Kurssikerta 5

Alkuharjoitus

Alkuharjoituksessa jatkoimme siitä, mihin viime kurssikerralla jäimme. Viime kurssikerran lopuksi digitoimme Pornaisten kuntaa kuvaamaa karttaa ja tälä kurssikerralla käytimme digitoimaamme karttaa bufferoinnin harjoittelemiseen. Alkuharjoituksessa bufferoimme rakennusten etäisyyttä Pornaisten koulusta, jonka jälkeen bufferoimme myös etäisyyttä terveyskeskuksesta sekä teistä. Bufferointiin käytimme QGIS:n omaa bufferointi työkalua, joka useiden toistojen jälkeen tuli harjoituksessa jo hyvin tutuksi.

Kaupunki alueen bufferointi toi hyvin esille sen tarpeellisuutta. Kurssikerran aikana annettin myös esimerkkejä, mihin tällaisia toimintoja voisi käyttää. Esimerkiksi koulun läheisyydessä olevan alueen bufferointi on hyvin oleellista koulujen sijaintia suunnitellessa. Kaikki bufferointi on hyvin olennaista kaupunkisunnittelussa. Harjoituksessa tuli myös hyvin esiin se, kuinka bufferia luodessa täytyy muistaa, että se tulee kohteen molemmille puolille. Esimerkiksi tien bufferoinnissa (Kuva 1) bufferoitiin 50 m päässä tiestä oleva alue, jolloin bufferin leveydeksi tuli yhteensä 100 m.

 

Itsenäistehtävä 1

Ensimmäisessä itsenäistehtävässä piti aluksi tehdä erikokoisia bufferointia ja siten tutkia Malmin lentokentän tuottamaa meluhaittaa. Sen jälkeen tutkittiin jo valmiiksi bufferoitua Helsinki-Vantaan lentokentän meluhaitta aluetta sekä tuotettiin myös itse vaihtoehtoisen laskusuunnan aiheuttamaa meluhaittaa kuvaava bufferi. Tehtävässä myös bufferoitiin asemien sijaintia ja laskettiin eri ihmisryhmien osuuksia kaikista alueen asukkaista.

Taulukko 1. Vastaukset ensimmäisen itsenäistehtävän kysymyksiin.

Itsenäisesti työskennellessä täytyi välillä pohtia oikeita työvaiheita jonkin aikaa, mutta samankaltaisten tehtävien toistamisessa toiminnot jäivät hyvin mieleen. Erityisesti tuntui, että tehtävä auttoi minua todella paljon sisäistämään “select by locations” -työkalun käytön ja tehtävää tehdessä valintatyökalun käyttö ja pääperiaate tuli entistä selvemmäksi. Meluhaitta-alueiden tutkimien antoi mielestäni myös hyvää esimerkkiä siitä,  miten tällaista työkalua voidaan tarvita myös käytännössä oikeassa elämässä. Tehtävästä tuli siis hyvin esille bufferoinnin päätarkoitus, joka on mm. jonkin tietyn asian vaikutusetäisyyden selvittäminen.

Saamiini tuloksiin voi vaikuttaa valitsemani bufferointi alueiden muodot. Käytin bufferointi alueideni päissä muotoa “round” joka pyöristää bufferoidun alueen. Käytin myös viittä segmenttiä. Saamani lopputulokset siis mahdollisesti voivat erota muiden saamista tuloksista riippuen siitä, minkälaista alueen muotoa he ovat käyttäneet omissa bufferoinneissaan. Saman huomion oli tehnyt myös Taika Jaakkola blogissaan. Myös hänen vastauksensa oli hieman erilaiset muiden vastauksiin verrattuna, mikä johtuu siitä, että jokainen on itse bufferoinut tutkimansa alueet. Taika tekee myös hyvän huomion siitä, että tehtävässä jokainen digitoi lentokentät itse, mikä myös vaikuttaa lentokentän perusteella muodostetun bufferin kokoon.

Itsenäistehtävä 2

Toisessa itsenäistehtävässä ensimmäisen tehtävän aineistoihin lisättiin vielä taajamat-aineisto, joka kuvasti tarkasteltavalla alueella sijaitsevia taajama-alueita. Näin pystyttiin laskemaan, kuinka moni alueen ihmisistä asui taajamissa ja kuinka moni taajamien ulkopuolella. Tehtävässä olisi pitänyt vielä laskea lisäksi alueita, joilla ulkomaalaisia on tietty prosenttimäärä. Tätä kohtaa en kuitenkaan osannut tehdä, vaikka yritin miettiä sitä myös yhdessä muiden kurssilaisten kanssa.

Taulukko 2. Toisen itsenäistehtävän vastaukset.

Lähteet:

Jaakkola, T. (2024). Viikko 5. Puskurivyöhykeanalyysejä, saunoja (!) ja reflektointia. Taikamatkalla GIS-velhoksi. Viitattu 18.3.2024.

https://blogs.helsinki.fi/jztaika/