Langetin uusien teema- ja resurssiryhmien järjestäytyminen on parhaillaan käynnissä. Järjestäytymisestä ja ryhmien tulevasta toiminnasta voit lukea tästä.
Uusien ryhmien muodostuminen ja järjestäytyminen on herättänyt vilkasta mielenkiintoa. On myös esitetty toive, että prosessista voitaisiin keskustella verkossa. Keskustelu onnistuu tästä päivästä eteenpäin tämän blogitekstin kommentti-ikkunassa.
Olkaapa hyvät, sana on vapaa!
Hei kaikki,
On suuri ilo huomata, että Langnetin toiminta jatkuu myös teemaryhmien osalta! Alaohjelmien seminaarit olivat minusta ehdottomasti hyödyllisin asia Langnetin ylipäänsäkin loistavassa toiminnassa, ja tekstiseminaareissa saatu palaute myös vei väitöskirjaani eteenpäin valtavasti. Tästä näkökulmasta haluan kommentoida myös suunnitteilla olevia teemaryhmiä. Olen vahvasti sitä mieltä, että ohjelmien yksi suuri rikkaus oli erilaisten lähtökohtien ja tulokulmien kohtaamisessa. Alaohjelmissa oli tutkijoita eri traditioista ja lähestymistavoista, ja oli valtavan opettavaista huomata yhtäläisyyksiä ihan eri teoreettisia ja metodisia viitekehyksiä seuraavien tutkijoiden töiden välillä. Esim. kielihistorioitsijalla ja typologilla, tai kenttätyötä tekevällä sosiolingvistillä ja korpustutkijalla, olikin yllättävät paljon yhteistä ja myös annettavaa toisilleen. Eri tulokulmasta kumpuavat kysymykset ja kommentit auttoivat minua kirjoittamaan oman kuplani ulkopuoliselle yleisölle ja siten löytämään myös uusia julkaisukanavia.
Niinpä ajattelen, että alaryhmien muodostamisessa kannattaa varoa liiallista kapeutta tai yhteen lähestymistapaan sitoutumista, ja yhdistäviä tekijöitä on syytä etsiä ennemmin tutkimusaiheista. Teemaryhmien alustavien nimien lista näyttää minusta siltä, että ryhmissä olisi jonkin verran yhdistämisen varaa – etenkin, kun kaikkiin ei ole vielä kuutta vastuuhenkilöä löytynyt. Alustavasta listasta ehdottaisin yhdistettäviksi ainakin Kielioppi- ja Kognitiivinen kielentutkimus -ryhmiä, ja samaan Kielioppi-ryhmään mahtuisi varmasti myös typologia. Tällaiseen Kielioppi-ryhmään ilmoittautuisin mielihyvin post doc -jäseneksi. En ole ihan varma, mitä kriittisellä sosiolingvistiikalla tarkoitetaan, mutta ainakin omista lähtökohdistani voisin hyvin nähdä sosiolingvistiikan samassa ryhmässä monikielisyyden ja kielikontaktien kanssa. Entä voisivatkohan multimodaalisuuden tutkijat saada jotakin muilta puhuttua kieltä eri näkökulmista tarkastelevilta tutkijoilta ja toisin päin? Toki ymmärrän, että joissakin tapauksissa ryhmän rakentaminen tietyn erikoisalan ympärille on paikallaan, kun tarkoitus on luoda verkosto eri yliopistojen yksinäisten erikoisalasielujen välille. Kannattaa kuitenkin miettiä myös laaja-alaisuutta ja eri tulokulmien yhdistämistä. Siitä kun on hyviä kokemuksia.
Näin pohtii Lotta Jalava (joka oli Langnetin Kielen vaihtelu ja muutos -ohjelmassa 2011-2014 ja väitteli kesällä 2015)