Terveyttä ja sairautta EU:ssa (Kurssikerta 7)

Karttasarjassani analysoidaan Eurooppalaisten terveyttä ja sen suhdetta lääkäreiden määrään. Tarkoituksena saada lisävihiä siitä, mikä väestön terveyteen voi vaikuttaa.

Tiedot ovat Eurostatin tilastoista, joista valitsin tarkasteltavaksi vuoden 2014, sillä aineistoja oli siltä vuodelta saatavissa useammista maista. Karttapohjan hain Natural Earth Data -sivustolta.

Lääkärit

Tein ensin kartan väestösuhteutetusta potilastyötä tekevien lääkäreiden määrästä vuonna 2014 (engl. practicing physicians).

OECD:n määritelmän mukaan tämä luku sisältää lääkärit, jotka tekevät potilastyötä. Esimerkiksi hallinnollisissa tai tutkimustehtävissä olevat lääkärit ja ulkomailla työskentelevät eivät lukeudu aineistoon. Tilastoaineiston puuttuessa joidenkin maiden tilastoihin on kuitenkin laskettu mukaan kaikki työelämässä mukana olevat lääkärit (esim. Alankomaat). (1)

Euroopassa vuonna 2014 tilanne oli tämä:

Eniten lääkäreitä (505 per 100 000 as) on aineiston mukaan Itävallassa, vähiten Puolassa (231). Huom. Irlannin ja Suomen luvut ovat tilastoaineiston mukaan arvioita.

Terveet elinvuodet

Terveiden elinvuosien odote (engl. healthy life years, HLY / disability-free life expectancy) kuvaa sitä aikaa, jonka ihminen viettää terveenä ja toimintakykyisenä. Eliniän odotteessa on ollut jo useamman vuosikymmenen ajan Euroopassa nouseva trendi, mutta tämä ei välttämättä samassa suhteessa nosta toimintakykyisenä elettyjen vuosien määrää. Pitkä sairaana ja toimintakyvyttömänä elettyjen vuosien määrä on kansanterveydellisestikin kannattamatonta. Yhteiskuntapoliittisesti on tärkeä tietää, miten toimintakykyistä väestö tulee olemaan, mikä toimintakykyyn vaikuttaa ja millaista avuntarvetta tähän liittyy. (2 ja 3)

En tässä verrannut terveitä elinvuosia koko elinikään (sellainen löytyy lähde nro 3:n, OECD julkaisun, sivulta 57), vaan tein yksinkertaisesti kartat terveiden elinvuosien odotteesta. Myöhemmin vertasin näitä tietoja maissa toimivien lääkäreiden määrään.

Vuonna 2014 Euroopassa terveiden elinvuosien odote syntymähetkellä oli keskimäärin 61,8 vuotta naisille ja 61,4 vuotta miehille. (2) Tässä kartat terveiden elinvuosien odotteesta maittain vuonna 2014:

Miehet

Naiset

Ruotsi ja Malta nousivat sekä miesten että naisten osalta korkeimmalle terveiden elinvuosien odotteessa. Miehet viettävät vähiten toimintakykyisiä vuosia Latviassa ja Virossa, naiset taas Slovakiassa, Portugalissa ja Latviassa. Tulokset vastaavat OECD:n tekemää, samaan aineistoon pohjautuvaa listausta (2, s. 56).

Lääkäreiden ja terveiden elinvuosien suhde

Vertailin vielä näitä aineistoja keskenään. Tein vertailut kahteen suuntaan: terveet elinvuodet suhteutettuna lääkäreiden määrään ja lääkäreiden määrän suhteutettuna terveiden elinvuosien odotteeseen.

Kyse ei ole syy-seuraussuhteesta, vaan näiden muuttujien välisen yhteyden tarkastelusta. Terveiden elinvuosien odotteeseen vaikuttavat monet erilaiset tekijät. Halusin kuitenkin tarkastella, onko lääkäreiden määrällä havaittavissa jonkinlaista systemaattista yhteyttä terveisiin elinvuosiin. Ajatuksenani oli käyttää aineistoa avuksi pohdinnassa, kuinka hyvin lääkäreiden määrää lisäämällä voidaan vaikuttaa väestön terveyteen.

Mielenkiintoista kyllä, sekä naisten että miesten aineisto antaa samansuuntaisen indeksiluvun kummassakin vertailussa, vaikka naisten ja miesten terveiden elinvuosien odotteet ovat keskenään poikkeavia. Lisäksi kumpaankin suuntaan tehdyt vertailut antoivat keskenään johdonmukaisia tuloksia.

Ei voida mielestäni sanoa, että lääkäreiden määrällä olisi selkeä yhteys terveiden elinvuosien odotteeseen, ainakaan näiden tilastoaineistojen perusteella. Tämä oli tietenkin ihan odotettavaa, mutta paikalliset vaihtelut suhteissa ovat kiinnostavia ja yllättäviäkin:

Miehet

Puolassa terveitä elinvuosia saavutetaan suhteellisesti vähimmällä lääkäripanostuksella. Aineistona vain miehet.

Naiset

Puolassa terveitä elinvuosia saavutetaan suhteellisesti vähimmällä lääkäripanostuksella myös naisten osalta, Irlanti ja Iso-Britannia pääsevät samaan indeksilukemaan.

Miehet

Itävallassa terveitä elinvuosia saavutetaan lääkäreiden määrään verrattuna Euroopan heikoimmin, Puolassa ja Irlannissa taas vähimmällä ”lääkäripanoksella”. Aineisto koskee miehiä.

Naiset

Itävallassa terveitä elinvuosia saavutetaan myös naisten osalta lääkäreiden määrään verrattuna Euroopan heikoimmin, Puolassa taas tehokkaimmin.

Mitä näistä vertailuista voi päätellä?

Datan epävarmuudet

Lääkäreiden määrään liittyvistä tilastointipuutteista mainitsin yllä. Maiden tiedot eivät ole keskenään aivan vertailukelpoisia.

Myös terveiden elinvuosien lukumäärät eivät ole mitenkään yksiselitteisiä. OECD:n mukaan terveiden elinvuosien ennustetta kuvaava aineisto perustuu ihmisten itse ilmoittamaan tietoon. Se ei siis ole maiden välillä välttämättä vertailukelpoista, vaan siihen vaikuttavat mm. ihmisen kultturinen ja sosiaalinen tausta ja se, miten näistä johtuen omaa terveyttä hahmotetaan ja arvioidaan. (2)

EU:ssa jäsenmaiden terveet elinvuodet lasketaan GALI-kysymyksen perusteella. GALI on yksi  Eurooppalaisiin väestötutkimuksiin kehitetyistä, toimintarajoitteiden mittaamiseen käytetyistä, kysymyksistä. GALI-kysymys nojautuu WHO:n toimintakykyluokituksen (ICF) viitekehykseen: sen on tarkoitus mitata osallistumisen rajoitteita (participation restrictions). Gali-kysymystiedot kerätään Euroopan tulo- ja elinolotutkimuksella (EU-SILC). (4, 2)

Englanniksi GALI-kysymys kuuluu seuraavasti:

for at least the past six months, to what extent have you been limited because of a health problem in activities people usually do? Would you say you have been: severely limited? limited but not severely? not limited at all?” (5)

Maiden välinen vertailukelpoisuus on THL:n mukaan kyseenalainen mm. kysymyksen heikon standardoinnin sekä tutkimusten toteutustavoissa olevien erojen vuoksi. (4) GALI-kysymystä on kuitenkin haastava korvata. Se on tieteellisin menetelmin kehitetty mittari, josta on tehty paljon tutkimusta. Se on myös keveä käyttää, ja siinä mielessäkin käyttökelpoinen toistuvaan tilastointiin. (6) Krittiikiä eritellään hyvin Eurostatin raportissa, ja GALI-kysymystä on pyritty kehittämään. (6).

Näiden epävarmuuksien lisäksi eri maiden aineistoja koskevissa Eurostatin tilastoissa oli myös aukkoja: kaikista maista ei ollut kaikilta vuosilta dataa.

Tällaiset puutteet ovat mielestäni tavallisia hyvin monissa tilastoissa ja aineistoissa. Aineistot olivat mielestäni hyvälaatuisia, mutta on tärkeä tiedostaa, miten ne on kerätty ja mitä kysymyksiä niihin liittyy. Näistä kysymyksistä olisi voinut hakea paljon enemmänkin tietoa, aineistoa tuntuu olevan hyvin paljon, asiaa on mietitty.

Omat johtopäätökset

Lääkärimäärien ja terveiden elinvuosien odotteen vertailua täytyy käyttää harkiten. Onnistuin kyllä teknisesti vertailussa, ja saamani kartat ovat keskenään johdonmukaisia. Jouduin pohtimaan, mitä saamani luvut tarkoittavat ja miten kuvata niitä karttaselitteessä uskottavasti. Artun ehdotuksesta laadin luvuista indeksit, jotka kuvaavat kartoissa mainittuja korrelaatioita. Indeksit kertovat vain analysoitujen maiden keskenäisistä suhteista, nämä eivät ole yleisiä muualla käytössä olevia indeksityyppejä.

Minusta tällaisia lukuja voi käyttää jatkoanalysoinnin apuna pohdittaessa eurooppalaisten hyvinvoinnin lisäselvittämistarpeita, mutta yksin niistä ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Terveyteen ja toimintakykyisyyteen vaikuttavat niin monet muutkin seikat, joita pitäisi huomioida. Väestön hyvinvointi on tärkeä tavoite, ja karttoja voisi käyttää apuna lisäselvitysten kohdentamiseen siitä, voidaanko terveyteen vaikuttaa ensisijaisesti lääkäreiden määrää lisäämällä vai muita seikkoja huomioimalla. Tämä on tietenkin hyvin monimutkainen aihe.

Indeksikartoista nousee mm. seuraavia kysymyksiä, jotka ovat minusta mielenkiintoisia:

  • Mitä Itävallassa tapahtuu, kun lääkäreiden määrä on aineiston korkein, mutta sillä on saavutettu suhteessa vähiten terveyshyötyä? Mikä Itävallassa vaikuttaa väestön terveyteen (tai sen kokemiseen)? Millaisia maan terveydenhuoltopalvelut ovat, poikkeavatko ne jossain suhteessa muista maista? Onko maassa joitakin erityisiä ympäristö- ja elämäntapatekijöitä, joihin lääkärit eivät pysty vaikuttamaan, mutta jotka heikentävät väestön terveyttä ja toimintakykyä?
  • Norjassa ja Ruotsissa näiden indeksien mukaan terveiden elinvuosien odote korreloi hyvin lääkäreiden määrään: kummatkin ovat korkeita. Mitä näissä maissa tehdään oikein?
  • Puola ja Irlanti nousivat esiin maina, joissa terveen eliniän odotteen suhde lääkäreihin oli ”edullisin”: vähimmällä lääkärimäärällä saatiin suhteessa eniten terveitä elinvuosia (terveiden elinvuosien kartassa Puola on keskivaiheilla, Irlanti kärkipäässä. Lääkäreiden määrät taas ovat aika alhaisia, Irlanti 281 ja Puola 231). Tämä on yllättävää ja kiinnostavaa. Miten maiden terveydenhuolto toimii? Onko maassa merkittäviä elintapa- ja ympäristötekijöitä, jotka ovat terveyttä edistäviä? Vai kokevatko maiden asukkaat kulttuurisista/sosiaalisista syistä terveytensä ja toimintakykynsä positiivisemmin suhteessa muihin maihin, tuleeko vaikutus GALI-kysymyksen subjektiivisen vastauksen kautta? Itseasiassa sekin olisi kiinnostava ja hyödyllinen tieto.
  • Vuoden 2014 lääkäreiden määrää koskevasta aineistoista puuttuivat Kreikan ja Portugalin tiedot, jotka olisivat olleet mielenkiintoisia. Kreikassa on jopa Itävaltaa enemmän lääkäreitä (Itävalta v. 2014: 505 per 100 000 as., Kreikka v. 2016: 658 per 100 000 as). Portugalissa vuonna 2016: 480 per 100 000 as. (7)
    Nämä olisivat myös mielenkiintoisia selvitettäviä. Kreikassa nimittäin terveiden elinvuosien odote on korkea, Portugalissa matala – mistä erot johtuvat?

    (note to self: Keltaisen väriskaalat ovat epäselviä lääkäreiden määrää kuvaavassa kartassa, muitakin väriskaaloja voisi selkeyttää)

Lopuksi

Olin yllättynyt siitä, että tämä harjoitus sujui ongelmitta ja jopa nopeasti – kurssi on ollut aika epätoivoista ryömimistä välillä itselläni, ja paljon on aukkoja. En tiedä missä ne lukemattomat omituiset ongelmat olivat tällä kertaa. Jäi sopivaan saumaan hyvä maku onnistumisesta, ja kiinnostus perehtyä niin Qgis-ohjelmaan kuin ylipäänsä paikkatieto-ohjelmiin tarkemmin, kaikesta haastavuudesta huolimatta. Loistava työkalu, jos tämän saa haltuun.

Kiitos Artulle laadukkaasta ja mukavasta opetuksesta!

Lähteet:

1. OECD (2019), Doctors (indicator). doi: 10.1787/4355e1ec-en (Luettu 1.3.2019)

2. OECD (2016), ”Life expectancy and healthy life expectancy at birth”, in Health at a Glance: Europe 2016: State of Health in the EU Cycle, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/health_glance_eur-2016-6-en. (Luettu 1.3.2019)

3. Penttilä, Irmeli, 2006. Kuinka ikääntyvä väestö voi – vertailutietoja EU-maista. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_05_06_ikaantyva_vaesto.html (1.3.2019)

4. Nurmi-Koikkalainen ym. (2017) Tietoa ja tietotarpeita vammaisuudesta. Analyysia THL:n tietotuotannosta. Työpaperi. THL. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135650/URN_ISBN_978-952-302-946-0.pdf?sequence=1 (1.3.2019)

5. Bogaert ym. (2018). The use of the global activity limitation Indicator and healthy life years by member states and the European Commission. Archives of public Health. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6022353/ (1.3.2019)

6. Eurostat. Item 4.3 Global Activity Limitation Indicator (GALI) as a core variable. Meeting of the European direc-tors of social statistics 15-17 September 2015, Luxembourg. https://circabc.europa.eu/sd/a/8eec189a-3389-47d3-999e-c12afc4a0f7d/DSS-2015-Sep-04.3%20GALI%20as%20a%20core%20variable.pdf (Luettu 1.3.2019)

7. Eurostat, 2018: Healthcare personnel statistics – physicians. Table 1: Physicians, 2016. https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Healthcare_personnel_statistics_-_physicians (Luettu 1.3.2019)