Tähänkö sitä sitten lopulta päädyttiin?

Langnetilla ei enää ole rahaa järjestää kielentutkimuksen erikoiskursseja, ja väitöskirjatutkijat ovat heitteillä. Mistä saada tutkijan pätevyys ja kielitieteellinen sivistys?

Pikainen vierailu Langnet-verkoston tohtorikoulujen kotisivuille kertoo, että jatko-opintotasoisia kielentutkimuksen erikoiskursseja on tänä vuonna järjestetty lähinnä Helsingin ja Oulun yliopistoissa. Yleisiä humanistille sopivia menetelmäkursseja järjestetään, ja monet aineopintojen kurssit sopivat myös väitöskirjatutkijalle. Mutta vähän naftiksi kyllä jää, jos tahdotaan kouluttaa monipuolisia kielentutkimuksen ammattilaisia.

Kun vanhat systeemit eivät toimi, on löydettävä uusia. Verkosta löytyy kaikkea, nyt myös tutkijakoulutuskursseja. Verkkokurssit herättävät kuitenkin usein epäilyksiä.

Tutkija tarvitsee aitoja kohtaamisia ja keskustelua. Jos kurssitkin menevät verkkoon, mikä enää saa väitöskirjatutkijan liikahtamaan työhuoneeltaan? Missä on silloin se yhteisö, jota väitöskirjojen esipuheissa niin kauniisti kiitetään?

Etenkin ulkomaisten verkkokurssien laatu herättää kysymyksiä. Kuka järjestää – ja miten toteuttaa? Toki historia tuntee myös laadultaan kirjavia lähiopetuskursseja: suuri nimi ei ole aina taannut pedagogisesti mielekästä oppimistilannetta.

Mutta on verkkokursseissa hyvätkin puolensa.

Pedagogisesti taitavasti suunniteltu verkkokurssi ottaa huomioon erilaiset oppijat ja tilanteet. Hiljainenkin saa sanoa, vuorotyöläinenkin ehtii. Verkkokurssit ovat tasa-arvoisia. Langnetin kaikki noin 800 väitöskirjatutkijaa voivat halutessaan osallistua elämäntilanteesta riippumatta. Ja kyllä: verkon kautta voi oikeasti syntyä aitoja kontakteja ja tutkimusyhteistyötä.

Verkkokurssia voi höystää paikallisella komponentilla. Otetaan samalla kampuksella oleva kaveri mukaan. Tehdään kurssia vierekkäisiltä koneilta. Käydään kahvilla ja vaihdetaan ajatuksia.

Ja miksi lennättää ulkomaanguru Suomeen, jos guru on tehnyt kurssinsa verkkoon?

Langnet-verkosto voi auttaa etenkin ulkomaisten verkkokurssien arvioinnissa. Sain hiljattain mainoksen amerikkalaisesta verkkokurssista, jolla opetettiin erään menetelmän käyttöä. Kuulosti hyvältä. Kun kysyin kommenttia asiaa tuntevalta kollegalta, hän lievästi sanottuna lyttäsi kurssia tarjoavan tahon. Kun toinenkin kotimainen asiantuntija oli samaa mieltä, heitin mainoksen roskiin.

Hyvä lukija, sinä voit auttaa hyvän tutkijakoulutuksen toteutumisessa! Jos tiedät kielentutkimukseen liittyvän verkkokurssin, kerro siitä. Jos pystyt kirjoittamaan kurssista lyhyen kommentin, vielä parempi. Kerätään tietoja suositeltavista verkkokursseista tänne: https://blogs.helsinki.fi/langnet-2016-2019/kursseja/. Sivulta löytyy jo kotimaisia verkkokursseja, ja lisää on tulossa ensi vuonna.

Kurssikysymykseen haetaan vastausta paitsi verkkokurssien myös matkarahoituksen avulla. Langnet on hakenut Kulttuurirahastolta matkarahaa, jolla voisi tukea osallistumista toisella paikkakunnalla järjestettävälle lähiopetuskurssille. Tämä tarkoittaisi sitä, että kun vaikkapa Helsingissä järjestetään kurssi kielitaidon arvioinnista, sinne voisi matkustaa myös Oulusta tai Joensuusta. Peukut pystyyn, että Kulttuurirahaston pajatso kilisee ensi helmikuussa Langnetin laariin.

Tärkein koulutusohje väitöskirjantekijälle on tässä: ole aktiivinen. Kun kukaan ei kysy eikä kukaan käske, ota itse selvää ja mene mukaan.

Ai se meidän laitoksen tutkijaseminaari? Ihan kiva joo, mutta eihän siellä kukaan oikeasti tajuu mitään tästä mun aiheesta.

Syksyn saapuu ja tutkijaseminaarit käynnistyvät. Samassa tutkijaseminaarissa kokoontuu usein väitöskirjantekijöitä, joiden aiheet eivät välttämättä ole kovin lähellä toisiaan. Erilaisuus rikastuttaa, totta, mutta joskus myös turhauttaa. Ne kiinnostavimmat aiheet ja ihmiset kun saattavat olla jossain muussa yliopistossa.

Langnetin kotisivuille pyritään saamaan tieto kaikista Suomen yliopistoissa pidettävistä kielentutkimuksen alan tutkijaseminaareista. Tutkijaseminaarilista kertoo, millaisia väitöskirjoja tällä hetkellä aktiivisesti tehdään.

Listan kautta toisistaan kiinnostuneet väitöskirjatutkijat eri puolilta Suomea ja eri oppiaineista löytävät toisensa jo ennen kuin ensimmäistäkään konferenssia on käyty tai artikkelia julkaistu.

Aktiivisesti toimivat paikalliset tutkijaseminaarit ovat tärkeä merkki myös ulospäin. Vaikka meillä juuri nyt ei ole varaa matkustaa valtakunnallisiin Langnet-seminaareihin, silti olemme tietoisia toistemme töistä. Olemme aidosti verkosto.

Hyvä väitöskirjatutkija, mieti, miten itse voit hyödyntää tietoa tutkijaseminaareista. Ehkä haluaisit kuunnella jotain kiinnostavaa esitelmää Skypen kautta? Ehkä löydät ihmisen, jonka toivoisit osallistuvan oman esitelmäsi kommentointiin?

Skype-yhteyden päästä seminaariin osallistuminen ei muuten yleensä ole kovin mutkikasta. Tarvitaan lähinnä läppäri, verkkoyhteys ja vähän hyvää tahtoa.

Verkostoitumiseen liittyen kannattaa mainostaa vielä Langnetin resurssipankkia. Resurssipankissa kaikki kielentutkijat, niin väitöskirjantekijät, väitelleet kuin ohjaajatkin voivat kertoa tutkimuksestaan.

Rohkeus kannattaa!

For a summary in English, please read the last four lines.

Olin lähdössä kesälomalle, kun sain kaksi sähköpostia. Kirjoittajien luvalla laitan tähän katkelmat molemmista.

***
I kindly ask you to send the information in English as well because there are also international doctoral students in this mailing list. Kiitos jo etukäteen!
***
Yes, this language thing has been a problem in Langnet. — I’ve actually heard that international students had left Langnet because of the language issue, which is of course not good since international students’ views can enrich conversations, debates and widen one’s horizon. It is a real problem on top of all the other difficulties one encounters while writing a doctoral thesis.
***

Pisti sydämeen, ihan syystä. Tunnustan suoraan, että Langnetin tekstejä kirjoittaessani mielessäni on yleensä suomenkielinen väitöskirjatutkija. Systeemi pyörii suomeksi.

Langnetin kielipolitiikasta on toki keskusteltu eräätkin kerrat historiassa. Äänet ovat tuttuja muustakin kielipoliittisesta keskustelusta. – Jos Suomessa työtä tekevät kielentutkijat eivät pidä huolta suomen kielen käyttämisestä, kuka sitten? – Mutta jos kansainvälisiä halutaan olla, käytetään englantia! Ja ruotsilla on oma paikkansa, tietysti.

Miksei sitten Langnetin tekstejä voisi laittaa verkkoon ja sähköpostiin kahdella tai kolmella kielellä?

Siksi, että kaiken kunnollinen kääntäminen vie aikaa ja rahaa. Osittainenkin kääntäminen vie aikaa ja rahaa. Sitä paitsi verkon tekstit elävät jatkuvasti, ja jokaisen muutoksen kääntäminen on työlästä. Vanhentunut tai huonosti muokattu käännös taas voi johtaa harhaan. Käännöksiin liittyy myös ääneen lausumattomia odotuksia määrästä, laadusta ja sisällöstä. Jos englanninkielinen teksti on puolta lyhyempi kuin suomenkielinen, mitä on jätetty kääntämättä? Millä oikeudella kääntäjä arvioi lukijan pärjäävän ilman tätä informaatiota?

Englanti on kaikille ymmärrettävä ja käytännöllinen, mutta ei-äidinkielisten käytössä usein vähän epäsiisti valinta kommunikaation kieleksi. Suurimmalle osalle suomi on helppoa, mukavaa ja nopeaa. Verkkosivullekin mahtuu ja mobiilissa aukeaa kätevästi, kun kieliä on yksi.

Elokuun alussa lähetin langnet-kaikki-listalle viestin, joka oli hyppy kaikkien mukavuusalueideni ulkopuolelle. Viesti oli vastaus alkukesästä saamiini pyyntöihin saada tietoa Langnetin uusista teemaryhmistä englanniksi. Tein Google Translaten avulla pikakäännökset monisivuisesta teemaryhmäohjeistuksesta. Hirvitti, ärsytti, nolotti ja huvitti. Sitten myös helpotti, kun sydämeen ei enää niin pahasti pistänyt. Sähköpostilla lähtenyt tieto saavutti nyt jonkinlaisena kaikki asiasta kiinnostuneet. Verkkosivu jäi odottamaan parempaa käännösversiota.

Halu ymmärtää toisen kielen puhujan tilannetta ja valmius kompromisseihin helpottaa kielikysymyksessä. Kompromissi voi olla sitä, että jaksaa odottaa itselle ymmärrettävää käännöstä – ja sietää sen kömpelyyttä. Kompromissi on myös sitä, että ei vaadi kaikkea omalla kielellä vain siksi, että näin kuuluu tässä maassa ja lingvistiyhteisössä olla. Ja sitä, että käännöksen puutteen tai kaamean käännöksen havaittuaan voi itse lupautua käännöstalkoisiin.

Talkoot aloittaa Helsingin yliopiston englannin lehtori John Calton, jonka kanssa juuri suunnittelemme Langnetin nettisivujen kääntämistä englanniksi opiskelijoiden harjoitustyönä.

Dear reader, if you happen to meet with those PhD students who have left Langnet because of the language issue, would you please tell them that there will be soon good news. During this autumn, lecturer John Calton from University of Helsinki with his students will be translating at least the most important parts of Langnet homepages into English. Many thanks in advance, John and students!

Langetin uusien teema- ja resurssiryhmien järjestäytyminen on parhaillaan käynnissä. Järjestäytymisestä ja ryhmien tulevasta toiminnasta voit lukea tästä.

Uusien ryhmien muodostuminen ja järjestäytyminen on herättänyt vilkasta mielenkiintoa. On myös esitetty toive, että prosessista voitaisiin keskustella verkossa. Keskustelu onnistuu tästä päivästä eteenpäin tämän blogitekstin kommentti-ikkunassa.

Olkaapa hyvät, sana on vapaa!

