Kerta 5: Itsenäistehtävät ovat liikaa QGIS:lle

Tällä kurssikerralla pääasiallisena tehtävänä oli itsenäistyöskentely ongelmanratkaisutehtävien parissa. Oletin selviytyväni tehtävistä joten kuten kunnialla, mutta olin väärässä. Yritin ensimmäistä kertaa työstää tehtäviä omalla koneellani kotoa käsin, mutta tästä QGis vihastui. Koin QGis:n jumittumisen tai kaatumisen noin kaksi kertaa tunnissa. Pidin kuitenkin pintani ja työstin tehtäviä sen verran kun QGis:n kaatuilulta pystyin. Nyt jälkeen päin voin sanoa, että olen hyvin kaukana siitä osaamistasosta, missä haluaisin olla.

Tehtävät koskivat mm. viime kurssikerralla työstämäämme Pornaisten karttaa, pääkaupunkiseudun lentokenttien meluhaittoja sekä pääkaupunkiseudun taajamien asukkaita. Jo aikaisemmilla kurssikerroilla käytettyjen työkalujen lisäksi opettelimme käyttämään ”Buffer”, eli puskurointityökalua. Puskurointityökalu on tehokas esimerkiksi juuri meluhaittojen tutkimiseen, tai vain vyöhykkeen luomiseen jonkin tekijän ympärille.

Ensimmäinen tehtävä liittyi Pornaisten karttaan. Loin 100 metrin puskurivyöhykkeen kuuden päätien ympärille, ja selvitin asukkaiden määrää tällä alueella. Tämä onnistui minulta lopulta, pienien vaikeuksien kautta. Analyysissa ja tiedon keräämisessä hyödynnettiin myös ”Attributes by location” -työkalua sekä ”Statistics” -paneelia.

Seuraavassa tehtävässä, joka koski lentokenttien meluhaittoja, tuli tutkia asiaa samalla tavalla; luomalla ensin puskurointivyöhyke, ja laskemalla siitä asukkaiden määrää. Malmin lentokentältä sain luotua, oikein kauniin, kartan luonnoksen (kuva 1). Kuvassa on siis Malmin lentokenttä ja sen kahden kilometrin puskurointivyöhyke. Pinkit pisteet merkkaavat asuinrakennuksia, sinivihreä alue Malmin lentokenttää, ja lila vyöhyke sen puskurointivyöhykettä.

Kuva 1. Malmin lentokentän kahden kilometrin puskurointivyöhyke.

Kuten tästäkin (kuva 1) kuvasta jo huomaa, että kahden kilometrin säteellä asuu hyvin paljon ihmisiä, jotka saattavat kärsiä meluhaitoista. Tästä johdetut luvut asukkaiden määrässä alueella, minulla syntyi virheitä. En tiedä johtuiko ne laskutavoistani, vai oliko ongelma jotenkin tavassani ne hankkia QGis:n kautta. Vertasin omia saamiani lukuja Miran ja Rosannan kyseisiin tuloksiin, ja omani näyttivät heittävän monilla tuhansilla. Yritin kyseisiä laskuja ja tehtäviä uudelleen, mutta sain lopulta vain samat väärät vastaukset. En siis lopulta saanut selville missä oli vika, mutta tekninen puoli puskuroinnissa tuli suhteellisen selväksi.

Malmin lentokentän liikenne ei kuitenkaan ole mitään verrattuna Helsinki-Vantaan lentokentän liikenteeseen, jota pääsimme seuraavaksi tarkastelemaan.

Tässä kohtaa kohtasin ongelmia, sillä jostain syystä eri tietojen yhdistäminen eri tietokannoista ei onnistunut. Myöskään spatiaalisen sijainnin avulla tehty tietojen yhdistäminen (join attributes by location) ei toiminut. Kuvassa 2 kuitenkin näkee suuntaa antavasti asuinrakennuksien määrää Helsinki-Vantaan yli 65 dB melualueella. Kuvassa pinkit pisteet merkkaavat taas asuinrakennuksia ja vihreä alue merkkaa yli 65 dB melualuetta.

Kuva 2. Yli 65 dB melualue sekä asuinrakennuksia.

