Kurssikerta 2

Toisen kurssikerran aluksi tutustuimme QGIS:n erilaisiin valintatyökaluihin. Tämän avulla pystyin syventämään omia taitojani QGIS:n käytössä ja nopeuttamaan työskentelyäni. Valintatyökalut olivat hyvin samankaltaisia kuin muissakin sovelluksissa, minkä takia niiden eri käyttötarkoitusten oppiminen oli erityisen tärkeää, koska näitä taitoja voin hyödyntää mahdollisesti myös muiden sovellusten käytössä.

Yksi kurssikerran tärkeimmistä aiheista oli kuitenkin eri rajapintapalveluihin tutustuminen. Aikaisemmin QGIS:n käytössä on keskitytty lähinnä vektori- tai rasterimuotoisen aineiston lisäämiseen. Tällä kurssikerralla opin lisäämään myös rajapintatasoja ja siten käyttämään sovellusta entistä monipuolisemmin.

Projektioiden vertailu

Toisen kurssikerran olleelisin sisältö oli kuitenkin eri projektioiden vertaileminen ja niiden tuottamien vääristymien havainnollistaminen. Projektioihin tutustuttiin aikaisemmin Johdatus geoinformatiikkaan -kurssilla, mutta tällä kurssikerralla pääsimme käytännössä vertailemaan eri projektioita muodostamalla niistä erilaisia havainnollistavia karttoja. Projektioista muodostuvaa pinta-ala eroa visualisoitiin kolmen eri kartan avulla. Vertasin TM35FIN-projektiota Mercatorin, Robinsonin ja Winkel Tripelin projektioihin.

Karttoja tulkitessa täytyy huomioida, että ne eivät ole keskenään vertailukelpoisia, sillä Mercatoria (Kuva 1) kuvaavan kartan luokat eroavat hyvin paljon Robinsonin (Kuva 2) ja Winkel Tripelin (Kuva 3) projektioita kuvaavista kartoista. Keskenään Robinsonin ja Winkel Tripelin vääristymiä kuvaavissa kartoissa on samankaltaiset luokat, joten niitä voisi myös paremmin vertailla keskenään. Karttojen väritys siis kuitenkin näyttää suurin piirtein samanlaiselta kaikissa karttaversioissa, mutta todellisuudessa Mercatorin projektion vääristymät verrattuna TM35FIN-projektioon ovat paljon suuremmat kuin kahdessa muussa kartassa.

Olen tyytyväinen luomiini karttoihin, mutta luokkajaoista olisi voinut tehdä myös kaikkiin karttoihin samanlaiset jos olisi halunnut muodostaa niistä keskenään paremmin vertailukelpoiset. Kartat ovat mielestäni kuitenkin nytkin selkeät kun niitä tarkastelee yksittäin. Rosa Elomaa mainitsee toisen kurssikerran blogitekstisään myös, kuinka karttojen esittämien vääristymien välillä on erittäin suuria eroja. Hän toteaakin, että olisi myös ollut toimiva ratkaisu valita kaikkiin kolmeen karttaan erilainen väritys, joka selkeyttäisi lukijalle, että karttoja ei voi vertailla keskenään. Mielestäni tämä on erittäin hyvä huomio ja olisin voinut myös itse tehdä samalla tavalla, sillä nyt samannäköiset kartat houkuttavat lukijaa helposti vertailemaan niitä keskenään, mikä aiheuttaa virheellistä tulkintaa projektioiden välisistä eroista.

Valitsin juuri nämä projektiot sen takia, että ne olivat minulle jo aikaisemmin tuttuja Johdatus geoninformatiikkaan-kurssilta. Tämän takia oli mielestäni mielenkiintoisinta nähdä juuri näistä projektioista tulevat vääristymät ennemmin kuin itselleni tuntemattomasta projektiosta. Projektioita on myös olemassa erittäin laajasti ja hyvin erilaisia, joten oli mielekkäämpää valita projektiot, joista minulla on jo ennestään tietoa.

Lähteet:

Elomaa, R. (2024). Viikko 2 – projektiot ja pinta-alat. Viitattu 28.2.2024

https://blogs.helsinki.fi/elomrosa/