvioinnissa ja johtopäätösten tekemisessä. Olen ainakin havainnut usein tuottaneeni kyseenalaista dataa tai sitten oikeasta datasta harhaanjohtavia visualisointeja, ja osannut korjatakin näitä.

Myös visuaalisesti karttaesitykseni ovat minusta olleet suhteellisen toimivia, joskin haluan vielä hioa esitystyylejä. Motivaatio ja kiinnostus on myös kohdallaan, ja monien omien aukkojen täyttämiseen löytyy ohjeita ja videoita. Aikaa tarvittaisiin vain huomattavasti enemmän.

Työkaluista ainakin bufferointi ja spatial query tuntuvat helppokäyttöisiltä ja hyvin moniin tarkoituksiin sopivilta.

Petrattavaa

Haltuun vielä otettavien asioiden lista onkin pidempi. Täytyy esim:

  •  Saada selvyyttä, mi(t)kä työkaluvalinta(t) ovat oikeita kulloinkin tarvittavaan tehtävään. Esimerkiksi koetin ensin laskea taajamaväestöä count points in polygon -toiminnolla, onneksi tulos oli niin alakanttiin, että havaitsin virheen. Tein sen sitten intersect-työkalulla. Millä muilla tavoilla olisi päässyt samaan tulokseen?
  • Monia yksityiskohtia, työkalujen sujuvaa ja oikeaa käyttöä pitää oppia paremmin. Mm. join attributes by location työkalussa eri vaihtoehtojen (intersects/crosses/within jne) käyttötarkoitusta ja eroja en vielä tarkkaan hahmota. Myöskään sitä, miksi ”within” vaihtoehto ei aina aktivoidu.
  • Kaavat ovat hankalahkoja, hieman epämatemaattisena ihmisenä olisi hyvä saada lisäopastusta siitä, millä funktioilla milloinkin kannattaa toimia. Esim. jonkinlainen luettelo yleisimmistä tiettyihin tarkoituksiin käytetyistä funktioista olisi tässä vaiheessa hyvä tuki.
  •  Tietokannoista on hankala aina tietää, mitä kenttien otsikot oikeasti tarkoittavat eli mitä data on.
  •  Tietokantatiedon/lähteiden luotettavuuden arviointi on myös itselleni vielä mysteeri. Esim. kurssikerran 6 maanjäristystiedot Berkeleyn yliopiston datasta: hakuni antoi aivan puutteelliset tulokset merkittävistä järistyksistä, vaikka haku oli mielestäni teknisesti tehty oikein.
  •  Projektioiden hallinnassa tarvitsisin vielä lisäopastusta.

Eli aika isoja kehittämistarpeita vielä tässä on. Mutta olen silti innoissani ohjelmasta ja sen käyttömahdollisuuksista. Minulla olisi käyttöä tälle. Mene ja tiedä kuitenkin, tuleeko ohjelma selättämään minut ennen kuin minä sitä.

Eteenpäin pääsemistä nopeuttaisi, jos kurssin lopussa saatavilla olisi oikeat luvut (/haarukat) ja koonti siitä, millaisten työkalujen kautta näihin lukuihin on päästy. On opettavaa ja välttämätöntä pähkäillä itsenäisesti, mutta olisi hyvä tietää, jos pähkäilyssä eksyy harhapoluille, tekee väärin tai jättää toistuvasti hyödyntämättä kätevimmän tavan tehdä, niinkuin itse ounastelen minulle tapahtuvan.

ps. En saanut Qgis:n kaatuilun vuoksi tehtyä loppuun taajamaharjoitusta enkä tehtäviä 3-5, palaan näihin myöhemmin.

Lähteet:

1. Tilastokeskus, Työikäinen väestö. https://www.stat.fi/meta/kas/tyoikain_vaesto.html (Luettu 24.2.2019)

2. Johanna Von Frenckell, Fall down 7 times, stand up 8. (Luettu 23.2.2019.)

3. Juho Kauppi. https://blogs.helsinki.fi/juhokaup/2019/02/22/kurssikerta-5/ (Luettu 22.2.2019)

4. Julia Salmi, Bufferointia ja melusaastetta. https://blogs.helsinki.fi/jhsalmi/2019/02/19/osa-5-bufferointia-ja-melusaastetta/ (Luettu 22.2.2019)

5. Teemu Lindèn, Kurssikerta 5. https://blogs.helsinki.fi/lindetee/2019/02/20/viikko-5/ (Luettu 22.2.2019)

6. Nur Nabila, Viides kurssikerta. https://blogs.helsinki.fi/nabila/2019/02/23/viides-kurssikerta/ (Luettu 24.2.2019)

7. Amanda Ojasalo, Vitonen. https://blogs.helsinki.fi/amandaoj/2019/02/20/vitonen/ (Luettu 23.2.2019)

8. Oula Inkeröinen, Buffers and breakdowns. https://blogs.helsinki.fi/inkeroul/2019/02/20/buffers-breakdowns/ (Luettu 24.2.2019)

9. Amelia Cardwell, Viikko 5, Buffereita ja kertailua: https://blogs.helsinki.fi/amca/ (Luettu 23.2.2019)