Kerro jotain itsestäsi. Nimesi, yliopistosi, oppiaineesi, jotain työstäsi, hyperlinkki. Kuvatkin ovat mukavia. Lähetä tietosi osoitteeseen aino.liira(at)abo.fi.
—
Tell something about you. Your name, university, subject, something about your work, a web link. Share your picture if you like. Please send your introduction to aino.liira(at)abo.fi.

Jaana Haapasalo (väitöskirjatutkija), jaana.e.haapasalo@jyu.fi
Jyväskylän yliopisto
Argumentoinnin keinot suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä Väitöstutkimukseni keskittyy argumentoinnin keinoihin ja rakenteisiin suomi toisena kielenä -oppijoiden mielipidekirjoituksissa. Tutkin lukioikäisten eri taitotasoilla olevien suomen kielen oppijoiden mielipiteen ilmaisemista sekä sen perustelua kirjoitelmissa.

Tuuli Holttinen (väitöskirjatutkija), tuuli.holttinen@helsinki.fi
Helsingin yliopisto
Pyyntöstrategioiden kehittyminen vieraalla kielellä – vertailua oppijakielen ja äidinkielen välillä
Väitöskirjaprojektissani tutkin a) pyyntöstrategioiden kehittymistä suomenkielisillä ranskanoppijoilla sekä b) suomen ja ranskan kielten pyyntöjen eroja. Tavoitteenani on selvittää, miten alkeis-, keski- ja edistyneen tason ranskanoppijat käyttävät jo hallitsemaansa sanastoa ja rakenteita pyyntöjen ilmaisemiseen erilaisissa tilanteissa sekä missä määrin pyynnöt ovat kohdekielen kaltaisia. Aineistonkeruumenetelmänä käytän Discourse Completion Testiä, jossa tutkittavat vastaavat suullisesti pyyntöjä vaativiin tilanteisiin. Lisäksi vertailen suomen ja ranskan pyyntöstrategioita autenttisissa asiointitilanteissa. Analyysissä vertailen oppijoiden sekä äidinkielisten puhujien tekemien pyyntöjen suoruutta (esim. imperatiivin vs. kysymyslauseen käyttö), lievennyskeinoja (esim. konditionaalin ja kohteliaisuusilmaisujen käyttö) sekä puhuttelumuotoja (sinuttelu vs. teitittely, puhuttelusanat).

Mari Honko (yliopistonlehtori, ma), mari.h.honko@jyu.fi
Ajankohtaista tutkimuksessa:
– sanastollisten taitojen kehittyminen (ensikieli ja S2)
– sanastoon liittyvät tutkimusmetodit
– leksikaalinen diversiteetti ilmiönä
– monikielisyys, monikielitietoisuus (Latomaa 2015)
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/meidan-laitoksemme/kielten-laitoksen-henkilosto/honko-mari

Mervi Kastari (jatko-opiskelija), mervi.kastari@alumni.helsinki.fi
Jyväskylän yliopisto
Kaunokirjallisuuden merkitys aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen ja kulttuurin oppimisessa
Tutkin väitöskirjassani aikuisten maahanmuuttajien työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen kaunokirjallisuuden lukupiirejä. Selvitän kaunokirjallisuuden koettua merkitystä suomi toisena kielenä -oppijoille ja kaunokirjallisuuden käsittelyn tapoja lukupiireissä.

Leea Lakka (väitöskirjatutkija), leea.lakka@helsinki.fi
Helsingin yliopisto
9.-luokkalaisten heikot tekstitaidot – tutkimus heikon luku- ja kirjoitustaidon koetuista syistä sekä vaikutuksista arkielämään ja osallisuuteen
Väitöskirjassani tutkin suomea äidinkielenään puhuvien yhdeksäsluokkalaisten tekstitaitoja. Erityisesti olen kiinnostunut siitä, mitä käytännössä tarkoittaa olla heikosti tekstitaitoinen ja kuinka niukat tekstitaidot vaikuttavat arjen sujumiseen. Metodini on tekstitaitojen etnografia: seuraan koulunkäyntiä kahdessa ysiluokassa yhden lukuvuoden aikana. Lähestyn kirjoittamista ja lukemista funktionaalisena, sosiaalisena toimintana ja tarkastelen tekstitaitoja tiiviisti  arkielämään limittyvänä ilmiönä.

Sirkku Lesonen (väitöskirjatutkija), sirkku.m.lesonen@jyu.fi
Jyväskylän yliopisto
Conceptualizations and their mapping onto linguistic constructions: development in L2 Finnish learners in an instructional setting
In my PhD study the general aim is to investigate the L2 learning trajectories of four highly educated adult, Finnish learners over a 9-month period. Particularly, I will explore how these learners’ conceptualizations – their expression of ideas such as finding something good or bad, moving from one place to another, possibility, commenting on other speaker’s ideas – are realized as linguistic constructions and how these develop over time. Moreover, I will explore to what extent the use of their constructions is influenced by their explicit treatment in class.

Mari Mäkilä (väitöskirjatutkija), mkmaki@utu.fi
Turun yliopisto, pohjoismaiset kielet
Perspectives on Complexity in L2 Swedish: The effect of limited resources, learner profiles and online processing
Väitöskirjassani tutkin suomenkielisten yliopisto-opiskelijoiden käyttämiä rakenteita suullisessa ja kirjallisessa L2-ruotsissa syntaktisen kompleksisuuden näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää esimerkiksi, millainen suhde syntaktisen kompleksisuuden ja tarkkuuden välillä on, miten suullinen ja kirjallinen kompleksisuus eroavat toisistaan sekä miten yksilölliset erot näkyvät kompleksisuudessa. Tarkastelun kohteena on sekä prosessi että lopullinen tuotos. Kirjallisen tuotosprosessin tutkimisessa käytän ScriptLog-ohjelmaa, joka tallentaa koehenkilöiden kirjoitusprosessin taukoineen ja muokkauksineen. Tutkimusta rahoittaa Koneen säätiö (01.04.2022–).

Maria Paloheimo, maria.paloheimo@helsinki.fi
Helsingin yliopisto, ranskalainen filologia. Tutkin väitöskirjaprojektissani suomalaisten ranskanopiskelijoiden eri kehitysvaiheita ranskan verbirakenteiden oppimisessa, vaihtelua niiden omaksumisessa sekä eri tekijöiden vaikutusta tähän variaatioon.

Anne Pitkänen-Huhta (yliopistonlehtori),
anne.pitkanen-huhta@jyu.fi
Tutkimusintressit:
– Kielen oppiminen instituutiossa ja arjessa
– Monikielinen kielikoulutus
– Sosiolingvistiikka ja etnografia kielen oppimisessa ja opettamisessa
– Tekstikäytänteet
– Luokkahuoneen käytänteet
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/meidan-laitoksemme/kielten-laitoksen-henkilosto/pitkanen-huhta-anne

Gabriel Jay Rauhoff (väitöskirjatutkija), Turun yliopisto, gajara@utu.fi
Lexical and syntactic relationships in diverse written English: an exploration of multiple profiles in second language writing
Tutkin leksikon ja syntaksin välisiä suhteita erilaisissa akateemisissa tyylilajeissa käyttäen tilastollisia tekniikoita, kuten klusterianalyysiä. Tarkemmin sanottuna pyrin selvittämään, löytyykö näistä analyyseista sekä arvostettujen että epäarvostettujen tekstien profiileja, toteuttavatko oppilaat leksikaalisia valintoja suhteessa tiettyihin syntaktisiin muotoihin (ja miksi näin), ja onko eri tyylilajien välillä tässä suhteessa eroja.

Maria Ruohotie-Lyhty (yliopistonlehtori),
maria.ruohotie-lyhty@jyu.fi
Tutkimusintressit:
– Kielenopettajien ammatillinen kehittyminen
– Identiteetti, toimijuus ja tunteet kielen oppimisessa ja opettamisessa
– Kielenopettajien koulutuksen kehittäminen
– Toiminnan arkkitehtuurit (practice architectures) eri koulutuskonteksteissa
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/meidan-laitoksemme/kielten-laitoksen-henkilosto/ruohotie-lyhty-maria

Maritta Riekki (tutkijatohtori), maritta.riekki@oulu.fi
Tutkimusintressejä:
– Vieraiden kielten opettaminen ja oppiminen
– Ammatillisen identiteetin kehittyminen
– Osallistuminen
– Monialainen yhteistyö opettamisessa ja oppimisessa
– Muutosvalmius/muutosvastaisuus koulutuksessa
– Etnografia
http://www.oulu.fi/englishphilology/personnel/maritta-riekki

Antti Suomela (väitöskirjatutkija), Turun yliopisto
Learning, teaching and final assessment of English in adult immigrants’ basic education
My dissertation investigates how English is learnt, taught and assessed in Finnish adult basic education for low-qualified immigrants. Earlier studies have shown that adult immigrants struggle with their language studies in adult basic education, yet adult immigrants’ formal English learning remains a mostly unexamined topic. Not the least of my aims is to uncover information about the current state of adult basic education to support the important future decisions concerning its development. I hope to achieve this by bringing out the voices of students and teachers and by highlighting the strengths and key areas of improvement.

Anne-Maj Åberg (FM, doktorand i nordiska språk), anne-maj.aberg@utu.fi, Åbo universitet 
Preliminär rubrik: Utvecklingen av den explicita och implicita kunskapen om svenskans ordföljd hos finska universitetsstuderande
I min doktorsavhandling undersöker jag om explicit grammatikundervisning i svenskans ordföljd leder både till explicit och implicit kunskap i andraspråket hos finska universitetsstuderande. Jag granskar även om effekten av undervisningen är långvarig. Ordföljden i svenska står i fokus eftersom tidigare undersökningar om inlärningen av ordföljden visat att problemet med felaktig ordföljd vanligen förekommer bland andraspråksinlärare i svenska oavsett deras modersmål. Materialet för avhandlingen har samlats under en repetitionskurs i svenska inför de studier som ingår i universitetsexamen. Materialet består av svaren i ett grammatikalitetsbedömningstest om ordföljden samt både av skriftliga och muntliga bildbeskrivningar. Flera studier har visat att formfokuserad undervisning har en positiv effekt på inlärares kunskaper i andraspråket och att explicit undervisning är effektivare än implicit undervisning. Dessutom verkar denna effekt vara hållbar. Ändå diskuteras det vilken typ av kunskap som resulterar från andraspråksundervisning och de olika synpunkterna om undervisningens inverkan på tillägnandet av andraspråk står mot varandra. Ett ytterligare syfte med min avhandling är att granska om explicit grammatikundervisning även påverkar informanternas färdighetsnivå i svenska i enlighet med CEFR (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment) eftersom färdighetsnivån lägger grunden för bedömningen av språkfärdigheten vid universitetstudier.  Flera olika kartläggningar har visat att många studerande har svårt att uppnå den färdighetsnivå som krävs i svenska som en del av examen. Med min avhandling vill jag bidra till diskussionen om interface mellan explicit och implicit kunskap och även till diskussionen om undervisningen av svenska vid universiteten. Bidragsgivare: Svenska litteratursällskapet i Finland, Åbo universitet, Utbildningsfonden