Kerta 6: Pisteaineistoa ja tulivuoria

Tämä kurssikerta alkoi kylmissä merkeissä, kun ensimmäinen tehtävämme oli kerätä pistemäistä dataa puhelin sovelluksen avulla Kumpulan läheisyydestä. Käsittelimme mm. erilaisten paikkojen turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Koululla toimme tämän pisteaineiston QGissiin ja analysoimme sitä hieman.

Loppu tunti vierähtikin muun pisteaineiston parissa. Opettelimme tuomaan aineistoa sen eri muodoissa suoraan netistä. Moni aineisto tulee ensin viedä johonkin toiseen ohjelmaan, esim. Exceliin, muokattavaksi ennen kuin sitä pystyy QGississä hyödyntämään. Tässä excel vaiheessa ehdin menettää hermoni, koska se muuttaa tietoa päivämääriksi, eikä turhia pilkkuja saa poistettua (???), mikä on rasittavaa. 🙁 Lisäksi opettelimme interpoloimaan aineistoa, eli luomaan eri pisteiden välille arvoja, joita ei oikeasti ole mitattu, jotta saamme mahdollisimman monipuolisesti kuvaavaa tietoa. Wikipedian interpolaatio -sivu määrittelee sen näin: ”Interpolaatio eli interpolointi on numeerisessa matematiikassa menetelmä, jossa lasketaan uusia arvoja tunnettujen arvojen väliin jollakin menetelmällä”. Kuvaa asiaa oikein näppärästi.

Näihin pisteaineistoihin, mitä lopputunnin käsittelimme, liittyi myös tämän kerran itsenäistehtävä. Tein tehtävän maanjäristyksistä, niiden eri magnitudeista sekä sijainnista. Tässä ensimmäinen aikaan saamani kartta:

Kuva 1. Kaikki yli viiden magnitudin maanjäristykset maailmankartalla vuodesta 2002 lähtien mitattuna.

Kuvassa 1 kuvataan siis kaikki yli 5 magnitudin maanjäristyksiä vuodesta 2002 lähtien. Aineistoa ladatessa ja käsitellessä huomasimme kohteita olevan yli 27 000. Yleisesti maanjäristykset ovat selkeästi painottuneet mannerlaattojen kohtaamisvyöhykkeille, etenkin Tyynenmeren reunoille ja Atlantin keskelle. Tämä kartta on siitä huono, että se ei kerro mitään muuta tietoa, kuin sen, että missä maanjäristyksiä yleisesti tapahtuu. Tämän tiedon välittämiseen se on kyllä varsin hyvä, mutta minä en tyydy siihen.

Päätin luokitella aineistoa värien avulla. Jokainen kuvassa 1 olevista pisteistä omaa tietoa juuri kyseisestä maanjäristyksestä, ja kuvan 2 kartassa olen siis määritellyt eri magnitudiarvoiset järistykset näkymään eri värisenä.

Kuva 2. Kaikki yli 5 magnitudin maanjäristykset vuodesta 2002 lähtien luokiteltuna värein.

Tämä kartta (kuva 2) on parempi kuin edellinen (kuva 1), koska se näyttää sijainnin lisäksi myös voimakkuuden, jolloin voidaan havaita voimakkaimpien maanjäristyksien sijaitsevan samoilla alueilla keskenään. Kuitenkin, pienemmän magnitudin omaavat jäävät suurien alle. Päätin siis, että eri magnitudeja on parempi esittää eri kartoilla, jolloin niidenkin sijoittuminen tulee selväksi. Lisäksi tässä kartassa (kuva 2) tuntuu, että suurimmankin magnitudin omaavat järistykset ikään kuin hukkuvat massaan, eivätkä saa tarpeeksi huomiota kaiken tietotulvan seasta. Seuraavissa kartoissa otin aineistoa vuodesta 2008 lähtien, jotta sain karsittua tietomäärää edes hiukan.

Kuva 3. Kaikki 1-5 magnitudin järistykset vuodesta 2008 lähtien.

Kuvassa 3 on kuvattuna kaikki suhteellisen pienet maanjäristykset vuodesta 2008 lähtien. Kartasta voi huomata, kuinka edelleen Tyynenmeren tulirengas on täynnä järistyksiä. Järistykset ovat alueella siis arkipäivää, ainakin nämä suhteellisen pienet järistykset.

CNN:n uutisoi 17.2.2018 Walesissa tapahtuneesta maanjäristyksestä. Tämä maanjäristys tapahtui lauantai aamuna, ja oli richterin asteikolla 4,4 magnitudia. Tämänkin kokoinen järistys on hyvin poikkeuksellinen tapahtuma, sillä kuvasta 3 voi nähdä, ettei Iso-Britanniassa ole tapahtunut yli 1 magnitudin järistystä viimeiseen kymmeneen vuoteen. Britannian geologinen tutkimuslaitos on kuvaillut tapahtumaa harvinaisena. Vastaavan kokoista maanjäristystä ei ole alueella tapahtunut yli sataan vuoteen.

Kuva 4. 1-5 ja 5-6 magnitudin järistykset vuodesta 2008 lähtien.

Kuvan 4 kartassa olen pienten järistysten päälle lisännyt keltaiset pallot kuvaamaan 5-6 magnitudin järistyksiä. Tästä kartasta huomataan, että järistykset Atlantin keskiselänteellä ovat huomattavasti useammin 5-6 magnitudin kokoisia, kuin pienempiä. Ero on selkeästi nähtävillä näiden kahden kartan välillä (kuva 3 ja 4). Yleisesti muutkin meressä sijaitsevat laattareunat kokevat huomattavasti enemmän suurempia järistyksiä, kuin pieniä. Länsi-Eurooppaan näin isoja järistyksiä ei olla viime vuosina saatu, mikä johtuu rauhallisesta sijainnista mannerlaatalla.

Kuva 5. 5-6 ja 6-7 magnitudin järistykset vuodesta 2008 lähtien.

Kuvassa 5 on edelliseen 5-6 magnitudiin lisätty 6-7 magnitudin järistykset. Eipä oikeastaan uusia mainittavia huomioita.

Kuva 6. 6-7 ja 7-8 magnitudin järistykset vuodesta 2008 lähtien.

Nyt ollaan jo hyvin suurissa järistyksissä. Kuvasta 6 huomaa, kuinka näin suuret järistykset ovat hyvin painottuneita Tyynenmeren tulirenkaan ympärille ja Indonesiaan, erityisesti 7-8 magnitudin järistykset.

CNN:n uutisoi Meksikossa 16.2.2018 tapahtuneesta järistyksestä, joka putoaa myös tähän karttaan. Järistys oli 7,2 magnitudia, ja tapahtui kaakkois Meksikossa Oaxacan maakunnassa. Järistys aiheutti ainoastaan taloudellista vahinkoa, eikä ihmisuhreja syntynyt. Alueella tapahtui myös 5,2 magnitudin jälkijäristys myöhemmin saman päivän iltana.

Kuva 7. 7-8 ja yli 8 magnitudin järistykset vuodesta 2008 lähtien.

Kuvasta 7 voi huomata, kuinka oikeasti suuria maanjäristyksiä tapahtuu oikeastaan aika harvoin, varsinkin yli 8 magnitudin järistyksiä. Yli 8 magnitudin järistyksiä viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut hankkimieni aineistojen mukaan yhdeksän. Näin suuret järistykset, kuten myös kuvassa 6, ovat painottuneet Tyynenmeren äärelle ja Indonesiaan. Mainitsemani Meksikon Oaxacan järistys on näkyvillä myös kuvan 7 kartassa, mistä voi päätellä järistyksen olleen suhteellisen harvinainen.

Jälkeenpäin ajatellessa, olisin voinut lisätä kaikkiin, tai varsinkin kahteen viimeiseen, karttaan taustalle vielä mannerlaattojen reunat (kuva 8). Tämä olisi antanut lisää kuvaa siitä, kuinka maanjäristykset oikeasti sijoittuvat maapallolla. Jos opettaisin näiden kuvien avulla maanjäristyksistä oppilaille, joutuisin siis jälkeenpäin näyttämään kuvan mannerlaatoista, jolloin joillekkin asia saattaa jäädä epäselväksi.

Kuva 8. Tähän olisin pyrkinyt, jos olisin aikaisemmin tajunnut. (Lähde: Geocoops)

Lisäksi täytyy sanoa, että näyttäisin nämä powerpointteina, jolloin niiden läpikäyminen on paljon nopeampaa, ja mukaan saataisiin visuaalinen puoli, kun kuvat tulisivat peräkkäin. Olisin myös tietysti tästä voinut sulavasti siirtyä tulivuorten maailmaan, ja miksi niitä syntyy juuri sinne kuin syntyy, niin kuin esimerkiksi Sini oli suunnitellut. Tulivuorten sijainnit olisi helposti voinut lisätä viimeisiin karttoihin, ja siitä luoda keskustelua eri mannerlaattojen kohtaamistyypeistä.

Aiheeseen liittyen googletellessani asioita, löysin tällaisen hauskan sivun (Earthquake-Report.com), missä näkyy viimeisimmät maanjäristykset Euroopassa; niiden aika, sijainti ja magnitudi. Tätä katsellessa voisin todeta, että Euroopassa maanjäristyksiä tapahtuu jota kuinkin +/- 10 vuorokaudessa, ja magnitudi pyörii useimmiten jossakin 3-5 hujakoilla. Eurooppa ei näillä tekemilläni kartoilla kauheasti välky, joten tämä määrä järistyksiä oli minulle pieni yllätys. Oli aika hauska huomata, kuinka Islannissa on tapahtunut lähemmäs 50 järistystä maanantain aikana (19.2.2018), joista jokainen on ollut yli 3 magnitudia. Suomalaisen silmin tämä vaikuttaa aika hurjalta, mutta se näyttää olevan täysin arkipäivää, koska siitä ei ole uutisoitu mitenkään.

Tässä on vastaavanlainen sivu (volcanodiscovery.com), mutta tarkastelee koko maailmaa. Jännää!!

 

Lähteet:

Wikipedia: Interpolaatio, 2017.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Interpolaatio
(Luettu 21.2.2018)

Andone, D. 2018: Wales earthquake is the biggest ’onshore UK event’ in 10 years. CNN.
https://edition.cnn.com/2018/02/17/europe/wales-earthquake/index.html
(Luettu 21.2.2018)

Ellis, R. & Cuevas, M. 2018: Magnitude 7,2 earthquake jolts southeastern Mexico. CNN.
https://edition.cnn.com/2018/02/16/americas/earthquake-jolts-southeastern-mexico/index.html
(Luettu 21.2.2018)

Geocoops: Earthquakes.
http://www.geocoops.com/earthquakes1.html

Virtanen, S. 2018: Maailma vaarallinen, Kumpula turvallinen.

Maailma vaarallinen, Kumpula turvallinen


(Luettu 21.2.2018)

Earthquake-Report

Latest earthquakes in Europe


(Luettu 21.2.2018)

Volcano Discovery
https://www.volcanodiscovery.com/earthquakes/today.html
(Luettu 21.2.2018)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *