Väitöskirjatutkijat (vanha) / PhD Candidates (out of date)

Tällä sivulla esittäytyvät Langnetin piirissä olevat väitöskirjatutkijat.  Vuoden 2016 alusta alkaen kaikki kielentutkimuksen alan jatko-opiskelijat kuuluvat Langnetin piiriin. Jos haluat oman esittelysi mukaan, ota yhteyttä koordinaattoriin.

Ryhmittely perustuu toistaiseksi vuoden 2015 alaohjelmajaotteluun. HUOM! Päivitä tietosi ja pyydä koordinaattoria siirtämään ne uusien ryhmien alle!

On this page the PhD candidates of the Langnet network introduce themselves. Since the beginning of 2016, all linguistic postgraduates have been part of the Langnet network. If you want to add your own introduction, please contact the coordinator.

For the time being, the grouping is based on the 2015 subprogramme grouping. NOTE! Please update your introduction and ask the coordinator to move it to the new pages!

***

Kielen oppiminen -ohjelman väitöskirjatutkijat 2015

Doctoral students of the Language acquisition sub-programme

Airio Sanna, VY

Språklig praxis i mångkulturella klassrum ur lärares synvinkel

Tavoitteenani on tutkia, millaisia kielellisiä käytäntöjä opettajilla on monikulttuurisissa luokissa, kun kontekstina on ruotsinkielinen perusopetus Suomessa. Tutkin opettajien käsityksiä siitä, miten maahanmuuttajataustaiset oppilaat vaikuttavat opettajan kielenkäyttöön ja kielen huomioimiseen hänen opettaessaan ja valmistellessaan opetusta. Tutkin lisäksi opettajien käsityksiä siitä, miten luokan monikulttuurisuus vaikuttaa ruotsiin opetuskielenä tulevaisuudessa. Aineistoni koostuu monikulttuurisissa luokissa opettavien opettajien puolistrukturoiduista haastatteluista sekä kyselylomakevastauksista.

Compton Sarah E., JYSarah Compton

Signed language-in-education policy

Deaf students’ language learning is heavily influenced by where they attend school. This research study examines the process by which deaf students are placed in various educational contexts by conducting a nexus analysis of the creation of individualized language learning goals for deaf students as mandated by US policy. Special attention is paid to how policy discourses are appropriated by parents, educators, and administrators in this language planning activity and the degree to which sign language learning goals influence placement decisions.

 

Elo Hanna, TaY

Kaksoslasten jokeltelun kehitys ja jokeltelun yhteys varhaiseen sanastoon

Tutkin kaksoslasten jokeltelun kehitystä ja jokeltelun yhteyttä lasten sanastonhallintaan tarkastelemalla jokeltelutyyppien määrällistä, ajallista ja laadullista kehitystä. Tutkin, miten lasten protoäänteiden käyttö muuttuu jokeltelun aikana, millaisia tavurakenteita lapset tuottavat jokeltelun eri vaiheissa ja miten tavurakenteiden käyttö kehittyy. Selvitän sanaston ja jokeltelun yhteyttä tarkastelemalla jokeltelun alkamisajankohdan, määrän ja laadun yhteyttä lasten sanaston hallintaan 1;0, 1;6 ja 2;0 korjatun iän pisteissä.

 

Ikonen Alisa, HY

Specific language impairment from childhood to adolescence; diagnosis, evolution and risks of well-being

The aim of this is study is to create a prediction model to indicate which language and combined symptoms (such as cognitive, emotional and behavioral symptoms) at the time of the SLI diagnosis predict a good prognosis on schooling paths and good well-being at adolescence and which symptoms are risk characteristics of negative long-term effects.

 

Kangasvieri Teija, JY

Tutkin perusasteen yläkoulun oppilaiden vieraan kielen oppimismotivaatiota ja selvitän, onko oppijoiden joukosta löydettävissä erilaisia motivaatioprofiileja. Erityisen kiinnostuksen kohteena on se, kuinka nämä profiilit eroavat toisistaan motivaation eri ulottuvuuksilla ja ovatko ne erilaisia riippuen siitä, onko opiskeltava kieli pakollinen vai valinnainen. Tutkimuksen kohteena oleva pakollinen kieli on englanti, ja valinnaiset kielet ovat ranska, saksa, venäjä ja espanja. Aineisto on kerätty kyselyllä ja analysoitu tilastollisin menetelmin.

 

Kermer Franka, ISY

A Cognitive Grammar Approach to tense and aspect teaching in a German ESL classroom

The aim of this research is to explore the beneficial effects of Cognitive Grammar on Second Language Learning with special focus on the English tense and aspect system. ESL learners’ written language production was collected before and after the exposure of a Cognitive Grammar-inspired course programme, and their language behaviour, change and possible improvement is analysed.

 

Kotikoski Tuula-Harriet, JY

CLIL AMK-kielenopetuksessa.

 

Kulju Jonna, JY

Ammatillisen kielitaidon kehitys maahanmuuttajien opiskelukertomuksissa. Väitöskirjassani tutkin ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien maahanmuuttajien kertomuksia kielitaidosta osana ammatillista kehitystä. Teen vuoden aikana kolme kerronnallista haastattelua jokaiselle haastateltavalle, ja tutkin, kuinka kielelle annetut merkitykset muuttuvat opintojen edetessä sekä minkälaisessa yksilöllisessä ja sosiaalisessa kontekstissa tämä muutos tapahtuu.

 

Laakso Saara, JY

Aikuisten maahanmuuttajien puheen ymmärtämisen ongelmat arkipäivän viestintätilanteissa

Väitöskirjatyössäni tutkin aikuisten suomenoppijoiden puheen ymmärtämisen ongelmia arkipäivän viestintätilanteissa. Tavoitteena on selvittää, mitkä viestintätilanteet oppijat kokevat ongelmallisiksi, miksi ne koetaan ongelmallisiksi ja mistä ymmärtämisongelmat johtuvat. Kerään aineistoni monimenetelmäisesti (kysely, yksilöhaastattelut, yksilö- ja ryhmätehtävät) ja tarkastelen ymmärtämisongelmia sekä kognitiivisesta että sosiokulttuurisesta näkökulmasta. Väitöskirja tulee olemaan artikkelimuotoinen.