Melu on kasvava haittatekijä Helsingin alueella. Väkiluku ja liikenne lentokentillä kasvaa, kun kaupungistuminen ja matkustelu kiihtyvät. Asuinalueiden pääkaupunkiseudulla tulee kasvaa johonkin suuntaan, jolloin myös rakentaminen lentokenttien läheisyyteen lisääntyy. Näin myös meluhaitat kasvavat. Tässäkin kuvassa (kuva 2) on huomioitu vain yli 65 dB meluhaitat, kun jo pienemmästä jatkuvasta melusta aiheutuu pitkällä ajalla ongelmia.

Meluhaitoista on kirjoitettu esimerkiksi Tiede -lehdessä. Lehden nettisivuilla on julkaistu artikkeli koskien meluhaittoja, ja siinä melu määritellään jatkuvana äänenä, ”joka ei vaurioita kuuloa mutta ärsyttää ja ottaa päähän.” Artikkelissa kerrotaan jatkuvan melun aiheuttavan pahimmillaan kuoleman. Kuulovaikeudet ja -sairaudet ovat siis vain jäävuoren huippu meluhaitoissa. Siksi meluhaittojen tutkiminen ja niiden estäminen on nyky-yhteiskunnassa hyvin tärkeää. Melua voidaan estää esimerkiksi infrastruktuurilla, kuten meluvalleja.

Meluongelmien pohtimisen jälkeen työstin samaa puskurianalyysia ja sillä leikkimistä juna- ja metroasemien sijainnista sekä taajamien asukkaista. Nämä tehtävät kulkivat suurin piirtein samoin tavoin kun edellinenkin. Ongelmia kohtasin edelleen samoissa asioissa, ja niiden lisäksi vielä ”Field calculatorissa”, eli ohjelman laskimessa. Laskeminen suuresta tietokannasta ei minulta onnistunut, koska QGis oli päättänyt pienimpienkin laskujen olevan liikaa. Monet laskutehtävät eri tietojen välillä jäivät siis osaltani tekemättä tällä kertaa 🙂 (olen pettynyt).

Viimeisen itsenäistehtävän päätin tehdä uima-altaiden ja saunojen sijainnista pääkaupunkiseudulla. Kaikki muut, paitsi itse kartan teko tehtävä onnistui minulta helposti, sillä samoja juttuja oli jo harjoiteltu edellisissä kohdissa. Kartan teossa taas kohtasin ongelman, nimittäin kahden vektoriaineiston yhdistäminen. Jumitin tämän kanssa noin kaksi tuntia, ja sitten annoin periksi. Jostain syystä ennen tekemäni ”Join” -toiminto ei millään toiminut, eikä myöskään ohjelmasta löytämäni ”Merge vector layers”, sillä vektoritasot olivat erilaista dataa (toinen piste ja toinen alue). Harmi sinänsä, koska palkit uima-altaiden määrästä ja sijainnista olisin ehkä voinut tehdä, sillä ne olen tehnyt jo kerran aikaisemmin.

Tästä koko päiväisestä itsenäisharjoitus rytäkästä selvisin juuri ja juuri, mutta en todellakaan ilman vastoinkäymisiä. Nämä tehtävät olivat hankaluudestaan huolimatta aika mukava tehdä, sillä opin selvästi enemmän (esim. bufferointi) miettimällä asiaa itse, kuin lukemalla suoraan ohjeista. Olen samaa mieltä, kun Kim-Henrik on blogiinsa kirjoittanut: ”Ohjeiden olemassaolo monesti saa aikaan sen, ettei tule sisäistäneeksi kaikkia asioita, vaan tekee vain ohjeiden mukaan sen enempää miettimättä.”
Tämä tehtäväkasa oli hyvä herätys todellisuuteen, nimittäin siihen, että en oikeastaan osaa QGis:stä pätkääkään. Osaan perus hommat, mutta vähänkin enemmän syvällinen tarkastelu, analysointi ja laskeminen menee näköjään yli hilseen. Tarvitsen siis harjoitusta ja paljon. 😭😭😭😭😭

Kiitos.

 

Lähteet:

Rantanen, K. 2010: Melu vie hengen ja hermot. Tiede.fi.
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/melu_vie_hengen_ja_hermot

Kylliäinen, M. 2018: Buffereita ja uima-altaita.

Buffereita ja uima-altaita 12.2.2018

Lindgren, R. 2018: Iki ihanat itsenäiset tehtävät eli kurssikerta 5.

Iki ihanat itsenäiset tehtävät eli kurssikerta 5.

Helanne, K. 2018: Vaikeuksien kautta vähitellen kohti.

GIS 5 –  Vaikeuksien kautta vähitellen kohti….

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *