Ihmiset – Multimodaalisuus / People – Multimodality

tietoja päivitetty 15.6.2022

Tuuli Ahonen, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto
Tutkin käännöstieteeseen kuuluvassa väitöstutkimuksessani audiovisuaalisten tekstien, kuten elokuvien ja tv-sarjojen multimodaalisuutta sekä sen vaikutusta kääntämiseen. Tarkastelen, miten tekstittäjät käyttävät kuvaa ja ääntä kääntäessään audiovisuaalisia tekstejä, miten heitä on opastettu ottamaan multimodaalisuus huomioon sekä onko heillä ylipäänsä pääsyä erilaisiin moodeihin kääntäessään. Pyrin myös valaisemaan sitä, millä tavoin audiovisuaalisten tekstien äänet ja kuvat vaikuttavat käännökseen sekä prosessina että sen lopputulemana. Tutkimustulosteni avulla tulen myös hiomaan pro gradussa luomaani analyysimetodia Multimodaalinen kohtaus- ja jaksoanalyysi (Multimodal scene and sequence analysis). Audiovisuaalista kääntämistä tutkitaan usein lähinnä lingvistisestä näkökulmasta, jolloin muut moodit jäävät vähälle huomiolle. Tämän vuoksi tutkimusotteeni on monitieteellinen.

Tiina Eilittä, väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto
Tutkin lasten ja aikuisten välistä vuorovaikutusta lapsiperheissä sekä varhaiskasvatuksessa. Väitöskirjassani tarkastelen kielellistä ja kehollista vuorovaikutusta tilanteissa, joissa lapset hakevat aikuisten huomiota. Olen kiinnostunut lasten vuorovaikutuksen tutkimisesta, mutta myös keinoista, joita aikuiset käyttävät vuorovaikutuksessa lasten kanssa, sillä omalla käytöksellään aikuiset sosiaalistavat lapsia siihen, miten eri tilanteissa on sopivaa vuorovaikuttaa. Tutkimusmetodina käytän keskustelunanalyysiä.

Maria Frick
Olen suomen kielen dosentti Oulun yliopistossa. Tutkin monikielisiä (ja vähän yksikielisiäkin) keskusteluja, ja olen kiinnostunut siitä, miten puhujat yhdistävät eri kielten aineksia ja mitä sillä saavutetaan keskustelussa. Vuorovaikutuksessa käytetään myös ei-kielellisiä keinoja, ja yksi tämänhetkisistä tutkimuskohteistani liittyykin vuorovaikutuksen kehollisuuteen. Tutkimukseni sijoittuu vuorovaikutuslingvistiikan alueeseen, joka käsittää kieliopin tarkastelun keskustelunanalyyttisin menetelmin.

Pentti Haddington, professori, Oulun yliopisto
Olen kiinnostunut kielestä, kielen rakenteista, puheesta, kehon käytöstä ja materiaalisesta ympäristöstä ja niiden roolista sosiaalisen toiminnan ja vuorovaikutuksen resursseina. Menetelmänä käytän keskustelunanalyysia, jossa sosiaalista toimintaa tutkitaan osana sekventiaalista kontekstia. Olen julkaissut myös vuorovaikutuslingvististä ja diskurssifunktionaalista tutkimusta. Tutkimusaineistoni koostuu videonauhoituksista, jotka on kerätty aidoista vuorovaikutustilanteista. Olen tutkinut vuorovaikutusta erilaisissa tilanteissa. Viime aikoina olen tutkinut esimerkiksi vuorovaikutusta autossa, virtuaalitodellisuudessa ja YK:n sotilastarkkailijoiden koulutustilanteissa. Minua kiinnostavat kysymykset, jotka kytkeytyvät multimodaaliseen toimintaan, vuorovaikutuksen kompleksisuuteen, monitoimintaan (multiactivity) ja vuorovaikutukseen digitaalisissa ympäristöissä. Olen myös kiinnostunut keskustelunanalyysin ja vuorovaikutuksen tutkimuksen menetelmällisestä kehittämistä. Haaveeni on, että voisin yhdessä tutkimusryhmäni kanssa tunnistaa ja kuvata hyviä vuorovaikutustapoja ja -käytänteitä, jotka vahvistavat ihmisten osaamista ja kyvykkyyttä. Tieteellinen näkökulmani on monitieteellinen ja avoin. Olen loputtoman/luvattoman kiinnostunut ja innostunut vuorovaikutuksesta ja sen ilmiöistä!

Heidi Puputti, väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto
Osana PeaceTalk-tutkimushanketta, tutkin väitöskirjassani verbaalia, kehollista ja eleellistä vuorovaikutusta siviilikriisinhallintakoulutuksessa. Hyödynnän lähestymistapoja ja työkaluja keskustelunanalyysista, diskurssintutkimuksesta ja neksusanalyysista. Minua kiinnostaa eri taustoista ja ammateista tulevien ihmisten yhteinen kriisinhallintakoulutuksen suorittaminen. Muun muassa tiimiytyminen, yhdessä tekeminen, oman osaamisen edistäminen sekä hankitun tiedon soveltaminen ovat potentiaalisia teemoja, joihin pyrin syventymään tutkimuksessani. Lisäksi pitkittäinen vuorovaikutuksen tutkimus kiehtoo minua.

Iira Rautiainen, väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto
Tutkin puhetta ja vuorovaikutusta monikansallisessa YK:n sotilastarkkailijakoulutuksessa. Väitöstutkimukseni tarkastelee sotilastarkkailijakoulutettavien toimintaa monikerroksisessa ja kompleksisessa toimintaympäristössä, jossa työkieli ja lingua franca on englanti. Käytän tutkimuksessani keskustelunanalyysia ja tutkimusaineistoni koostuu videonauhoituksista, etnografisista muistiinpanoista, koulutusmateriaaleista ja koulutettavien taustatiedoista. Olen tutkimuksessani keskittynyt autopartiointiin, ja siihen liittyviin osatehtäviin ja haasteisiin. Olen kiinnostunut vuorovaikutuksesta ryhmätyöskentelyn, ryhmäytymisen, ryhmädynamiikan ja kollegiaalisen tuen näkökulmasta, sekä ELF-kieliympäristöistä. Väitöskirjani on osa PeaceTalk-tutkimushanketta, jossa tutkimme puhetta ja vuorovaikutusta kriisinhallintakoulutuksessa. Tavoitteenamme on palauttaa tutkimuslöydöksiä tutkittavaan yhteisöön, kehittää koulutussisältöjä ja siten tukea kriisinhallintakoulutuksen kehittämistä.

Anu Viljanmaa, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Tutkin käännöstieteeseen kuuluvassa väitöstutkimuksessani (Dialogitulkkien ammatillinen kuunteluosaaminen: ulkoisten ja sisäisten kuunteluesteiden käsittely ja ennaltaehkäisy tulkin työssä) dialogitulkin ammatillisen kuunteluosaamisen ilmenemistä ja ulottuvuuksia. Ammatillinen kuunteluosaaminen nähdään osana dialogitulkin vuorovaikutustaitoja. Aihetta tarkastellaan asioimistulkilla tulkkausprosessissa esiintyvien sisäisten ja ulkoisten kuunteluesteiden ja niiden käsittelystrategioiden kautta. Lähestymistapani yhdistää kuunteluntutkimusta käännöstieteeseen.

Minttu Vänttinen, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto
Tutkin oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta mobiililaitteiden ympärillä peruskoulun kielten tunneilla. Erityisesti olen kiinnostunut siitä, millaisin erilaisin kehollisin (esim. puhe, katse, ilmeet, eleet, vartalon asennot) ja materiaalisin resurssein (esim. mobiililaite) oppilaat yhdessä pitävät yllä vuorovaikutusta ja selvittävät ongelmatilanteita, kuten laiteongelmia, vaikeuksia tehtävässä, itsen tai toisen tekemiä virheitä ja katkoksia kommunikaatiossa. Multimodaalisen keskustelunanalyysin avulla voin tarkastella, kuinka oppilaat hyödyntävät kontekstin tarjoamia resursseja ja osallistuvat luokkahuoneen vuorovaikutukseen aktiivisina toimijoina.