Toisella kurssikerralla kerrattiin ensimmäisen kerran taitoja ja QGIS ohjelmassa tarvittavia navigointi taitoja. Lisäksi tutustuttiin mitta- ja valintatyökaluihin, sekä laskettiin suhdelukuja. Tällä kerralla visualisoitiin myös karttaprojektiota, joka myös avarsi karttaprojektioita itselleni huomattavasti paremmin ja havainnollistaminen oli todellinen AHAA!-elämys. Tutustuimme myös WFS, WMS; EMTS ja WCS rajapintoihin eli ladattaviin aineistoihin, sekä mistä dataa haetaan omiin projekteihin ja kuinka ne saadaan QGIS:siin. Haimme myös taustakartta materiaalia, jota jo luokkatoverini Jantunen (2021) olikin hyödyntänyt blogissaan verraten projektioiden eroja.
Ensin tutkittiin projektioiden vaikutusta Suomen pinta-aloihin, pituuksiin ja leveyksiin. Aineistona oli Suomen kuntakartta vuodelta 2020. Tunnilla vertailtiin ETRS89-TM35FIN-projektiota, Mercatoria, Lambertia ja itse tutkin lisäksi vielä LAEA ja Robinson projektioiden eroja (taulukko 1.).
Taulukko 1. Projektioiden mittaustulosten vertailua.
Mercator tarjosi kaikista räikeimmät erot, sillä pituutta Suomeen tuli sitä käytettäessä yli 1000 km verrattuna ETRS89-TM35FIN-projektioon ja pituuttakin huikeat noin 600km lisää! Myös Robinson vääristi Suomea sadoilla kilometreillä molempiin suuntaan verrattuna Lambertiin, LAEAan ja ETRS89:n. Pinta-aloja verrattiin myös Utsjoen kunnan mittauksilla ja eroja tarkasteltiin Ellipsoidal eli ”pallolle siloitellu” kartan ja Cartesian eli ”pöydälle siloitellun” kartan välillä. Tässä Robinson ja Mercator erosivat toisistaan valtavasti; missä Mercator oli yhtenäisempi Cartesian mittaustulosten kanssa muiden projektioiden mukana, erosi Robinson yli 2000 km kun taas Robinson pärjäsi paremmin Ellisoidal vertailussa kuin Mercator. Lambert, LAEA ja ETRS-TM35FIN välillä erot olivat pienempiä, mutta silti havaittavissa.
Vertailussa käytetyt projektiot:
Pahamaineinen Mercator on tunnettu siitä, kuinka se vääristää maita erityisesti navoille siirryttäessä säilyttäen kuitenkin oikeakulmaisuutensa ja siten vääristää maiden mittasuhteita. Robinsonin projektio pyrkii olemaan hyvä kompromissi ja National Geography-käyttääkin sitä virallisena projektionaan (Opettajalta kuultu mielenkiintoinen fakta aikaisemmilta kursseilta!). ETRS89-projektio on osa eurooppalaisen koordinaattijärjestelmää ja TM35FIN on sen kansallisen realisaatio, sekä Suomen uusi virallinen karttaprojektio (Maanmittauslaitos 2021). Lambertin karttaprojektio on itselleni suhteellisen uusi tuttavuus. Lambertin projektio on oikeakulmainen karttaprojektio, jota käytetään lentosuunnistuskartoissa (Wikipedia 2021).
Seuraavaksi visualisoitiin projektioiden eroja. Visualisoimme tunnilla Mercatorin ja ETRS89-TM35FIN:n suhteellisuutta (Kuva 1.) Vertasin myös Lambertin ja ETRS89-TM35FIN:n (Kuva 2.). Kuvista voi nähdä eroja ja luokat ovat valittu sen mukaan, että väriskaalan voi vielä erottaa ja että se kykenee havainnollistamaan eroja mahdollisimman hyvin. Erityisen tärkeää oli suhteellisuutta laskettaessa, että vertailtavat kohteet laitettiin oikein päin. Visuaalisesti Mercator vertailu oli mielestäni miellyttävämpi, sillä Lambert vertailussa tummanvioletista värisävystä on kuntarajoja vaikeampi erottaa.
Kuva 1. ETRS89-TM35FIN ja Mercator-projektioiden vertailu.
Kuva 2. ETRS89-TMFIN35 ja Lambert-projektioiden vertailu.
Kotona harjoiteltiin myös projektioiden vertailun visualisointia. Vertailussa oli LAEA-projektio ja Robinson (kuva 3.), Robinson ja Mercator (kuva 4.) sekä LAEA ja Mercator (kuva 5.) Kuten myös aikaisemmassa vertailussa, Mercator tarjosi räikäimmät erot.
Kuva 3. LAEA ja Robinson-projektion vertailu.
Kuva 4. Robinson ja Mercator-projektion vertailu.
Kuva 5. LAEA ja Mercator-projektoiden vertailu.
Päällimmäiseksi tunnilta jäi mieleen, kuinka projektion valinta on äärimmäisen tärkeää, sillä väärä projektio vääristää pinta-aloja mahtuakseen kyseiseen projektioon. Projektioita tuleekin tarkastella kriittisesti, sillä väärä projektio voi vaikuttaa mielipiteeseen vahvasti: eri projektiot liioittelevat eri alueiden merkittävyyttä ja pieneksi jääneet alueet voidaan tulkita vähemmän tärkeiksi. Kartoilla voidaan siten vaikuttaa tulkitsijan mielikuvaan alueista ja dynamiikasta. Tunnilla käyty kertaus tuli todella tarpeeseen ja luotto jo opittuihin tietotaitoihin lisääntyi. Harjoittelu tuntui jo selkeästi luontevammalta, sillä mahdolliset kompastuskivet olivat selkeästi silottuneet.
LÄHTEET:
Jantunen, S. (2021). Projektioita ja karttaharjoituksia. https://blogs.helsinki.fi/smjantun/. Viitattu 1.2.2021.
Maanmittauslaitos (2021). ETRS89 Koordinaattijärjestelmä. https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/old/ETRS89koordinaattijarjestelma_kayttoon.pdf. Viitattu 1.2.2021.
Wikipedia (2021). Lambertin oikeakulmainen kartioprojektio. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lambertin_oikeakulmainen_kartioprojektio. Viitattu 1.2.2021.