Lahti Laura, HY

Suomalaisten lukiolaisten saksan suullinen kielitaito oikeakielisyyden näkökulmasta ja suullisen kielitaidon arviointi

Tutkin lukiolaisten saksan suullista kielitaitoa ja sen arviointia kielen oikeellisuuden näkökulmasta analysoimalla videoituja testisuorituksia sekä niiden arviointeja. Selvitän, kuinka eri taitotasoille arvioidut lukiolaiset hallitsevat saksan verbintaivutuksen ja sanajärjestyksen suullisessa viestinnässä ja vastaavatko analyysin tulokset saksanopettajien arviointeja suorituksista. Taustalla on opetussuunnitelman taitotasoasteikon (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003) toimivuuden tarkastelu. Lisäksi selvitän oikeakielisyyden painoarvoa suullisen kielitaidon arvioinnissa sekä oikeakielisyyden vaikutusta ymmärrettävyyteen suomalaisen ja saksalaisen opettajaraadin arviointien avulla.

Luukka Emilia, TaY

“Role of literature in Finnish upper secondary school EFL (English as a Foreign Language) and methods of teaching literature: an empirical study.” Tutkimukseni käsittelee kaunokirjallisuuden määrää, laatua, käyttötarkoituksia ja -tapoja suomalaisessa lukion englannin opetuksessa.

 

Mylläri Taina, JY

Kompleksisuuden mittareita ja mittaamista – miten kieliopillinen kompleksisuus ilmenee kirjoitetussa oppijansuomessa ja miten sitä voidaan mitata.

 

Niitemaa Marja-Leena, TY

The size of learner lexis, exposure to English and looking up words online

The study was conducted with 46 Finnish upper secondary school students of a Finnish municipally maintained upper secondary school in the southwest of Finland. The research began when the informants, aged 16, had started their first year at the upper secondary school, and ended when they were finishing their second year. The students were offered a credit of one full course out of 75 to persuade them to volunteer and participate on the project and they were informed that the performance in the tests would have no impact on their course grades. The research looks into a language learning environment in which online dictionaries and search engines will be available not only in the classroom but also during examinations. The findings will be presented in four separate articles.

 

Olkkonen Sanna, JY

Fluency of lexical access in the development of second and foreign language literacy

Tutkimuksessani tarkastelen miten sujuva sananhaku näkyy vieraan kielen luku- ja kirjoitustaidon taustalla, sekä toisen että vieraan kielen oppijoiden tuotoksissa. Perehdyn myös siihen, miten sujuvuutta tulisi mitata. Sujuvuutta käytetään usein arvioinnin välineenä, vaikka sen määritelmästä ja mittaamisesta ei ole yhteisymmärrystä. Tämän vuoksi tutkin, ovatko itse asiassa osa näennäisistä epäsujuvuuksista yhteydessä kielitaidon kehittymiseen.

 

Park Noelle Nayoun, JY

In my doctoral dissertation, I study self-concepts and motivation of language professionals such as English teachers and translators in Finland and Korea. My doctoral research aims to utilize a unique combination of verbal and visual qualitative data collection methods in order to gain a holistic and elaborate understanding of the inter-relations between second language learning motivation and current and ideal self-concepts in research participants. In addition, through the medium of in-depth interviews which employs the use of art, language learning time-lines and interviewee’s self-portraits of their past, present and future, my research is designed to develop positive language learning motivation

 

Ruuska Katharina, JY

Oppijasta puhujaksi: kieli-ideologioiden rooli suomea toisena kielenä puhuvien aikuisten kielellisessä arjessa

Väitöskirjassani tutkin kieli-ideologioiden roolia suomen kielen vasta aikuisina oppineiden, mutta erittäin korkean kielitaitotason saavuttaneiden puhujien kielellisessä arjessa. Tarkastelemalla näiden puhujien kielellisiä käytänteitä haluan selvittää, miten heidän sosiaalinen ja kielellinen identiteettinsä rakentuu kieli-ideologioiden ja tilannekohtaisten tekijöiden vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen lähestymistapa on etnografinen.

Rakkolainen-Sossa Satu, TY

Tutkin väitöskirjatutkimuksessani Suomessa ja Saksassa asuvien kolmikielisten perheiden kielivalintoja luonnollisissa vuorovaikutustilanteissa. Tutkimukseni pääpaino on lasten kielenkäytön tutkimisessa osana vanhempien kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta erityisesti kielten yhdistymisen ja kielidominanssin kannalta. Monimenetelmäisen tutkimukseni tavoite on saada selville, millaisia kolmen kielen asetelmia sekä vuorovaikutuksen ominaispiirteitä kolmikielisten perheiden kommunikaatiossa voi olla ja mitä aspekteja kielivalintoihin kytkeytyy.

 

Rusk Fredrik, ÅA

Andraspråkslärande i vardagsinteraktion i och utanför skolan

Lärande uppfattas idag som ett socialt och interaktivt fenomen som sker i social interaktion. Sedan 1990-talet har det skett en ökning i samtalsanalytiska studier om lärande. En liten grupp av dessa studier argumenterar för att lärande kan studeras ur ett samtalsanalytiskt perspektiv, som en aktivitet i sig under vilken deltagarna är explicit orienterade emot förändring och utveckling. Med denna studie vill jag bidra till den tidigare forskningen om lärande i interaktion genom att bygga vidare på förståelsen om hur andraspråkslärande görs i social interaktion.

 

Räihä Noora, JY

Tutkin väitöskirjatyössäni vieraan kielen (saksan) oppitunneilla käytettyä sadutusta ja sen edellytyksiä tukea oppijoiden puhevalmiuksia. Sadutus on Suomessa kehitetty menetelmä, jossa lasta innostetaan kertomaan tarina, sellainen kuin hän itse haluaa. Tarina kirjataan ylös ja luetaan kertojalle, jolloin hän voi tehdä siihen muutoksia niin halutessaan. Tutkimuksessani keskityn oppijan näkökulmaan – oppijoiden käsityksiin, niissä kuuluviin ääniin ja oppijan oman näkökulman tavoittamisen problematiikkaan. Tutkimukseni aineiston muodostavat 10–12-vuotiaiden saksanoppijoiden haastattelut (n = 17).

Taimi Laura, TY

Väitöskirjatyössäni tutkin miten oppimistausta vaikuttaa lasten suoriutumiseen puheen havaitsemis- ja tuottamistehtävissä. Tutkittavat alakouluikäiset lapset ovat oppimistaustaltaan erilaisia: kielikylpyläisiä, kaksikielisiä sekä kieli- ja musiikkiluokkalaisia. Lapset osallistuvat erilaisiin puheen havaitsemis- ja tuottamistehtäviin, joissa mitataan sekä tietoisen tason suorituksia että esitietoisen tason herätevasteita.

 

Tervola Maija, TaY

Ulkomaalaistaustaisten lääkärien suomen kielen taito: Tutkin ulkomailla lääkärintutkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien suomen kielen taitoa eri näkökulmista. Miten kielitaito näkyy laillistamiskuulustelussa menestymisessä? Millaisia vaikutuksia kielitaidon puutteilla on työelämässä? Mitä erityispiirteitä liittyy lääkärien suomen kielen hallintaan ja miten sitä voidaan testata? Tutkin mm. morfologian hallintaa sekä sanaston syvällistä hallintaa. Tavoitteena on luoda kriteerejä korkean tason kielitaidolle vaativassa ammattikontekstissa toimiville maahanmuuttajille.

 

Viitasalo Kaisa, JY

Korpusvetoinen tutkimus englanninkielisten suomenoppijoiden leksikaalisista piirteistä. Aineistona YKI-korpuksen kirjoitelmat. Vertailuaineistoina vironkielisten tuotokset ja laajempi, yleiseurooppalainen osakorpus. Metodina avainsana-analyysi. Näkökulmina lähtökielen vaikutus ja kielitaidon kehittyminen

 

Virtanen, Aija JY

Toimijuutta toisella kielellä: kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito ja sen kehittyminen työharjoitteluissa

Tutkimukseni keskittyy englanninkielisessä sairaanhoitajakoulutusohjelmassa olevien kansainvälisten opiskelijoiden ammatilliseen kielitaitoon ja toimijuuteen sekä niiden kehittymiseen työhajoitteluiden aikana. Huomio kohdistuu etenkin työyhteisössä saatavan ja koetun tuen merkitykseen kielitaidon kehittymisessä. Aineisto kattaa paitsi sairaanhoitajaopiskelijoiden itsensä myös ammattikorkeakoulun ja terveydenhuollon yksiköiden henkilöstön näkökulmat. Analysoinnin kohteena on yksilöhaastatteluiden ohella työharjoitteluiden ohjaustilanteita.

Tarkastelen väitöstutkimuksessani erityisesti sitä, mitä käsityksiä eri tahoilla on ammatillisesta kielitaidosta ja millaisena sairaanhoitajan tarvitsema kielitaito näyttäytyy. Keskityn myös siihen, millaisia kielenoppimistilanteita ympäristö tarjoaa opiskelijoille: miten esimerkiksi työharjoittelupaikkojen henkilöstö tukee tai rajoittaa kielenoppimista ja toimijuuden kehittymistä? Huomion kohteena on myös se, miten opiskelijoita ympäröivä yhteisö positioi kansainväliset opiskelijat potentiaaliseksi työvoimaksi ja millä edellytyksillä.

 

Kielen rakenteet käytössä -ohjelman väitöskirjatutkijat 2015

Doctoral students of the Language in Use: Structures and Interaction sub-programme

Arantola laura, itä-suomen yliopisto

Yleistävät henkilötarkoitteiset yhdyslauserakenteet rajakarjalaismurteissa

Tutkimukseni aihe koskee rajakarjalaismurteiden yhdyslauseiden syntaksia. Tarkastelun kohteena ovat sellaiset yleistävät sivulauseet, joilla rajataan se henkilöjoukko, jota hallitseva lause koskee. Tällainen henkilötarkoitteinen lause voi olla itsenäinen relatiivilause (kuka tahtoo, saa mennä) tai ns. relatiivis-konditionaalinen sivulause (kun kuka tahtoo, saa mennä). Korrelaatittomien rakenteiden rinnalla tarkastelen muodollisen korrelaatin sisältäviä rakenteita (se, kuka tahtoo, saa mennä). Tavoitteena on paitsi tehdä syväluotaus sivulauseiden rakenteeseen myös tarkastella laajemmin niitä yhdyslausekonstruktioita, jotka muodostuvat henkilötarkoitteisten sivulauseiden ympärille.

Lisäksi pyrin selvittämään, miten rajakarjalaismurteiden yleistävät henkilötarkoitteiset sivulauseet poikkeavat rakenteeltaan naapurimurteissa (suomen itämurteet, karjalan murteet) ja toisaalta suomen yleiskielessä käytetyistä samamerkityksisistä konstruktioista.

Auhtola Nea, HY

Tutkin kahden pohjoissaksalaisen poliisipiirin hätäpuheluita. Tarkkailen puhujien keinoja tuottaa keskustelukoherenssia. Vastapainona analysoin tilanteita, joissa koherenssin tuottamisen keinot pettävät. Vaikka hätäpuhelut ovat orientoituneet tietyn kommunikatiivisen tehtävän suorittamiseen eli tapahtuneen onnettomuuden selostamiseen ja avun hälyttämiseen, esiintyy niissä kohtia, joiden aikana kumpikin puhuja poikkeaa yhteisestä kommunikatiivisesta tehtävästä, quaestiosta. Tällaisten poikkeamien aikana korjataan inkoherenssia, sillä hätäpuhelussa on olennaista, että osapuolet ymmärtävät toisiaan oikein. Poikkeamien avulla tutkin, kuinka puhujat reagoivat inkoherenssiin, millä tavalla hätäpuheluiden inkoherenssia voi ehkäistä ja miten sitä voi yhteisen quaestion kärsimättä korjata.

Harjunpää Katariina, HY

Turn-design for bilingual mediating. Translation in Finnish-Brazilian Portuguese everyday conversation

Tutkin kääntämiseen liittyviä vuorovaikutuskäytänteitä monikielisissä, suomen- ja brasilianportugalinkielisissä arkikeskusteluissa. Tarkastelen puhujien keinoja osoittaa, että heidän tuottamansa vuoro kääntää aiempaa puhetta. Lisäksi selvitän, mitkä vuorovaikutukselliset tekijät motivoivat käännösvuorojen erilaisia muotoiluja. Laajemmin on kyse siitä, miten keskustelutoiminnot, käännösvuorojen moniäänisyys sekä kompleksinen osallistumiskehikko limittyvät kääntämistä sisältävissä toimintajaksoissa. Työni on vuorovaikutuslingvististä keskusteluntutkimusta.

Heinonen Pilvi, HY

Opettajan evaluoivat vuorot luokkahuonevuorovaikutuksessa. Tutkin keskustelunanalyysin keinoin opettajan arvioivia ja asennoituvia vuoroja sekä oppilaan että opettajan aloitteesta käynnistyvissä keskustelujaksoissa. Videoitu aineisto on peruskoulusta ja lukiosta. Tarkastelen sekä positiivisia että kriittisiä evaluointeja ja analysoin evaluointivuoron muotoilua ja pedagogista potentiaalia sekä evaluointivuoron sisältävän keskustelujakson jäsentymistä.

Martinviita Annamari, OY

Creating community through social interaction online

Tutkin yhteisöllisyyden kokemuksien muodostumista verkosta. Perehdyn teknologisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin, jotka vaikuttavat yhteisöjen muodostumiseen. Kolme tapaustutkimusta eri verkkoympäristöissä valottaa verkossa syntyvien vuorovaikutusympäristöjen moninaisuutta. Neksusanalyysi mahdollistaa vuorovaikutuksen taustalla piilevien rakenteiden esiintuomisen ja analyysin. Tutkimusote on etnografinen; osallistun tutkittavien ympäristöjen toimintaan aktiivisesti ja tarkennan sekä vahvistan havaintojani haastatteluiden, kyselyiden sekä diskurssianalyysin kautta.

Nousiainen Elisa, JY

Kenen kielellä? Sereeri-siin kielen puhujien ja suomalaisen kielityön kieli-ideologioita Senegalissa 1974-

Tutkin Suomen Lähetysseuran v. 1974 Senegalissa aloittamaa kielityötä (=kirjallisen materiaalin tuottaminen seurakunta- ja lukutaitotyöhön sekä lukutaito-opettajien koulutus). Aineisto koostuu arkistomateriaalista ja haastatteluaineistosta. Suomalaisten ja senegalilaisten toimijoiden kieli-ideologioiden kautta analysoin kielityössä vaikuttavia valtarakenteita sekä työn vaikutusta sereeri-siin kielen puhujien elämään ja yhteisön elinvoimaisuuteen Senegalin monikielisessä kontekstissa.

 

Paananen Jenny, TY

Yhteisymmärryksen rakentuminen monikulttuurisilla lääkärin vastaanotoilla

Väitöstutkimuksessani tarkastelen yleislääkärin vastaanottoja, joilla joko lääkäri tai potilas on ulkomaalaistaustainen ja puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Tutkimukseni aineisto koostuu videoiduista, autenttisista lääkärin vastaanotoista. Metodinani käytän multimodaalista keskustelunanalyysia. Tarkastelen tutkimuksessani erilaisia strategioita, joilla osallistujat pyrkivät selviämään kielellisistä ja kulttuurisista haasteista ja saavuttamaan yhteisymmärryksen. Työni on artikkeliväitöskirja, ja artikkelien alustavat teemat ovat:

1. Ikonisten ja deiktisten eleiden käyttö monikulttuurisilla lääkärin vastaanotoilla

2. Maahanmuuttajalle suunnatun puheen yksinkertaistaminen

3. Ymmärtämistä varmistavat toistot ja uudelleenmuotoilut

4. Yhteisymmärryksen rakentuminen tulkin avulla lääkärin vastaanotoilla

5. Päätöksenteko kielellisesti epäsymmetrisillä lääkärin vastaanotoilla

 

Machaal Sanna, VY

Suora esitys pörssiyhtiöiden vuosikertomusten narratiivisen osion resurssina

Tutkimukseni kohteena ovat pörssiyhtiöiden vuosikertomukset. Vuosikertomukset koostuvat kahdesta osiosta: niin sanotusta narratiivisesta osuudesta sekä tilinpäätöksestä. Vuosikertomuksen narratiivisen osuuden rakentamiseen tarvitaan erilaisia resursseja, joista jokaisella on oma tehtävänsä. Tavoitteenani on tutkia, miten suora esitys toimii pörssiyhtiöiden vuosikertomusten narratiivisen osion resurssina. Teoreettisena lähtökohtana ovat systeemis-funktionaalinen kieliteoria ja retorisen rakenteen teoria.

 

Salmela Eveliina, VY

Internetin keskustelupalstat tiedonjakamisyhteisöinä – Tarkastelussa lämpöpumppuihin liittyvät keskustelut

Tutkimuksen kohteena on tiedon jakaminen verkkoyhteisöissä. Tavoitteenani on selvittää, miten tiedon pyytäminen ja saaminen erikoisalaan liittyvästä aiheesta toimivat internetin keskustelupalstoilla. Tarkastelen sitä, millä tavoin tietoa tarvitseva henkilö pyytää tietoa verkkoyhteisöstä ja millaisen lopputuloksen pyyntö saa aikaan. Aineistona ovat lämpöpumppuihin liittyvät viestiketjut suomalaisilla keskustelupalstoilla. Teoreettisena viitekehyksenä on tietokonevälitteinen diskurssianalyysi, jossa ihmisten käyttäytymistä verkossa analysoidaan empiirisen, tekstuaalisen havainnoinnin pohjalta.

 

Sutinen Marika, OY

Resumptive Practices for Managing Digressions in Spoken English and Finnish

Tutkin väitöskirjassani englannin- ja suomenkielisessä arkikeskustelussa esiintyviä ’paluukäytänteitä’ (resumptive practices). Tutkimukseni keskittyy erityisesti tarinankerrontasekvensseihin ja muihin pidempiin vuoroihin. Paluukäytänteet rakentuvat sekventiaalisesti siten, että puhuja poikkeaa hetkellisesti kerronnan päälinjasta ja käyttää sitten ’paluulausumaa’ (resumption) palatakseen takaisin tähän keskeytyneeseen päälinjaan. Lähestyn aihetta vuorovaikutuslingvistiikan, keskustelunanalyysin ja multimodaalisen vuorovaikutuksen tutkimuksen metodein. Analysoin paluukäytänteitä osana keskustelun laajempaa vuorovaikutuksellista ja sekventiaalista ympäristöä, havainnoiden sen rakentumista kielellisenä, prosodisena sekä kehollisena toimintana.

 

Uusitupa Milla, ISY

Yksikön 2. ja 3. persoonan avoin käyttö rajakarjalaismurteissa

Tarkastelen yksikön 2. ja 3. persoonan käyttö rakenteissa, jotka saavat kontekstissaan avoimen tulkinnan. Avoin persoonaviittaus luonnehtii, millaista inhimillisellä tarkoitteella jossakin tilanteessa on tai miltä hänestä jossakin tilassa tuntuu. Vaikka avoimet persoonarakenteet motivoituvat usein selvästi puhujan omasta kokemuksesta tai kuulijan käytöksestä, avoin viittaus mahdollistaa spesifin tulkinnan lisäksi myös yleisemmän tulkinnan.

Aineistoni on kerätty 1960-luvulla tehdyistä murrehaastatteluista. Teoriataustana hyödynnän vuorovaikutuslingvistiikkaa, konstruktiokielioppia ja puhutun suomen lauseopillisia tutkimuksia. Oma roolinsa on myös kielikontakteilla. Rajakarjalaismurteissa on aineksia sekä suomen itämurteista että karjalan eri kielimuodoista. Karjalan syntaksiin taas on vaikuttanut voimakkaasti venäjä. Suomen murteissa yksikön 3. persoona – eli nollapersoona – on ensisijainen avoimuuden ilmaisukeino. Yksikön 2. persoonaa käytetään vain tietyissä itä- ja peräpohjalaismurteissa. Karjalassa tilanne on päinvastainen: Nollapersoonaa käytetään vain yksipersoonaisten nesessiiviverbien kanssa ja yksikön 2. persoonaa kaikissa muissa rakenteissa. Avoin yksikön 2. persoona tunnetaan myös venäjässä.

 

Vauhkonen Tanja, JY

Tutkimukseni aiheena on kotoutumiskoulutuksessa suomea toisena kielenä opiskelevien aikuisten maahanmuuttajien kielellinen arki. Tarkastelen työssäni maahanmuuttajien kertomuksia luokan ulkopuolisista suullisista vuorovaikutustilanteista ja suomen kielen käyttämisestä niissä.

 

Viinikka Jenni, HYJenni Viinikka

Kuolematonta proosaa: kuolintodistuksen kielioppi ja kontekstit

Tutkin väitöskirjassani lääkärin laatimien kuolintodistusten kielioppia. Samalla työ tuottaa tietoa muistakin kiteytyneisiin rakenteisiin asettuvista potilaskertomuksista ja institutionaalisista asiakirjoista. Tarkastelen erityisesti sitä, minkälaiset syntaktiset rakenteet ovat vakiintuneet kuolinkertomuksiin ja kuinka ne palvelevat kertomuksen juonenkuljetusta. Työssä yhdistyvät teoreettisesti orientoitunut tekstintutkimus, puhutun kielen tutkimus ja performatiivisuuden teoria, kielen todellisuutta luova voima. Yhteyksiä avautuu myös kuoleman-, kulttuurin- ja kirjallisuudentutkimukseen.

 

Kielen vaihtelu ja muutos -ohjelman väitöskirjatutkijat 2015

Doctoral students of the Language Variation and Change sub-programme

Dahlgrén Sonja, HYSonja Dahlgrén

Tutkin roomalaisaikaisten egyptiläisten kirjurien kreikankäyttöä. Kreikka oli roomalaisaikana Egyptin hallinnon virallinen kieli, joten kirjurit toimivat työssään jatkuvasti vieraalla kielellä. Kirjurien kreikankielisissä teksteissä onkin nähtävissä kirjurien L1-vaikutusta kaikilla kielen osa-alueilla. Näistä keskityn työssäni tutkimaan fonologista tasoa, joka teksteissä näkyy standardista poikkeavina, usein (kreikan) äänneasuun perustuvina kirjoitusmuotoina. Lisäväriä näihin äänneasuun perustuviin kirjoitusmuotoihin tuo egyptin fonologian näkyminen mm. outoina vokaalivalintoina sekä soinnittomien ja soinnillisten klusiilien sekoittamisena; egyptissä ei roomalaisaikana ollut soinnillisia klusiileja eikä kaikkia samoja vokaaleja kuin kreikassa.

 

Hekanaho Laura, HY

Englannin kielen sukupuolipronominit

Tutkin väitöskirjassani englannin kielen yksikön kolmannen persoonan pronomineja sosiolingvistisestä kieli ja sukupuoli -näkökulmasta. Tutkimuksen keskipisteessä ovat eritoten seuraavat: geneerinen he, ns. yksiköllinen they (singular they) ja muutamat neologismit, kuten xe ja ze. Persoonapronominit mielletään useimmiten ‘suljetuksi ryhmäksi’, toisin sanoen ajatellaan, että niissä ei tapahdu muutoksia; historia kertoo kuitenkin toista tarinaa englannin kielen persoonapronomineista (esim. yksiköllinen you). Tällä hetkellä erityisesti Yhdysvalloissa käydään kiivasta sukupuolikeskustelua (esim. useat yliopistot ovat ottaneet käyttöönsä kolmannen sukupuolikategorian), ja viitteitä uusien ’transpronominien’ sekä yksiköllisen they:n ’persoonallisesta’ käytöstä on esitetty mediassa. Näyttää siis siltä, että näiden pronominien käytössä tapahtuu muutoksia. Tutkimuksen tarkoituksena on siis kartoittaa ko. pronominien tämänhetkistä käyttöä, sekä toisaalta niiden käyttöön liittyviä asenteita (esim. neologismien vastustusta).

 

Härmävaara Hanna-Ilona, HY

Reseptiivinen monikielisyys suomalaisten ja virolaisten välisessä vuorovaikutuksessa

Tutkin sellaista suomalaisten ja virolaisten välistä monikielistä vuorovaikutusta, jossa kukin osallistuja käyttää pääasiassa omaa äidinkieltään (reseptiivinen monikielisyys, RM). Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten yhteistä ymmärrystä rakennetaan virolaisten ja suomalaisten välisessä RM-vuorovaikutuksessa toisaalta näiden sukukielten samankaltaisuutta hyödyntäen ja toisaalta erilaisin vuorovaikutuksen keinoin, esimerkiksi kääntämällä. Tarkastelen myös, miten sukukielten tarjoamia lingvistisiä resursseja yhdistellään ja mitä kielten ainesten yhdistämisellä tehdään keskustelussa.

 

Kvarnström Sarah, ÅA

Svenskan i Helsingfors

Inom ramen för min doktorsavhandling undersöker jag svenskan i Helsingfors som regional varietet, genom att kombinera folklingvistiska och sociodialektologiska materialsinsamlings- och analysmetoder. Jag är dels intresserad av talarnas egna uppfattningar om sin varietet och dess särdrag, dels av förhållandet mellan upplevt och faktiskt språkbruk samt av en eventuell variation när det gäller vissa språkdrag.

 

Laasanen Mikko, TaY

Meneillään oleva kielen muutos

Tutkimus käsittelee meneillään olevaa kielen muutosta ja sosiolingvistisen variaatiotutkimuksen metodologiaa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, missä määrin meneillään oleva kielen muutos voidaan lukea synkronisesta aineistosta ja mitä ongelmia siihen mahdollisesti sisältyy. Keskeiset tutkimuskysymykset käsittelevät näennäisaikamenetelmän tarkkuutta, ikäkausivaihtelua, yksilövariaatiota ja yksilömurteen kehitystä, muutoksen erottamista kielellisestä vaihtelusta sekä muutoksen ennustamista. Tarkastelen kysymyksiä sekä puhtaasti teoreettisesta että empiirisestä näkökulmasta korpuksiin perustuvien aineistojen avulla.

 

Martimo Elina, TY

Väitöskirjan työnimi on Variaatio ja muutos Satakunnan nykypuhekielessä. TY:n Satakuntalaisuus puheessa -hankkeeseen liittyvässä työssäni tarkastelen lounais- ja välimurteiden rajaseudun puhekieltä 2000-luvulla kerätyssä ääniteaineistossa. Tutkin morfologisia ja morfofonologisia piirteitä ja selvitän variaation laatua ja variaatioon vaikuttavia tekijöitä sekä mahdollisesti käynnissä olevien muutosten tilaa ja etenemistä.

 

Massinen Henna, ISY

Raja-Karjalan karjalaismurteen savolaistuminen eräiden fonologisten ja foneettisten piirteiden valossa

Selvitän väitöstutkimuksessani, miten Raja-Karjalan karjalankieliset siirtolaiset ovat omaksuneet puheeseensa suomen kielen murrepiirteitä. Tutkin, miten puhujien kieli on muuttunut suomenkielisessä ympäristössä ja miten paljon heidän puheessaan on säilynyt karjalan kielen piirteitä. Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa niin rajakarjalaismurteista kuin kahden läheisen sukukielen kontaktistakin.

 

Norja Sara, TY

Väitöskirjani “Between Science and Magic: An Edition of Middle English Alchemical Texts Attributed to Roger Bacon” aiheena on 10 englanninkielistä alkemistista proosatekstiä 1400-1600-luvuilta. Työn päätarkoituksena on tehdä digitaalinen tieteellinen editio aineistosta eli muokata keskiaikaiset käsikirjoitustekstit digitaaliseen, nyky-yleisölle luettavaan muotoon. Lisäksi tutkin tekstien kautta tieteen vernakularisaatiota (kansankielistymistä). Miten alkemistiset tekstit havainnollistavat myöhäiskeskiajan tieteellisten tekstien kielen vähittäistä muuttumista latinasta englanniksi? Kansankielistymisen tutkiminen sisältää myös tekstien monikielisten piirteiden tarkastelua.

 

Rennicke Iiris, HY

Mental representation and reduction phenomena of rhotics in Spanish and Portuguese

Tutkin r-äänteiden vaihtelua ja muutosta espanjan ja portugalin kielissä. Aineistoni koostuu kahden murteen äänitteistä, ja spektrogrammianalyysin avulla määritän, minkälaista heikkenemistä r-äänteissä esiintyy erilaisissa fonologisissa konteksteissa. Pyrin löytämään näille muutoksille selityksen ajallisena tai artikulatorisena reduktiona. Tarkkailen r-äänteiden allofoniaa jatkumona ja eri artikulaatioiden jakautumista kontekstin mukaan. Tämän perusteella analysoin puhujien mentaalista representaatiota r-äänteistä verkostona “tyyppiesimerkkiteorian” puitteissa (Bybee 2001, Pierrehumbert 2001). Tuloksena on yleiskatsaus kahden suurimman iberoromaanisen kielen r-äänteiden historiaan ja nykypäivään.

Sartjärvi Maija, HY

Nimimuotit naistennimissä

Väitöskirjassa käsitellään suomalaisia samanloppuisia naistennimiä eli etunimityyppejä, mallinmukaista nimenmuodostusta ja etunimien suosionvaihtelua. Esimerkki nimityypistä on Anna-tyyppi eli kaksitavuisten nna-loppuisten naistennimien rykelmä (Anna, Minna, Sanna). Väitöskirjassa nimimuotiksi kutsutaan teoreettista mallia, jonka avulla muodostetaan uusia etunimiä: esimerkiksi Anna-muotin mukaan voidaan muodostaa uusi nimi Junna. Tutkimuksen tavoitteena on myös laajentaa etunimien suosion määrittelyä ja käydä nimiteoreettista keskustelua proprin olemuksesta.

Teiss Kristina, TaY

Suomalais-virolaisten lasten kahden kielen omaksuminen keskustelutilanteessa: keskustelustrategiat ja vanhempien asenteet kaksikielisyyden muokkaajina

Tutkimukseni päämääränä on tarkastella keskustelustrategioiden käyttöä virolais-suomalaisten simultaanisesti kaksikielisten lasten perheissä, tutkia keskustelutilanteissa esiintyvää koodinvaihtoa sekä vertailla tuloksia perheiden kielipolitiikkaan eli kieliin ja kulttuureihin liittyviin asenteisiin, ajatuksiin ja toimintaan. Tavoitteenani on myös selvittää, miten vaikuttavat kahden kielen omaksumisessa toisiinsa kaksi lähisukukieltä suomi ja viro.

Teoreettiselta taustalta tutkimukseni on sekä lingvistinen –koodinvaihdon tutkimus – että sosiolingvistinen – kielellisiin asenteisiin ja perheiden kielipolitiikkaan liittyvä tutkimus. Tutkimus on pitkittäisesti toteutettu laadullinen tapaustutkimus. Aineistoa on kerätty kahdelta perheeltä tutkittavien lasten ollessa 2-3-vuotiaita sekä 10-11-vuotiaita.

 

Wikner Sarah, ÅA

Svenskan i Helsingfors. Uppfattningar, perception och variation i faktiskt språkbruk. I min avhandling undersöker jag dels hur personer från Helsingfors med omnejd uppfattar sitt eget språk ur ett folkdialektologiskt perspektiv, dels hur uppfattningarna förhåller sig till faktiskt språkbruk (sociolingvistisk variationsanalys, interaktionell dialektologi).

 

Kielioppi ja kielen teoria -ohjelman väitöskirjatutkijat 2015

Doctoral students of the Grammar and Theory of Language sub-programme

Ammunet Riitta, HY

Määräisen artikkelin käyttö erilaisissa italiankielisissä nominaalilausekkeissa, esim. otsikot, powerpoint-kalvot jne etenkin stilistiikan kannalta. Tutkimukseen liittyy olennaisesti määräisen artikkelin elinkaari (definite article cycle) sekä “nolla-artikkelit” (zero article & null article).

De Weerdt Danny, JY

Spatial Relationships in Locative Expressions in Finnish Sign Language and Flemish Sign Language

This doctoral dissertation focuses on expressions of spatial relationships in two types of locationals in Finnish Sign Language (FinSL) and Flemish Sign Language (VGT; the sign language used in northern part of Belgium). This study will entail morphological, syntactical and typological investigating on the various strategies of encoding the spatial relationship between entities in the so-called existential constructions and locative constructions in two different, unrelated sign languages.

Generally, locative expressions in both spoken and signed languages do encode the spatial relationship between entities. This relationship can be a Figure – Ground one, in which one entity (i.e. a Figure) is posited in relation to another one (i.e. a Ground). Sign languages make use of the visual-spatial modality for expressing spatial relationships between two (or more) entities. Studies, for example in Turkish Sign Language, have shown there are different ways of expressing the spatial relation between Ground entity (i.e. a bigger and/or backgrounded entity) and a Figure entity (i.e. a smaller entity, which is the focus of attention).

On the types of locationals, Lyons (1967, 1968) made a distinction between locative, possessive and existential constructions. It is also shown that these sentences are semantically related as they all express a certain place of a certain object. In typological surveys, it is shown that most languages use one verb to express all three kinds of sentences, and the order of constituents in existential and possessive sentences differs from the locative ones (Clark 1987, Freeze 1992). Kristoffersen (2003) confirmed that Danish Sign Language uses one verb to express those three sentences and the order of constituents in these sentences resembles the same pattern as found in spoken languages. The overall main research questions for this study are

1.What are the ways of expressing the location of definite and indefinite entities in FinSL and VGT?

2.What are the ways of expressing the spatial relationship between the entities in FinSL and VGT?

3.What are the differences and/or similarities between both sign languages?

Heikkonen Katja, TY

Konventionaalinen äännesymboliikka uralilaisissa kielissä

Tutkimuksessani täsmennän äännesymbolisesta sanastosta käytettyä termistöä, joka on ollut hyvin kirjavaa. Selvitän äännesymboliikan toimintaperiaatteita uralilaisissa kielissä sekä onomatopoeettisen ja deskriptiivisen sanaston välillä tapahtuvia semanttisia muutoksia. Pyrin selvittämään, minkälaisia tarkoitteita äännesymboliset sanat kuvaavat ja minkälaisin konventioin niitä kuvataan eri uralilaisissa kielissä. Äännesymbolisten eli onomatopoeettisten ja deskriptiivisten sanojen sananmuodostus näyttäisi toimivan uralilaisissa kielissä äännesymbolisten konventioiden eli fonesteemien avulla. Tutkin näiden fonesteemien produktiivisuutta kyselytutkimuksilla, joissa testaan kielenpuhujien kykyä ymmärtää ja tuottaa fonesteemeja. Teen otostutkimukset suomen, pohjoissaamen ja unkarin kielestä. Äännesymboliikan toimintaperiaatteiden selvittämisen jälkeen löytynee vastaus myös siihen, kuinka etymologien tulisi käsitellä äännesymboliikkaa sisältävää sanastoa.

 

Härme Juho, TAY

Ajanilmauksen sijaintia määrittämässä: suomea, venäjää ja käännettyä kieltä tarkasteleva kontrastiivinen korpustutkimus.

Sanajärjestys kuuluu niihin suomen ja venäjän syntaksin ilmiöihin, joiden toimintaperiaatteesta esimerkiksi opettajilla ja kääntäjillä ei ole mahdollista saada kattavaa kontrastiivista vertailutietoa.

Tutkimukseni vertailee suomen ja venäjän sanajärjestystä ajanilmausten valossa. Aineistona käytetään laajoja elektronisia rinnakkaistekstikokoelmia, joiden avulla tehdään myös havaintoja sanajärjestyksen ja ajanilmausten kääntämiseen liittyvistä ilmiöistä.

 

Salminen Jutta, HYJutta Salminen

Tutkimuksia kiellon merkityksestä sekä kiellon ja myönnön semanttisesta suhteesta

Tutkin kiellon ja evaluoivan kielteisyyden suhdetta kognitiivis-funktionaalisesta näkökulmasta fokusoiden tarkasteluni suomen epä-johdannaisten kontekstuaalisiin tulkintoihin. Määrittelen kiellon ensisijaisesti semanttiseksi kategoriaksi, jota ns. standardikiellon (suomessa kieltoverbi e(i)) lisäksi voidaan ilmaista inherentisti (esim. epäillä, kieltää) tai implikoida. Evaluoiva kielteisyys käsittää sellaiset sekä leksikaalistuneet että pragmaattisesti tulkittavat merkitykset, joihin sisältyy subjektiivinen tai konventionaalistunut kielteisyysarvio.

 

Jani-Matti Tirkkonen, HY

A descriptive grammar of Aram. Tavoitteenani on laatia kieliopin kuvaus Papua-Uudessa-Guinessa puhuttavasta huonosti dokumentoidusta Ramu-kielestä aramista.

 

Monikielisyys ja asiantuntijaviestintä -ohjelman väitöskirjatutkijat 2015

Doctoral students of the Multilingualism and Professional Communication sub-programme

 

Ivaska Laura, TY

Välikielen kautta suomennettu nykykreikkalainen kaunokirjallisuus

Tutkin kaunokirjallisuuden välillistä kääntämistä. Välillisellä kääntämisellä tarkoitetaan sitä, että käännös tehdään jo aiemmin käännetystä tekstistä. Näin toimitaan etenkin, kun lähtö- ja/tai tulokieli on puhujamäärältään pieni, sillä tällöin on vaikeampi löytää sopivan kieliparin hallitsevaa kääntäjä.