Joskus asiat menevät suositusten mukaan. Opiskelija tekee loistavan gradun, minkä jälkeen hänet houkutellaan mukaan tutkimusprojektiin tekemään väitöskirjaa. Heti kättelyssä luvataan nelivuotinen rahoitus, yhteisön täysi tuki ja hyvät työtilat. Projektin aikana mikään ei mätä. Menetelmät toimivat ja aineistoa saadaan suunnitellusti. Julkaisut menevät läpi. Kukaan ei sairastu tai muuta pois. Eksistentiaalikriisejä ei synny. Väitöskirja valmistuu tavoiteaikataulussa, ja post doc -paikka on sovittuna jo ennen väitöspäivää.

Suurin osa tapauksista menee jotenkin ihan toisin. Tapahtuu jotain ennalta arvaamatonta, joka muuttaa prosessin kulkua. Langnetissa on jo vuosien ajan tehty kyselyitä siitä, mikä väitöskirjatyötä edistää tai hidastaa. Ylivoimaisesti suurin edistävä tekijä on ollut tutkijayhteisö. Keskustelujen ja seminaaritapaamisten lisäksi esiin on nostettu kurssien antia ja hyvää ohjausta. Eniten työtä ovat hidastaneet yllätykset aineistossa tai menetelmissä, erilaiset henkiset esteet, muut työt ja siviilielämän kriisit.

Itselleni suurin oivallus kyselyissä on ollut se, että erityisiksi ja yksityisiksi koetut ongelmat ovatkin olleet niin yleisiä. Outo lintu saattaakin olla se väitöskirjatutkijan arkkityyppi. Asia on tärkeä nostaa esiin siksi, että myös työtä edistävät ja iloa tuottavat asiat ovat usein yhteisiä.

Osallisuus tutkijayhteisössä on työn etenemisen kannalta aivan korvaamattoman tärkeää. Osallisuus ei suinkaan aina ole sitä, että väitöskirjatutkijalla on paikka projektissa ja työhuone yliopistolla. Osallisuus on ennen kaikkea uskaltamista. Sitä, että uskaltaa mennä paikalle, näyttää keskeneräisen tekstinsä, aukaista suunsa tai liittyä listalle.

Olen vasta aloittanut, enhän mä ole vielä mikään tutkija. En ole lukenut vielä murto-osakaan keskeisestä kirjallisuudesta. Oikeastaan en edes tiedä, onko tämä se aihe, jota haluan tutkija. Tai sitten näin: Olen jo ihan liian kauan vatvonut aihettani. Olen ihan varmasti pudonnut kärryiltä. En kehtaa enää näyttää naamaani tutkijaseminaarissa. Kukaan ei varmaan edes muista, että olen vielä listoilla mukana. Asunkin niin kaukana. Ei mun hyödytä mennä paikalle, kun en sitten kuitenkaan pysty jatkamaan tutkimusta, kun leipätyö ja perhe ja kaikki…

Langnetin nykyisestä noin 800 väitöskirjatutkijasta suurin osa työstää väitöskirjaansa sivutoimisesti, silloin kuin ehtii, muistaa ja jaksaa. Ehkä vain noin sadalla on täysipäiväisen tutkimisen mahdollistava rahoitus. Kaikissa tekeillä olevissa ja valmistuvissa väitöskirjoissa ajetaan kuitenkin samaa asiaa: etsitään ja löydetään uutta tietoa kielestä. Tämä tieto on äärettömän arvokasta. Tiedeyhteisön ja koko yhteiskunnan intresseissä on saada nuo projektit valmiiksi ja uusi tieto kaikkien ulottuville.

Uudessa Langnetissa mietitään koko ajan keinoja, joilla erilaisissa tilanteissa työtään tekeviä väitöskirjatutkijoita voitaisiin tukea. Kesälomien jälkeen käynnistyy uusien teema- ja resurssiryhmien toiminta. Ryhmät ovat matalan kynnyksen tiedeyhteisöjä, joissa jokainen saa osallistua itselle sopivalla aktiivisuudella. Lisää tietoa ryhmistä on tulossa vielä ennen juhannusta. Väitöskirjatutkijoiden oma Facebook-ryhmä perustettiin jo. Kannattaa liittyä.

Oma väitöskirjaprojektini sisälsi tyypillisiä mutkia, töyssyjä ja pysähdyksiä. Välillä oli todella, todella vaikeaa. Oli pakko opetella uskomaan pienten liikahdusten voimaan. Siihen, että vaikka kaikkiin ongelmiin ei ollut näkyvissä ratkaisuja, pystyin kuitenkin aina tekemään edes jotain, edes ihan pientä. Edes pakottamaan itseni sinne, missä muut keskustelivat. Pikkuhiljaa mutkat lähtivät oikenemaan.

Kannattaa vähän pakottaakin itseään. Kannattaa uskaltaa osallistua.

Langnetin uusi johtoryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa huhtikuun lopussa. Kokouseväät oli ostettu Unicafen sijaan Lidlistä. Miksi tämä kannattaa mainita? Siksi, että vaikka jotain tehtiin toisin kuin ennen, lopputulos ei ollut lainkaan hassumpi.

Vanhoina hyvinä aikoina Langnet avokätisesti maksoi tutkijaopiskelijoiden matkat niin kursseille, seminaareihin kuin konferensseihinkin.

Ne ajat ovat menneet. Nyt tutkijakoulutusraha on jaettu suoraan yliopistoille. Ne käyttävät sitä tutkijakoulutukseen miten parhaaksi näkevät. Ei ole lainkaan sanottua, että rahoja käytetään väitöskirjatutkijoiden matkakuluihin.

Matkustaa kuitenkin pitäisi. Nähdä muita tutkijoita, keskustella ja saada palautetta omalle työlle. Osallistua tapahtumiin ja kasvaa osaksi kielentutkijayhteisöä.

Tilanteessa selviämiseen on ainakin kaksi hyvää vaihtoehtoa.

1) Kaivetaan raha esiin sieltä missä sitä on. Kun OKM ilmoitti lakkauttavansa vanhanmallisen tutkijakoulujärjestelmän, se vakuutti, että tohtorikoulutukseen varattu raha ei häviä minnekään, se vain vaihtaa paikkaa. Ennen Langnetilla olleet rahat ovat nyt siis yliopistojen tutkijakouluissa. Siellä on myös matkarahaa. Väitöskirjatutkijan neuvotteluasema matkarahoituksen löytämisessä ei aina ole kovin vahva. Tässä tarvitaan ohjaajan tukea. Langnet tahollaan hakee toiminnalleen – myös väitöskirjatutkijoiden matkakuluihin – säätiörahoitusta. Molempia tarvitaan.

2) Matkustetaan niin vähillä rahoilla kuin mahdollista. Langnet-verkostossa järjestettävät koulutustapahtumat ovat pääsääntöisesti ilmaisia. Bussilla ja junalla saattaa päästä liikkeelle todella halvalla. Kuka ottaisi hoitaakseen Langnet-yhteisön oman sohvasurffaussivuston? Voin itse ilmoittautua mukaan: viisi ensimmäistä Helsinkiin työasioissa tulevaa väitöskirjatutkijaa, tervetuloa meille yöksi. Korvatulpat ja omat lakanat matkalaukkuun, kiitos.

Kolmas vaihtoehto ei ole hyvä. Se tarkoittaisi, että juttuja jätetään tekemättä. Siihen ei ole varaa sen enempää yksilöillä kuin yhteisölläkään.

Langnetin johtoryhmän kokouksen pöytäkirja löytyy muuten tästä. Kokouksessa vahvistettiin myös toimintakäsikirja.

Langnetin toiminnassa on perinteisesti ollut kaksi ryhmää: väitöskirjantekijät ja ohjaajat. Kun harvemmalla väittelijällä on saman tien omia väitöskirjaoppilaita, on yhteys Langnetiin väitöksen jälkeen tavallisesti katkennut.

Hiljattain tai vähän pidemmänkin aikaa sitten väitelleellä on kuitenkin paljon annettavaa väitöskirjantekijälle. Väitellyt on elävä todiste siitä, että väitösprojektista voi selvitä hengissä. Projekti kaikkine vaiheineen voi olla tuoreemmassa muistissa kuin ohjaajilla, ja aikaa keskustella on ehkä enemmän kuin ohjaajilla keskimäärin.

Väitelleiden asiantuntemusta voisi hyödyntää esimerkiksi näin:

Väitellyt voisi valita verkosta itseään kiinnostavan videoluennon, katsoa sen yhdessä tohtoriopiskelijaporukan kanssa ja keskustella aiheesta Langnetin Moodlessa. Väitöskirjantekijä voisi kerätä suorituksia Langnetin omaan jatko-opintopassiin. Post doc voisi syventää omaa osaamistaan, testata ideoitaan ja ehkä saada aineksia tai kontakteja omiin jatkotutkimuksiinsa.

Langnetin käytössä on toistaiseksi ollut ohjausresurssipankki. Samaan pankkiin voitaisiin kerätä myös väitelleiden ja mikä ettei myös tutkijaopiskelijoiden asiantuntemus. Näin esimerkiksi menetelmäosaamisen tehokas leviäminen voisi parhaimmillaan synnyttää kaikkia hyödyttäviä yhteisjulkaisuja. Kielentutkijoiden yhteisestä resurssipankista olisi apua myös post doc -vaiheessa ajankohtaiseen oman tutkimusryhmän kokoamiseen.

Tutkimusaiheista riippumatta samalla kampuksella olevat post docit ja väitöskirjantekijät voisivat tavata pienissä ryhmissä teekupin ääressä ja pohtia tutkijan elämää yleensä, jaksamista ja tieteentekemisen merkitystä. Jakaa voisi sellaistakin, mikä ei välttämättä kuulu ohjaussuhteeseen.

Väitelleiden pysyminen mukana Langnetin toiminnassa oli toiveena myös kauden 2011–2015 johtoryhmän viimeisessä kokouksessa. Ensimmäisenä pallon ottaa kiinni viime vuonna väitellyt Sanna Mustonen, joka pitää Langnet-plenaarin tänä vuonna Oulun Kielitieteen päivillä.

Hyvä väitelleet, kertokaa itse, miten haluaisitte olla mukana Langnetissa. Oma-aloitteisuus ja aktiivisuus sallittu!

Aika ja tutkijakoulutuksen rakenteet muuttuvat, Langnet on ja pysyy. Langnet tahtoo edelleen olla yhteisö, jossa tutkijaopiskelija saa tukea ja inspiraatiota väitöskirjaprojektille. Langnetin piiriin kuuluvat nyt kaikkien mukana olevien yliopistojen kieliaineiden jatko-opiskelijat ja heidän ohjaajansa. Joukkomme on siis suuri.

Tutkijakoulutuksen rahoitusmuutosten vuoksi Langnet itse ei tällä hetkellä järjestä omia tapahtumia. Langnet-verkoston yliopistoissa tapahtuu kuitenkin kaiken aikaa monenlaista. Langnetin tehtävissä painottuvat nyt tapahtumista tiedottaminen ja talkootyö. Langnetin uudet kotisivut on paikka, jonne kerätään tietoa kielentutkimuksen alan tapahtumista. Lähetä oma linkkivinkkisi koordinaattorille osoitteeseen ulla.vanhatalo(at)helsinki.fi

Aloitin Koneen Säätiön rahoittamana osa-aikaisena koordinaattorina maaliskuun alussa 2016. Olen valtavan iloinen saadessani tehdä työtä tässä hienossa yhteisössä! Toimenkuvaani kuuluu tiedottamisen lisäksi uudenmallisen Langnetin toiminnan suunnittelu sekä lisärahoituksen hankkiminen. Ehkäpä toimintaa taas jossain vaiheessa voidaan järjestää.

Langnetin uudet kotisivut täydentyvät ja päivittyvät pikkuhiljaa. Tältä palstalta voit jatkossa lukea Langnetin kuulumisia. Hyvä kielialan tohtorantti! Kerro sinä, miten Langnet ja nämä sivut voisivat parhaiten auttaa sinua työssäsi.