Laajasalon ostari

Julkistamistilaisuus 2.6.2015!

Ostoskeskukset julkisina tiloina -tutkimushanke on päättymässä ja tulokset julkistetaan tiistaina 2.6. järjestettävällä bussiretkellä kaupunkitoimittajille. Mukaan on tulossa myös kaupungin virkamiehiä ja arkkitehteja.

Tarkoitus on tilaisuudessa esitellä retkeläisille yhdessä ostaria ja sen tilannetta ja Laajasalon ostarifoorumilaisia sekä tutkimuksessa kehiteltyä Laajasalon mallia ostarien uudistamiseksi.

Bussi porukoineen saapuu Laajasalon ostarille n. klo 12.40. Sitten kokoonnutaan Saaremme Puodissa, jossa syödään keittolounas ja pidetään pieniä puheenvuoroja ja katsastetaan ostaria. Minä esittelen foorumilaisia ja toimittajat saavat kysellä yhteisesti ja erikseen. Bussiretki lähtee takaisin kohti keskustaa n. klo 13.30.

Tervetuloa siis mukaan kaikki kynnelle kykenevät Laajasalon uudesta ostarista kiinnostuneet!

***************

Laajasalon ostarifoorumissa 15.4.2015 nuorisotalolla tapahtui:

– Paikalla oli 24 henkilöä; asukkaita, kaupungin virkamiehiä ja rakennuttaja NCC:n edustaja. Katso Mäenpään tilaisuudessa pitämä esitys!

– Kerrattiin hankkeen ja Laajasalon keskuksen tilannetta.

– Esiteltiin avoimen, asukaslähtöisen yhteiskäyttötilan ideaa kirjaston ja nuorisotalon yhteydessä kauppakeskuksen toisessa kerroksessa.

– Pohdittiin hankkeen hyötyjä jokaiselle osapuolelle.

– Keskusteltiin mahdollisuuksista rahoittaa tila. Kirjaston ja nuorisotilan tilat pienenevät muutenkin, joten ei saa viedä heiltä tilaa. Kirjaston kannalta ongelma on isompi, nuorisotalo odottaa muuttoa innolla.

– Huomioitiin, että sekä kirjasto että nuta molemmat toimivat jo kansalaistiloina. Keskusteltiin siitä, mitä uusia toimintatapoja yhteiskäyttötila voisi tuoda.

– Liisa Nykänen esitteli nuorilta (n. 60 vastaajaa) kerättyjä ajatuksia tulevasta ostarista ja mahdollisesta yhteiskäyttötilasta, katso esitys nuorten ajatuksista! Nuorilla oli paljon ideoita esimerkiksi teknologiaan, peleihin, sisustukseen, valaistukseen, liikuntaan ja muihin toimintoihin liittyen. Kaunis sisustus, keittiö ja yhteisruokailutila tärkeitä. Sisäskeittihallin menetys on iso harmi ja korvaavaa tilaa tarvitaan. Nuoret haluaisivat laajat aukioloajat. Kauppakeskuksen puolelta ongelmaa ei ole vaan kaupungin tilat ovat sikäli aina auki.

– Esiteltiin maaliskuussa pidetyn työpajan ideoita ja toiveita eri ikäryhmien kannalta. Liikuntatiloja toivottiin, esimerkiksi kuntosalia, tai ”sosiaalista kuntosalia”. Pohdittiin mahdollisuutta yhdistää yksityistä ja asukaslähtöistä kuntosalitoimintaa. NCC:n edustaja korosti, että kaikki toiminta on tervetullutta kunhan tilan vuokra maksetaan.

– Todettiin, että yhteiskehittelyllä luotava yhteiskäyttöinen tila ostarilla olisi kaupunkisuunnittelussa tätä päivää: asukkaiden osallistamisesta siirrytään siihen, että asukkaat itse tekevät kaupunkia

– Todettiin, että kaikkien osapuolten pitäisi saada yhteiskäyttötilasta hyötyä, jotta se kannattaa ja voidaan toteuttaa.

– Jutta Harjunen esitteli netissä tehdyn asukaskyselyn tuloksia, katso esitys tuloksista! Vastaajia oli 395 eli aika paljon lyhyeen vastausaikaan nähden. Päivittäistavarakaupan ja kioskin lisäksi ostarille haluttiin eniten kukkakauppaa, lähi- ja luomuruokakauppaa ja kirpputoria. Palveluista tärkeimpinä pidettiin apteekkia, postia, kampaamoa, pakettiautomaattia, kuntosalia ja suutaria. Ravitsemusliikkeistä toivotuimpia olivat kahvila, ruokaravintola ja leipomo. Yhteiskäyttötilalta toivottiin useimmin kerhotoimintaa, ruokapiiriä ja sen puotia (Saaremme lähiosuuskunta ja -puoti) sekä kierrätystoria.

– Todettiin, että ruoka on keskiössä ja mietittiin sen laajentumista esimerkiksi asukaskahvilan, korttelikeittiön tai leipomon suuntaan?

– Kirjaston mielestä toiveet ja ajatukset yhdessä tekemisestä kuulostavat hyvältä, mutta realiteetit on pakko pitää mielessä: kauppakeskukseen mentäessä siirrytään kalliimpiin ja pienempiin tiloihin. Nykyinen kirjasto on 670 neliötä ja nykyinen nuta vajaa 700 neliötä. Uudet tilat ovat tällä tietoa yhteensä 450 neliötä, joista 200 kirjastolle ja 250 neliötä nutalle.

– Todettiin, että yhteiskäyttötilaan syntyvän asukastoiminnan ytimeksi ajateltu Saaremme osuuskunnan toiminta vastaa kyselynkin mukaan alueen tarpeita. Keskusteltiin toiminnan luonteesta sosiaalisessa ja taloudellisessa mielessä. Osuuskunnan synnyssä alueella ollut kysyntä loi toiminnan, kun kansalaislähtöiselle aktiivisuudelle ja yrittäjyydelle annettiin mahdollisuus. Tiloja tarvitaan ja osuuskunnan toiminnan jatko haluttaisiin turvata – ei kuitenkaan väkisinkään tehdä, jos tiloja ei ole.

– Todettiin, että osuuskunta maksaa tuloillaan vuokran vanhalla ostarilla mutta uudella tila on kalliimpaa ja tarvitsisi jonkinlaista tukemista, mihin yhtreiskäyttötilan ajatus liittyy. Myös NCC on toivonut toiminnan sijoittamista kaupungin tilojen yhteyteen. Rakennuttajalle on tärkeää, että tulot ovat vakaat ja pitkä vuokrasopimus on heille turvallinen.

– Todettiin, että ei ole tarkoituksena viedä kirjastolta jo valmiiksi pienentyviä tiloja, vaan hyötyä yhteiskäyttöisyydestä ja yhteisten toimintojen vetovoimaisuudesta. Yhteiskäyttötilan ylimääräisten neliöiden pitää olla kaupungille kannattava investointi, joka lisää kaupungin palvelujen käyttöastetta ja lisää asuinalueen elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä.

– Todettiin, että toinen mahdollisuus – mutta huonompi – on, että osuuskunta pyrkii sijoittumaan liiketilaan kaupungin palveluista erillään. Se edellyttänee kuitenkin osuuskunnan toiminnan talouden muutosta ja/tai soviteltua vuokraa. Osuuskunta voi myös hakea kaupungin asukastoiminnan ja -tilojen tukea, joiden kriteereistä kaupunki ei ole kuitenkaan vielä päättänyt. Osuuskunnan tarkoituksena on tarjota asukaslähtöistä toimintaa eikä tehdä bisnestä.

– Keskusteltiin osapuolten kiinnostuksesta yhteiskäyttötilojen luomiseen. Hankerahaa voisi löytyä, mutta hankeraha ei turvaa toiminnan tulevaisuutta. Kyse on siitä, miten eri tahot yhdessä voisivat jakaa riskiä ja kasvattaa koko ostarin vetovoimaa. Nuorisotalon puolelta tärkeintä on, että nuoret otetaan mukaan keskusteluun ja heidän ideoitaan hyödynnetään. Kirjasto haluaisi Saaremme osuuskunnan ja -puodin läheisyyteensä, mutta epäillään mahdollisuuksia siihen.

– Tärkeää on myös hoitaa rakennuttaessa asiat kerralla hyvin. Esimerkiksi äänieristäminen on tärkeässä roolissa. Myös sosiaalitilojen pitäisi palvella muitakin kuin henkilökuntaa. Nuorisotoimelle on epäselvää, ollaanko kokonaan yhteisissä tiloissa ja kuinka laajasti toiminnot menevät ristiin. On huomioitava myös ikääntyneiden ja maahanmuuttajien näkökulmat. NCC:n lähtökohtana on kaikkien ihmisryhmien tarpeita palveleva ostari. Toiseen kerrokseen tulossa palvelukokonaisuus, esimerkiksi fysioterapia ja kuntosali. Yläkerran neliöt eivät ole vielä lukkoon lyötyjä, vaan neliöitä sijoitetaan ”siihen mihin uskotaan”.

– Keskusteltiin ostarin elinkelpoisuudesta ja sen kilpailutekijöistä vahvan kilpailun alueella. NCC:n mukaan tulossa on pieni paikalliskeskus, joka tuo jokapäiväiset palvelut alueelle eli ei ole tarkoituskaan kilpailla Gigahertsin tai Itäkeskuksen kanssa. Valtteja ovat helppo asiointi jokapäiväisiin tarpeisiin. Ostarista suunnitellaan viihtyisä (valoisuus, sisäpiha, konseptisuunnittelu, saavutettavuus). Mäenpään mukaan viihtyisyys ei vielä riitä vaan tarvitaan lisäarvoa, joka saa ihmiset tulemaan ja oleskelemaan yli perustarpeiden. Myllypuron ostari on tästä esimerkki.

– Keskusteltiin koolla olevien tahojen organisoitumisen tavoista ja siitä, miten tästä eteenpäin toimittaisiin. Kirjastolla on huoli rahoittamisesta ja siitä että yksi toimija saisi erikoiskohtelun. Tasapuolisuus on kaupungin toiminnassa tärkeä periaate. Todettiin, että saaremme toiminta kuitenkin eroaa liiketoiminnasta, koska se kumpuaa asukkaista itsestään, eikä kukaan omista sitä. Mäenpää huomauttaa, että tarkoitus on tuoda asukaslähtöistä toimintaa ostarille, jonka vahvin alueellinen toiminto tällä hetkellä on Saaremme osuuskunta ja -puoti. Se oli asukastoiminnan alku ja ydin, josta kasvaisi muuta. Jos olisi tila, jota kutsuttaisiin yhteiskäyttötilaksi, olisi se sitä avoimemmin ja ääneen lausutummin. Kaivataankin puhetta yhteistilasta, eikä pelkästään Saaremme lähiosuuskunnasta. Yhteistoimintatilan muokattavuus on tärkeää, kun tarpeet ovat erilaisia. Kuka sellaista tilaa voisi hallinnoida? Tilojen yhteiskäytössä tärkeää on ikärajattomuus, eriteltävät tilat, vuorokäyttö, mahdollisimman korkea käyttöaste. On epäselvyyttä siitä, onko yhteiskäyttötila vain kaupungin tilat vai myös muita toisen kerroksen tiloja. Todettiin, että mallia ei ole lyöty lukkoon vaan se pitäisi kehittää yhdessä. Kahvilalle nähdään paljon käyttöä, toisi olohuoneentapaista tilaa, josta olisi sisääntulo kaupungin palveluihin.

– Keskusteltiin hankkeistamisesta ja sille rahoituksen hakemisesta, jota varten voisi perustaa pienemmän ryhmän, jossa NCC olisi mukana miettimässä, mitä sinne halutaan. NCC:n mukaan ensi vuoden alussa alkaa rakentaminen eli asioiden pitäisi tapahtua suhteellisen nopeasti. Tärkeää on, että toiminta on tuottavaa ja pysyvää. Jos on, niin heidän puolestaan neuvotteluja voidaan viedä eteenpäin. Osallistumis ja neuvonta -yksikön edustajan mukaan mahdolliset kaupungin tukirahat tulevat olemaan kaupunginhallituksen päätöksen takana, jota ei vielä ole. Ulkopuolisen rahoituksen merkitys korostunee.

– Mäenpää lupaa tunnustella rahoitusasiaa ja tarvittaessa kutsuu kokoon ihmisiä. Ajatus talousvastuusta on kolmikantainen: 1) osuuskunta maksaisi tuloillaan osan käyvästä vuokrasta, 2) toinen osa syntyisi kaupungilta tulevasta tilasubventiosta yhteiskäyttötilan myötä sekä mahdollisesta asukastoiminnan tuesta ja 3) loput rakennuttajien ja omistajien kanssa sovitellusta vuokranmäärästä. Kumppanuuden ajatus on, että kaikki hyötyvät ja kaikki maksavat.

 

Mitä toivot uudelta ostarilta?

Teemme Laajasalo-Degerö seuran ehdotuksesta verkkokyselyn siitä, mitä palveluja laajasalolaiset toivovat uudelta ostarilta. Tuloksia esitellään ostarifoorumissa 15.4. klo 18 nuorisotalolla. Ne välitetään myös ostaria rakennuttavalle NCC:lle.

Kysely on auki 12.4. asti täällä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/59680/lomake.html

 

Laajasalon ostarifoorumi perustettu!

Ylistalossa 4.3.2015 järjestetyssä työpajassa esiteltiin Laajasalon uuden ostarin suunnitelmia ja kehiteltiin uusia ideoita. Tavoitteena on kauppakeskuksen toiseen kerrokseen sijoittuva kirjaston, nuorisotilan ja kansalaislähtöisen toiminnan yhteistila, joka tuo kaupallisille palveluille vetovoimaa ja tekee ostarista laajasalolaisten oman olohuoneen ja toimintatilan.

Katso työpajassa pitämäni alustus!

Katso tästä työpajan yhteenveto!

Katso myös kaupunkisuunnitteluviraston bulevardisointitilaisuudessa 16.3. esittelemäni esitys, jossa mukana työpajan ideoita!

Työpajassa päätettiin perustaa Laajasalon ostarifoorumi ajamaan yhteistä asiaa. Mukana oli asukkaita, Laajasalo-Degerö Seuran ja Saaremme Osuuskunnan edustajia, kaupunkisuunnittelijoita, kirjaston ja nuorisotoimen väkeä sekä rakennuttajan NCC:n edustus.

Ostarifoorumin seuraava kokous päätettiin pitää 15.4. klo 18. Tervetuloa mukaan! Paikka lienee nuorisotalo, se varmistuu myöhemmin.

Sitä ennen voit tutustua Laajasalon keskusta koskeviin suunnitelmiin ja ideoihin kaupunkisuunnitteluviraston järjestämässä Laajasalontien bulevardisointia koskevassa tilaisuudessa ma 16.3. klo 15-20 Laajasalon kirkolla. Siellä on esillä myös tämä ostarin asia.

 

Uusi keskus laajasalolaisille

Laajasaloon on kaavoitettu uusi keskus, jossa vanhan ostarin paikalle rakennetaan asuntoja ja uusi kauppakeskus suunnitellaan Laajasalontien varteen. Nyt kaupunkisuunnitteluvirastossa selvitetään vielä Laajasalontien bulevardisoimista, millä tarkoitetaan moottoriliikenneväylän muuttamista talojen reunustamaksi kaduksi, sellaiseksi kuin esimerkiksi Mechelininkatu ja Mäkelänkatu ovat. Tätä on Laajasalo-seura ideoinut ja ajanut. Näin Laajasalolle syntyisi tiivis keskus, jossa olisi paljon asukkaita käyttämässä paikallisia palveluja.

Lisää asukkaita tulee myös Borgströminmäelle, Kruunuvuorenrantaan ja varmaan Vartiosaareenkin. Kruunusillat tuovat mukanaan ratikan, ja bussiterminaalikin keskukseen tarvitaan. Bulevardisointi ja vanhan ostarin paikan asuinrakentaminen tuovat paikalle paljon lisää asukkaita ja urbaania elämää. Laajasalo saa siis ihan uuden keskuksen.

Erityisen huomion kohteeksi Laajasalo muodostuu siksi, että bulevardisointi on Helsingin yleiskaavoituksen tärkeäksi nostama tulevaisuuden kaupunkisuunnittelun keino. Se merkitsee, että Laajasalon uudesta keskuksesta – ja kauppakeskuksesta sen ytimenä – tulee ennakkotapaus, jossa on luotava uusia ratkaisuja. Millainen bulevardikauppakeskus on kaupunkikuvaltaan ja toiminnaltaan?

Kauppa muuttuu, samoin kuluttaja

Uuden kauppakeskuksen suunnittelu on siksikin hankalaa, että kauppa on tällä hetkellä historiallisessa murrosvaiheessa nettikaupan takia. Kukaan ei tiedä, millaista kauppa ja kulutus ovat viiden vuoden päästä. Erikoiskauppaa tämä eniten koskee, mutta ei päivittäistavarakauppakaan koskemattomana pysy. Nettikaupan lisäksi muuttuu muukin: kuluttajat haluavat yhä vahvemmin osallistua siihen, miten ja missä heille myytävät tuotteet on valmistettu. Varsinkin tämä koskee ruokaa.

Laajasalon vanhalla ostarilla voi nähdä yhden mahdollisen tulevaisuuden. Entisen postin tiloissa toimii Saaremme Puoti, joka on Laajasalon ruokapiiriä pyörittävän osuuskunnan oma kauppa ja kahvila. Tällaista kansalaislähtöistä kaupallista toimintaa kaupunkiin haluttaisiin lisää, monestakin syystä. Siksi toiminnan jatkuminen ja mieluummin laajeneminen tulevassa kauppakeskuksessa olisi toivottavaa.

Laajasalon ruokapiirissä on jo yli 200 jäsentä, ja osuuskunnassa haluttaisiin tehdä muutakin kuin tuottaa yhteisöllisesti hyvää ruokaa, esimerkiksi pitää joogatunteja ja järjestää hyvinvointiin liittyviä kursseja ja tapahtumia. Samanlaista aktiivisuutta on Laajasalon kirjastossa, joka toimii jo pitkälti alueen järjestäytyneen kansalaistoiminnan keskuksena mutta pyrkii yhä enemmän myös arjen olohuoneeksi ja tapahtumapaikaksi. Kolmas paikka on Ylistalo, jossa esimerkiksi Laajasalo-seura kokoustaa. Kannattaako nämä pitää erillään vai syntyisikö yhdestä asukkaiden ”elohuoneesta” jotain vielä parempaa? Ja entä jos se yhteinen elohuonekin olisi yhdistetty muuhun arkeen: liikkumiseen, ostoksilla käyntiin, asiointiin ja harrastuksiin.

Ostarifoorumi: Kauppakeskus 2.0

Lasketaan yhteen yksi + yksi. Laajasaloon tulee uudenlainen kaupunkimainen keskus, jonka vahvuutena on jo kansalaislähtöistä kauppa- ym toimintaa. Johtopäätös on, että Laajasalossa voidaan tavoitella uudenlaista kauppakeskusmallia, joka ei ole vain kaupan vaan myös julkisten palvelujen ja kansalaistoiminnan keskus alueen liikenneyhteyksien ytimessä. Siis monipuolinen asukkaiden arkea helpottava ja alueen elämää tihentävä keskus, jossa erilaiset palvelut antavat toisilleen vetovoimaa. Sellainen syntyy vain yhteistyöllä.

Ajatuksena on, että Laajasalossa perustetaan ostarifoorumi, jossa yhteiskehittelyllä luodaan tulevaisuuden asuinalueen Kauppakeskus 2.0. Mukaan otetaan asukkaat, yrittäjät ja kaupungin eri virastojen virkamiehet sekä tietysti kauppakeskusta kehittävät kiinteistösijoittajat ja tulevat operaattorit sekä heidän mahdollisesti käyttämänsä konsultit. Kauppakeskusta suunnittelevat NCC, HOK-Elanto ja Kesko.

Tässä suuntaviivoja kumppanuusmalliselle yhteiskehittelylle:

          Oikea urbaani keskus kasvavalle saarelle

         Saaren oma vahva ruokakaupan keskus, jota kauemmas ei tarvitse lähteä

          Yksityiset ja julkiset palvelut sekoitetaan tilallisesti ja toiminnallisesti keskenään niin että ne vetovoimallaan tukevat toisiaan

          Kansalaistoiminta ja kaupunkiaktivismi otetaan mukaan – asukaskahvila ja -kauppa toimivat keskuksen sydämenä

          Yhteiskäyttöisyys antaa tilaa erilaisten palvelujen ja harrastusten kirjolle vanhuspalveluista ruokapiiriin ja second hand -kaupasta nettikaupan showroomiin

          Ei vain viihtyisä ostoskeskus vaan monitoimintainen julkinen tila, jossa sekä kaupallisella että ei-kaupallisella toiminnalla on sijansa – myös nuorisolla

          Kaupunki, kauppa ja asukkaat yhdessä muokkaavat arkielämän puitteita niin että Laajasalosta tulee kaupungin paras paikka asua ja yrittää, viihtyä ja keksiä uutta

 

 

Lisää ideoita!

Kaupunki on keksitty siksi, että erilaiset ihmiset, ideat ja toiminnot saataisiin kohtaamaan toisensa. Ehkä Helsinkiä voitaisiin vielä parantaa viemällä samaa ideaa pidemmälle. Mitä kuulostaisi vaikka kirjasto, jonka tiloissa toimii myös kirjakauppa, kirjadivari ja asukkaiden pyörittämä kirjakahvila tapahtumineen? Tai lähikauppiaan vetämä, henkilöstöravintolan yhteydessä toimiva luomuruokapiiri kauppakassipalveluineen ja työväenopiston tarjoamine kokkauskursseineen?

Kaupunkiaktivistit ovat Ravintolapäivillään, Siivouspäivillään ja kaupunkiviljelmillään osoittaneet, että urbaania arkea voi parantaa idearikkaalla yhteistyölläkin ilman isoja budjetteja ja ympäristöhaittoja.

3 thoughts on “Laajasalon ostari

  1. Mitä vahvemmin asukasyhteisöt osallistuvat omien yhteistilojensa ja palvelujen suunnitteluun, sitä parempia ja aikaan sopivampia niistä tulee. Saaren puoti ja aktiivinen ruokapiiri ovat upeita Laajason esimerkkejä.
    Olemme kiinnostuneita tuomaan Kauppahalli24.fi kokemuksia ja näkemyksiä tulevasta mukaan keskusteluun Laajasalossa

  2. Olen asunut melkein 40 vuotta Yliskylässä nykyisen ostarin kupeessa.
    Ennen oli neljä ruokakauppaa, monta pankkia, kukkakauppa, vaatekauppa jne. minne ne ovat kadonneet? Seitsemän kapakkaa, joiden palveluja en tarvitse.. toivottavasti tulisi vain yksi kunnon olutpaikka ja hyvä ruokapaikka.
    Odotan innolla uutta ostaria.

  3. Ei kiitos juottoloita! Herttoniemenrannan kaltaisia kunnon ruokapaikkoja. Luomukauppa. Kukkakauppa. Apteekki…

Leave a Reply to Siru