Kurssikerta 3

Kolmannella kurssikerralla harjoiteltiin erilaisten tietokantojen tuomista QGIS-sovellukseen. Työstimme kartta-aineistoa Afrikasta, johon lisäsimme erilaisia tietokantoja. Täten pystyimme myös tarkastelemaan tietokannan attribuuttitaulukkoa ja vertailemaan eri aineistoja keskenään, sekä myös havainnollistamaan tietokantojen sisältävää dataa kartalla. Afrikan karttaan liitimme aineistoja, jotka kuvasivat öljynporaus alueiden, timanttien ja konfliktien sijoittumista Afrikassa (Kuva 1). Kartan ja attribuuttitaulukon avulla pystyi tarkastelemaan, miten näiden asioiden sijoittuminen vaikuttavat toisiinsa, esimerkiksi paljon timanttikaivoksia sijaitsevilla alueilla oli yleensä myös usein runsaasti konflikteja.

Kartta havainnollistaa hyvin asioiden sijoittumista, mutta tämän lisäksi attribuuttitaulukko antaa myös kattavampia tietoja. Tietokantoihin on mm. tallennettu tietoja konfliktien kestosta ja laajuudesta. Timanttikaivoksista taas tietokantoihin on tallennettu niiden löytämisvuosi, kaivausten aloitusvuosi sekä tuottavuusluokittelu.  Myös öljykentistä on tallennettu niiden löytämis- ja poraamisvuosi sekä tuottavuusluokittelu. Näitä vertailemalla voidaan selvittää vielä tarkemmin esimerkiksi konfliktien yhteyksiä timanttikaivoksiin ja öljykenttiin muutenkin kuin vain sijainnin perusteella. Jos konfliktit ovat alkaneet pian perustamisvuoden jälkeen, voidaan olettaa, että kaivosten ja öljykenttien perustamisella saattaa olla vaikutusta konfliktin syntyyn.

Tämän lisäksi konflikteja voidaan myös esimerkiksi luokitella niiden vakavuustason mukaan. Jotkin konflikteista ovat kestäneet monia kymmeniä vuosia, kun taas jotkut ovat kestoltaan lyhyempiä. Konfliktin keston lisäksi on kuitenkin otettava myös huomioon, kuinka usein konfliktit tapahtuvat. Liina Leisola antaa blogitekstissään usein tapahtuvista konflikteista esimerkiksi Etiopan, josta tietokantaan on tallennettu useita eri konflikteja. Etiopiassa konflikteja on ollut koko tietokannan sisältävällä tarkasteluvälillä lähes joka vuosi tai jopa useita saman vuoden aikana.

Tietokantoihin on tallennettu tietoja myös konfliktien laajuudesta, joka on hyvin merkittävää konfliktin vakavuudelle, sillä laajempi konflikti vaikuttaa useamman ihmisen elämään. Kartalla eri konfliktit ovat kuitenkin vain kuvattu pistemuotoisena vektoriaineistona, jotka eivät havainnollista konfliktin laajuutta.

Näiden tekijöiden lisäksi tietokantoihin on myös tallennettu tietoa internetkäyttäjien lukumäärästä eri vuosina. Tästä voi päätellä, kuinka valtio on kehittynyt teknologisesti viimeisten vuosien aikana. Teknologinen kehitys saattaa kertoa myös valtion muusta kehityksestä ja elintason noususta. Varsinkin internetkäyttäjien määrän vertaaminen valtion asukaslukuun on tehokas tapa nähdä internetin yleistyminen valtiossa suhteellisesti. Näin voidaan hyvin myös vertailla eri valtioiden kehitystä keskenään.

Tehtävä 1: Tulvaindeksikartan tekeminen

Tulvaindeksikartan tekemisessä minulla oli joitakin vaikeuksia. Itsenäisesti työskennellessä täytyi aluksi hieman muistella, mistä kannattaa lähteä työskentelyssä liikkeelle ja mitä työkaluja juuri tämän tehtävän tekemiseen tarvitsee. Kurssikavereilta saadun avun takia ja ohjeiden noudattamisella sain kuitenkin kartan loppujen lopuksi hyvin tehtyä.

Kartan tekeminen sujui muuten hyvin, mutta eniten vaikeuksia tuotti järvisyysprosentin laskeminen. Tämä johtui siitä, että prosenttiosuus oli tallentunutkin desimaalilukujen sijaan tekstinä. Ongelma oli yleinen myös muilla kurssilaisilla, kuten huomaa esimerkiksi Saara Torven blogitekstistä (2024). Toisin kuin Saara, minä en kuitenkaan saanut karttaa valmiiksi ennen kurssikerran loppua.

Suurin ongelmani tehtävän tekemisessä minulle olikin se, että kotona yrittäessäni avata QGIS-tiedostoa sain kuitenkin huomata, että tunnilla tallentamani tiedosto ei auennutkaan oikein kotona. En ole varma, mistä ongelma johtui, mutta päätin lopulta tehdä kartan alusta uudestaan. Ainakin kartan tekeminen toisella kerralla sujui ensimmäistä kertaa nopeammin ja vaaditut toiminnot jäivät hyvin mieleen tehdessä ne kahteen kertaan.

Kartta kuvastaa Suomen valuma-alueita (Kuva 2). Valuma-alueet eivät noudata valtion rajoja, vaan noudattavat maaston muotoja. Tämä tekee erityisesti kaakkoisesta Suomesta sekä Lapista hyvin erilaisen verrattuna Suomen valtion rajoihin. Valuma-alueiden väri kuvastaa niiden tulvaindeksia. Kartasta nähdään, kuinka suurimmat tulvaindeksit keskittyvät Pohjanmaalle sekä Etelä-Suomen rannikolle.

Valuma-alueet Pohjanmaalla ovat suhteellisen kapeita ja pitkiä, mikä johtuu siitä, että Pohjanmaan valuma-alueet noudattavat pääosin jokia eivätkä järviä, kuten monet muut Suomen valuma-alueet. Pohjanmaan pienet korkeusvaihtelut myös aiheuttavat tulvimista enemmän, kuin muilla Suomen valuma-alueilla, mikä näkyy myös kartassa Pohjanmaan valuma-alueiden korkeana tulvaindeksinä.

Punaisen palkit kartassa taas kuvastavat alueiden järvisyyttä. Järvisyys on suurinta Keski-Suomessa, jossa järviä onkin hyvin runsaasti ja ne erottuvat selkeästi myös kartassa. Tulvaindeksi järvisillä alueilla on huomattavasti matalampi, kuin alueilla joilla järviä on vähemmän. Järvet kuvasin kartassa oranssina, vaikka se ei visuaalisesti ole miellyttävin kartan muiden värien kanssa, mutta se auttaa erottamaan järvet kartan muista väreistä. Näin järvisyyttä on helpompi hahmottaa kartasta myös muutenkin kuin järvisyys palkkien avulla.

Lähteet:

Torvi, S. (2024). Kolmas kurssikerta – ”Joinaamisen” iloa. Viitattu 26.2.2024

https://blogs.helsinki.fi/saatorvi/

Leisola, L. (2024). Kolmas kurssikerta. Viitattu 28.2.2024

https://blogs.helsinki.fi/liinalei/