Tutkin nykykreikasta välikielen kautta suomennettua kaunokirjallisuutta. Tutkimukseni myötä saadaan tietoa kulttuurien välisistä suhteista, kulttuuristen vaikutteiden välittymisen solmukohdista ja käännöskirjallisuuden kustannuspolitiikasta yleisesti, sekä kulttuurivaikutteiden virtaamisesta nimenomaan Kreikasta Suomeen.

Alustavia tutkimuskysymyksiäni ovat: Kuka käänsi? Mitä ja milloin käännettiin? Kuinka paljon käännettiin suoraan, kuinka paljon välillisesti? Minkä kielien kautta käännettiin? Kuka julkaisi käännökset? Mikä on alkuteoksen, välikielisen version ja lopullisen käännöksen välinen suhde?

Kumpulainen Minna, ISY

From Beginners to Trained Translators – Learning Processes in Translation

Tarkastelen tutkimuksessani sitä, miten erilaisista lähtökohdista opiskelijat aloittavat kääntämisen opintonsa ja kuinka heidän kääntämisen kompetenssinsa kehittyy kolmen ensimmäisen opintovuoden aikana. Pitkittäistutkimuksen aineisto kerätään syksyllä 2010 aloittaneilta englannin kielen ja kääntämisen opiskelijoilta. Heidän kääntämiskompetenssinsa kehittymistä kuvataan heidän tuottamiensa käännösten, käännösprosessin näyttävien kuvaruututallenteiden ja käännöksiin ja kääntämiseen liittyvien kyselylomakkeiden perusteella.

Missilä Anna, TY

Tutkin väitöskirjatyössäni erityisesti ihmiskäännetyn ja konekäännetyn Internet-suomen eroja sekä pyrin esimerkiksi selvittämään, miten koneellisesti voidaan erottaa toisistaan toisaalta alkuperäissuomi ja käännetty suomi, toisaalta ihmis- ja konekäännökset. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota uutta tietoa käännösuniversaaleista sekä niiden esiintymisestä ja antaa myös uudenlaisia näkökulmia verkkotekstien analyysiin.

Mäittälä-Kauppila Sari, HY

Englannin kielen negaatiomuotoisen ironian suomentaminen

Tutkin englannin kielen negaatiomuotoisten rakenteiden, etenkin pejoratiivisen non-kieltoprefiksin avulla muodostettuja ironisia ilmauksia ja niiden suomentamiseen liittyviä ongelmia. Aihe nivoutuu laajemmin englannin ja suomen kielten negaatioon ja prefiksilliseen järjestelmään, ironian ja tekstilajin tutkimukseen sekä käännöstieteeseen. Tutkimus tarjoaa suomentajalle käytännön menetelmiä pejoratiivisen ilmauksen tunnistamiseksi ja selkeitä ratkaisuja suomennoksen kokoamiseksi, kuten erityyppisiä kieltorakenteita, leksikaalisia keinoja ja käännösstrategioita.

 

Rautaoja Turo, TY

Musiikkitietokirjallisuuden suomentaminen vuosien 1900 ja 1960 välisenä aikana

Tutkimukseni käsittelee musiikkitietokirjallisuuden suomennoksia osana Suomen kehittyvää musiikkikulttuuria. Tarkastelen kääntämistä yhteiskunnallisena ilmiönä ja tutkin, mikä funktio musiikkitietokirjallisuuden käännöksillä oli viime vuosisadan alkupuolella. Lisäksi selvitän, miten kääntäminen vaikutti suomalaisen musiikkikulttuurin muotoutumiseen sen kansainvälistymisen kynnyksellä. Tutkimus täydentää omalta osaltaan tietokirjallisuuden suomentamisen historiaa ja tarjoaa uusia näkökulmia suomalaisen musiikkielämän kehitykseen.

Syrjänen Niina, ISY

Sodankäynnin käännöskulttuurit – Päämaja käännöskulttuurin määrittäjänä ja toimintaympäristönä vuosina 1939-1944

Väitöskirjatutkimukseni tarkoitus on selvittää tulkkaus- ja käännöstoimintaa sekä sen järjestämistä Suomen Puolustusvoimien päämajassa talvi- ja jatkosodan aikana. Tutkin, millaisia virallisia käytäntöjä, ohjeita ja toimintatapoja on havaittavissa talvi- ja jatkosotien tulkkaus- ja käännöstoiminnassa, ja näiden pohjalta rekonstruoin päämajassa vallinneita käännöskulttuureja niin pitkälle kuin arkistoaineisto sen mahdollistaa. Käännöskulttuurin käsitteeseen kuuluvat olennaisena osana myös toimintaan ja toimijoihin kohdistetut odotukset ja arvostukset, eli tutkimuksessani käsitellään myös tulkin ja -kääntäjän sekä tulkkaus- ja käännöstoiminnan rooleja sodankäynnissä.

Tringham Damon, TY

The effect of experience on translators’ decisions regarding the translation of culture-bound items and references, with a specific focus on the Finnish translations of Terry Pratchett’s discworld series.

 

Vuokko Katja, TY

Alaviitteiden käyttö kaunokirjallisuussuomennoksissa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.

Tarkastelen väitöstutkimuksessani alaviitteiden käyttöä sekä käännösstrategiana että sosiokulttuurisesta näkökulmasta. Selvitän, miten ja mihin tarkoituksiin kaunokirjallisuuden suomentajat ovat käyttäneet alaviitteitä 1800- ja 1900-luvuilla. Lisäksi tutkin, mitkä syyt ovat vaikuttaneet alaviitteiden suosioon ja hyväksyttävyyteen eri aikoina: mistä alaviitteet tulivat suomennoskirjallisuuteen, ja miksi ne 1900-luvulla katosivat lähes kokonaan käytöstä?

 

Välimaa Jari-Pekka, VY

Tolkning i tvåspråkiga serviceorganisationer inom vårdbranschen – praxis och utmaningar ur personalens synvinkel. Tutkimusaiheeni on tulkkauskäytänteet kaksikielisissä terveydenhuollon palveluorganisaatioissa.