Kerta 4: Vastoinkäymisiä, mutta ei voittoja

QGis on murtanut mut. Ensinnäkin, minun käyttäjällä on jonkinlainen henkilökohtainen ongelma QGissiä vastaan, koska minun työkalupalkista puuttuu muutama hyvin merkittävä työkalu. Tämän lisäksi, tänään kauan työstämäni tunnilla tehty ruutukartta tuhoutui tai jotain muuta vastaavaa. QGis avaa tallentamani kuvakaappausta vaille valmiin projektin, mutta ei näytä siellä mitään. 🤔

Kääntääkseen vielä veistä haavassa, näen QGissin aloitusnäytöllä tallentamani projektin sen oikeassa valmiissa olomuodossaan, mutta avaus on ohjelmalle liian työlästä.

Kuva 1. QGis aloitusnäyttö, olen surun murtama.

 

 

 

 

 

 

 

 

Suunnitelmani oli siis työstää ruutumatriisin avulla koropleettikartta Suomen pääkaupunkiseudun eläkeläiskeskittymistä. Tämä tehtiin rakennuspisteaineiston avulla. Tämän tyyppinen pisteaineisto, jossa dataa on hurjia määriä, on kätevintä esittää ruutumatriisin kautta, jolla datan määrää saadaan karsittua. Kerrankin olin tunnilla suhteellisen perillä asioista. Koen itse, että nämä tilastolliset jutut ja dataan liittyvät hommat on helpompia, kuin esimerkiksi toisen kurssikerran projektioiden kanssa säätämiset. Siksi olen entistä murtuneempi QGissin tuhotöistä.

Päätin tutkia eläkeläisten määrää alueella, sillä eläkeläisten määrä Suomessa on kasvussa teknologian ja lääketieteen kehittyessä, sekä suurien ikäluokkien vanhetessa. Huolena tässä on se, että kuka tulee maksamaan suurenevan eläkeluokan eläkkeet, kun työntekijöiden prosentuaalinen määrä koko väestöstä samalla vähenee. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa yleinen huoltosuhde (eli kuinka monta valtion huollettavaa on sataa työssäkäyvää kohden) vuonna 2015 oli 143, kun taas vuonna 2014 luku oli 141. Huoltosuhde on siis todistetusti nousussa.

Kuva 2. Huoltosuhteen kehittyminen Suomessa. (Lähde: Tilastokeskus)

Kuitenkin, Helsingissä huoltosuhde on parempi, kuin kunnissa, joista nuori väestö muuttaa pois. Nuori väestö vie mukanaan potentiaalisen työvoiman, ja jättää jälkeensä vanhenevat ikäluokat. Tulevaisuudessa kunnassa ei tule olemaan näiden eläkeläisten eläkkeiden maksajia.

Ensimmäinen aikaansaamani kartta pääkaupunkiseudun yli 65-vuotiaista oli tämä:

Kuva 3. Ensimmäinen eläkeläisten määrää prosentteina kuvaava kartta.

Tässä kartassa on siis eläkeläisten (yli 65-vuotiaiden) määrä suhteutettuna kokonaiseen asukasmäärään 500 x 500 metrin ruuduissa. Ongelmana tässä kartassa oli tietenkin se, että myös pääkaupunkiseudulla on haja-asutusalueita, joissa 500 x 500 metrin alueella saattaa olla vain yksi asukas. Joissain paikoissa tämä yksi asukas sattuu olemaan eläkeläinen, ja tällöin suhteutettu prosenttiluku eläkeläistenmäärässä on 100 %, jolloin kartalla ruutu näkyy tummanpunaisena. Tämä antaa virheellisen kuvan eläkeläisten sijoittumisesta.

Huomasin Marita Selinin tehneen samasta aiheesta karttaa. Selinillä on kartta blogissaan (kuva 2), jossa kuvataan eläkeläisten määrää neliökilometrin ruudukossa. Selinin kartasta voi huomata, että pääkaupunkiseudulla on hyvin paljon alueita, joissa eläkeläisten määrä on jopa yli 40% asukkaista. Myös hänen karttansa on mielestäni hieno, kun meri on nostettu ruudukon päälle, jolloin rantaviiva on näkyvissä. Kuitenkin, suhtaudun karttaan kriittisesti, sillä en jotenkin voi uskoa noin hurjia lukuja (*). Tilastokeskuksen mukaan koko Helsingin kunnassa eläkeläisiä on kuitenkin vain 16,7 %.

*Ps. Hups, huomasin vasta nyt että Selin ei ollut laskenutkaan prosentteja!

Muokkasin karttaani ja valitsin, että vain ruudut, joiden alueella on yli 50 asukasta, ovat näkyvissä, ja tein samanlaisen gradienttivärityksen jäljelle jääneihin ruutuihin.

Tällöin tuloksena sain kuvassa 1 pienenä näkyvän kauniin kartan. Tuossa kartassa prosenttivälit olivat jaettu viiteen luokkaan. Jos katsoo pientä kuvan 1 karttaa, niin esimerkiksi Käpylän sekä Töölön alueet paistavat tummanpunaisena kartalla.

Tässä vaiheessa tallensin työni, ja palatessani se oli poissa 🙁
Arttukaan ei tässä osannut auttaa joten tein kompromissin ja lähdin nauttimaan koululounasta.

Teimme tunnilla töitä myös rasterikartoilla. Loimme esimerkiksi rasteridatasta topografisen kartan hienoilla väreillä sekä korkeuskäyrillä. Nämä tekemämme topografiakartat yhdistettiin alueen maastokarttaan, ja ensituntia varten karttaa tuli hieman digitoida. Tämä ei onneksi asettanut itselleni kamalia vaikeuksia, sillä digitointi oli tuttua viime periodilta. Siitä, mitä tuolla kartalla sitten tehdään, jää nähtäväksi ensi viikolle.

 

Lähteet:

Selin, M. 2018: Väestödata laittaa QGis:n polvilleen eli neljäs kurssikerta
https://blogs.helsinki.fi/selkala/
(Luettu 7.2.2018)

Tilastokeskus, 2017: Kuntien avainluvut.
https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2017&active1=091&active2=049%20Luettu%205.2.2018
(Luettu 7.2.2018)

Tilastokeskus, 2017: Taloudellinen huoltosuhde oli 143 vuonna 2015.
https://www.stat.fi/til/tyokay/2015/03/tyokay_2015_03_2017-02-17_kat_001_fi.html
(Luettu 7.2.2018)

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *