Jyväskyläläistä vieraanvaraisuutta ja monipuolista kielenkäyttöä

Helsingin yliopiston Kielikeskuksesta FUTUURI:n kahteen ensimmäiseen konferenssipäivään osallistui yli 30 henkeä. Tässä tunnelmapaloja helsinkiläisiltä konferenssivierailta:

Johanna Vaattovaara:

Jyväskylän Kielikampus http://kielikampus.jyu.fi/ on mestari järjestämään tutkimuksellisesti reheviä, opetusväkeä kiinnostavia konferensseja – kutsumaan mielenkiintoisia puhujia ja organisoimaan inspiroivaa ohjelmaa, jonka tietenkin osallistujat viime kädessä tekevät. 3.-5.6.2015 järjestetyn FUTUURIN järjestelyt ja ohjelma olivat taattua jyväskyläläistä laatua, vaikka kieliryhmätapaamisten päällekkäisyyttä joidenkin toisten sessioiden kanssa kielikeskusväen keskuudessa hieman harmiteltiinkin. Päivät olivat joka tapauksessa monella tapaa inspiroivat kaikille osallistujille. Itseäni ilahduttivat muun muassa kielen olemusta ja opetuskäytänteitä ravistelevat plenaarit sekä aktiivinen osallistujajoukko FINELCin tutkimusryhmän järjestämässä opetuksen tutkimuspohjaisen kehittämisen työpajassa.

Kieliskeskuspäivätblogi2

Knobel & Lankshear puhuivat plenaarissaan tilannesidonnaisen kielen (engl. situated language) merkityksestä.

Ulla-Kristiina Tuomi:

Jyväskylässä erinomaisesti järjestetyillä Kielikeskuspäivillä saatiin nauttia korkeatasoisista plenaareista, hienoista ja innostavista esityksistä sessioissa ja työpajoissa sekä koko kielikeskusväen hyvästä seurasta. FINELCissä äskettäin tehdyssä viestintäselvityksessäkin kävi ilmi, että Kielikeskuspäiviä pidetään tärkeänä tapahtumana, jota odotetaan ja jolta odotetaan paljon. Uskon, että Jyväskylän päivät myös vastasivat näihin odotuksiin.

Kielikeskuspäivätblogi1

Susanna Kohonen osallistaa yleisöä: opening spaces for embodied learning.

Tia Patenge:

Olin Kielikeskuspäivillä kuuntelemassa esitystä: Use your languages! From monolingual to multilingual interaction. Esityksessä esiteltiin Jyväskylän kielikeskuksen kurssi, jossa eri äidinkieltä puhuvat osallistujat opettivat toinen toisilleen omaa äidinkieltään. Lähtöajatuksena oli, ettei kaikkia kieliä tarvitse osata täydellisesti käyttääkseen niitä, code switching ja usemman kielen edes vähäinen (esim. muutaman fraasin) hallinta on tärkeää tämän päivän kansainvälisessä maailmassa. Aloin miettimään, voisivatko meidän kieliklubimme olla aika ajoittain (esim. kerran kuukaudessa) myös monikielisiä vaikka niin, että esim. sukulaiskielet, kuten italia ja espanja voisivat lyöttäytyä yhteen ja oppia myös naapurikieltä?

Hanna Vänskä:

Kielikeskuspäivillä tärkeintä ja antoisinta on kokemusten ja ideoiden jakaminen sekä uusien ja vanhojen tuttujen tapaaminen ja näistä tapaamisista ammentaminen. Päivät palkitsevat aina niin ammatillisesti kuin työyhteisön yhteen hioutumisen kannaltakin: hetket työpajoissa, luennoilla ja karaokebaarissa ovat yhtä arvokkaita. Tosin vähän eri tavoin

Janne Niinivaara:

Kielen oppimisen erilaiset lähtökohdat olivat innostavasti esillä Kielikeskuspäivien ohjelmassa. Esityksessä “Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen monimuotoistaminen käänteisen opetuksen menetelmillä” osoitettiin erinomaisesti, miten antoisa ja monimuotoinen opetus voidaan mahdollistaa helpostikin verkkopedagogisin ratkaisuin, kunhan opetusfilosofia on sisäistetty hyvin. Lisäksi esitelty projekti oli voimannäyttö yhteistyön merkityksestä. Plenaristinakin puhuneen Aida Walquín työpajassa “Across time and space: using persuasive texts with English language learners in an era of new American standards” osallistujat saivat kokea onnistumisen riemua eläytyessään 12-vuotiaan koululaisen rooliin. Oppimiskokemuksia saatiin niin Abraham Lincolnista kuin mainoksistakin.

Kielikeskuspäivätblogi3

Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen Mukamas-kuoro ansaitsi konferenssikansalta raikuvat aplodit.

Anni Rimminen:

Yksi Kielikeskuspäivien mielenkiintoisista teemoista oli koulutuksen sekä yhteiskunnallisten, erityisesti työelämän muutosten välinen suhde ja sen edistäminen. Tätä teemaa käsitteli muun muassa Eeva Boström Turun Kauppakorkeakoulusta esityksessään ”Miten muokata opetusta vastaamaan tulevaisuuden kielitaitotarpeita kansainvälisessä liike-elämässä?”. Liike-elämä on yhä kansainvälisempää, ja siksi ekonomien on hallittava monikielinen ja -kulttuurinen yhteistyö- ja vuorovaikutus. Perinteisestihän kaupallisia kieliä on opetettu yksi kieli kerrallaan. Sujuvaa eri kielien ja eri kulttuurien välistä viestintää olisi kuitenkin tarpeen opettaa monikielisillä opintojaksoilla, joilla vaihdetaan kielestä toiseen esimerkiksi ranskasta saksaan ja päinvastoin.

Tavataan Itä-suomessa kahden vuoden päästä!

Leave a Reply