Osa 5 – “Älä Hinkki masennu – sä et sentään asu Vantaalla”

Kerrataanpas tähän väliin mitä tähän mennessä ollaan paikkatiedosta opittu.

  1. MapInfolla voi tehdä kätevästi koropleettikarttoja ja jakauman vinous vaikuttaa luokkajakojen ja värisävyjen valintaan. MapInfo on monimutkainen, mutta ammattimainen paikkatieto-ohjelma.
  2. Informatiivisuuden lisäämiseksi samassa teemakartassa voi esittää useampaa muuttujaa. MapInfon oppiminen vaatii oletettua enemmän omistautumista.
  3. MapInfo on perkeleellinen, kylmä ja pimeä paikka, jonne unohdetut paikkatietokannat tulevat kuolemaan. Jos MapInfo olisi ihminen, hän harrastaisi koiranpentujen potkimista ja YouTube-kommentointia. Tietokantojen muokkaaminen, uusien luominen on mahdollista paikkatieto-ohjelmilla.
  4. Pääkaupunkiseudun alle kouluikäisten sijoittumisesta löytyy muutamia alueellisia keskittymiä, jota voidaan havainnollistaa ruutukartalla. Kuten Luciferia, myös MapInfoa vastaan voi taistella?
  5. Ei voi…

Tämänkertaisella kurssikerralla jatkettiin edeltävällä viikolla aloitettua Pornaisten keskustan karttakohteiden digitointia (Lappalainen, 2017) . Kohteita ei digitoitu vain digitoinnin rajattoman riemun johdosta, vaan tällekin oli vissi tarkoitus: bufferointi. Bufferi, eli puskurivyöhyke, pystyttiin luomaan jokaiselle karttaobjektille ja tämän jälkeen ko. bufferin sisälle jääviä objekteja pystyttiin tarkastelemaan. Pornaisten tapauksessa luotiin buffereita mm. tieverkon ja terveysaseman ympärille, jolloin voitiin tarkastella vähintään x etäisyyden päässä kohteesta y olevien rakennusten määrää.

Pornaisten jälkeen siirryttiin Vantaalle. Tämä tapahtui kuitenkin vain paikkatietokantojen tasolla, joten ei ollut vielä syytä masentua, kuten MC Taakibörstakin totetaa. Vantaalta oli tarkoitus laskea MapInfon avulla Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien alueen asutuksen sijoittumista juuri opitun bufferointitekniikan avulla. Lisäksi tarkasteltiin mm. juna-asemien läheisyydessä asuvien määrää, taajama- ja haja-asutuksen suhdetta, ulkomaalaisten määrää alueittain jne. Kurssikerran tehtävät keskittyivät siis hyvin vahvasti Vantaalaisten laadulliseen ja määrälliseen sijoittumiseen. Syitä näihin listaan alla:

  • Lentokentät tuottavat melua. Lentokenttien lähellä ja meluisimmilla alueilla asutus on harvaa johtuen lainsäädännöstä ja rakennusnormeista (Maankäyttö ja rakennuslaki, 2016). Lentokoneiden laskeutumisreittejä on muutettu, etteivät Tikkurilan kaupunkikeskuksen asukkaat häiriintyisi (Lehtonen, 2017). Harvan asutuksen takia Malmin lentokentän muuttaminen asutuskäyttöön vapauttaisi valtavan määrän hyvää rakennusmaata.
  • Vantaalaisten rautatieasemien lähellä asuu vain alle viidennes alueen väestöstä. Kuten Ice-T ja Olivia Lehtosen blogissa pohtivat, syitä tälle ovat luultavasti kattava bussiliikenne kaupungin alueella. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten kehärata vaikuttaa tulevaisuudessa asutuksen sijoittumiseen.
  • Vantaalla on vain kourallinen alueita, joissa ulkomaan kansalaisten määrä on yli 30 % väestöstä. Syitä on vaikea arvioida, sillä alueiden kokoja, sijaintia tai kehittymistä ei analysoitu, vaan harjoituksen tarkoitus oli puhtaasti harjaannuttaa teknistä osaamista.

MapInfon perustavanlaatuinen ongelma on sen jäykkyys. Jos ohjelmalla haluaa saada aikaiseksi paikkatietoanalyysejä, vaatii se käytännössä komentosarjan ulkoaopettelun. Eri toiminnot ovat siis suoraan sanottuna liian pitkän polun päässä. Oman kokemukseni mukaan useimmissa ohjelmissa pääsee yllättävän pitkälle yrityksen ja erehdyksen kautta. MapInfossa tällä päätyy vain samaan umpikujaan.

Kuva 1.

Ei blogipäivitystä ilman teemakarttaa. Kurssikerran viimeisen tehtävän sai valita kolmesta vaihtoehdosta, joista uima-altaiden ja saunojen tarkastelu tuntui rauhoittavimmalta. Tehtävässä oli tarkoitus analysoida uima-allas ja saunatalouksien määrää ja muotoa – tarkemmat luvut näkyvät taulukossa 1.

Kartta (kuva 1) kuvaa uima-altaide lukumäärää pienalueittain. Kuuten huomata saattaa, Helsingissä sijaitsee ylivoimaisesti eniten uima-altaita. Uima-altaat ovat selvästi keskittyneet hyväosaisimmille omakotitalovaltaisille pienalueille (esim. Marjaniemi, Länsi-Pakila), joskin tämä pätee vain Helsinkiin. Jostain syystä uima-allasbuumi ei ole Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla lähellekään pääkaupungin tasoa, vaikka näistäkin löytyy törkeän varakkaita alueita. Aroalho epäileekin, etteivät tilastot pidä paikaansa ja itse olen hänen kanssaan samalla linjalla.

Ja hei – kartta on taas kerran kaunista katseltavaa.

Taulukko 1.

MC Taakibörsta – PL2000

Lähteet

Lappalainen, J. (2017) Osa 4 – “You are never too young to have TAK flashbacks” (12.2.2017) https://blogs.helsinki.fi/ladjouko/2017/02/12/delta/ Luettu 17.2.107

Aroalho, S. (2017) Ehkä olisin mielummin uima-altaassa, kurssikerta 5 (15.2.2017) https://blogs.helsinki.fi/aroalho/2017/02/15/ehka-olisin-mielummin-uima-altaassa-kurssikerta-5/ Luettu 17.2.2017

Lehtonen, P. (2017). Kurssikerta V Law and Order edition (15.2.2017) https://blogs.helsinki.fi/lepylepy/2017/02/15/kurssikerta-v-law-and-order-edition/ Luettu 17.2.2017

Maankäyttö ja rakennuslaki (2016) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132 Luettu 17.2.2017

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *