Kurssikerralla tutustuimme ruututiedon tuottamiseen, korkeuserojen visualisointiin, rasteritiedostojen tuomiseen QGIS ohjelmassa, sekä tiedon tuottamiseen piirtämällä- eli paljon uutta ja ihmeellistä!
Ensimmäisenä tuntitehtävänä visualisoimme ruotsinkielisten puhujien määrää ja sijoittumista pääkaupunkialueella. Ruututietoa tuottaessa oli tärkeää valita metrien sijaan kilometrit, jotta tiedon esittäminen ei jumittaisi konetta ja se olisi selkeämpää tulkita. Myös piirretyn ruudukon muodon saattoi valita, jolloin visuaalista ilmettä sai muokattua enemmän mieleisekseen. Atribuuttitaulukosta löytyviä tietoja myös karsittiin ja jäljelle jäi vain välttämättömimmät tiedot, jota kartassa haluttiin ilmaista (kuva 1.). Näin myös ohjelman prosessointi aika pieneni merkittävästi. Tärkeää oli myös tallentaa syntynyt scratch layer export toiminnon avulla (ja sieltä save feature as), jotta muutokset pysyvät projektissa kun se seuraavan kerran avataan.
Kuva 1. Ruotsinkielisten puhujien sijoittuminen pääkaupunkiseudulla.
Kartasta tuli todella selkeä, mutta oppitunnilla tuli todella paljon uutta asiaa! Uusia toimintojakin tuli opeteltua paljon. Niinpä tein harjoituksen kotona uudestaan (kuva 2.) ja visualisoin heksagoneilla pääkaupunkiseudun yli 85-vuotiaiden sijoittumista kartalla. Heksagoneja halusin testata siitä syystä, että opettaja mainitsi näiden olevan erityisen käytettyjä (video)peleissä ja luovat hauskan visualisen ilmeen. Innanen (2021) oli tehnyt visualisoinnin myös asukkaiden ikäjakaumasta. Tätä tulisi itse vielä kokeilla, sillä kartta oli todella selkeä ja Innasen analyysi tämän pohjalta oli myös mielenkiintoista luettavaa.
Kuva 2. Pääkaupunkiseudun yli 85-vuotiaden sijoittuminen alueella.
Ruutukartoilla saattaa siis arvioida alueellisia eroja nopeasti silmämääräisesti. Varsinkin silloin, jos vaihtoehtona on mittava pistetiedosto kuten tässä tapauksessa. Yksittäiset pisteet eivät kertoneet sen kummempaa tietoa, kuin että niitä oli valtavasti ja joka puolella pääkaupunkiseutua. Ruutuihin yhdistämällä pisteiden tietoa saatiin kartalla ilmenevää datasotkua huomattavasti siistimpään ja siten helpommin luettavaan muotoon, kuitenkaan menettämättä dataa. Jos datan olisi halunnut ilmaista vieläkin selkeämmin, olisi voinut tehdä pienempiä ruutuja kuitenkin muistaen, että kohtuus kaikessa! Liian pienet ruudut suurella alueella tekevät myös kartasta sekavan ja vaikeasti tulkittavan. Innanen oli myös kertonut hyvin blogissaan, kuinka on järkevää miettiä mitä ja miten kannattaa muuttujaa kuvata.
Tauon jälkeen edessä oli rasteri tietoihin ja työkaluihin tutustumista. Korkeuskartat olivat maanmittauslaitokselta ja ne olivat hyvin yksityiskohtaisia. Tuoduista raster layereistä luotiin yksi yhtenäinen hillshade layer, joka näytti korkeuserot paremmin kuin mustavalkoiset alkutiedostot. Tieto oli tuotettu laserkeilaamalla ja vaikka tarkkuudeksi QGIS:ssä valittiin ”average” oli tarkkuus häkellyttävän tarkka (kuva 3.).
Kuva 3. Laserkeilauksella ilmennettyä topografiaa.
Pienen hienosäädön jälkeen saatiin peruskarttalehdelle luotua valon ja varjon avulla keinotekoinen 3D-efekti eli rinnevarjostus, mikä teki karttalehdestä todella eläväisen näköisen (kuva 4.) ja teki korkeuserojen havainnoinnista mielestäni selkeämpää, kuin mitä korkeuskäyrien avulla voitaisiin havaita. Laserkeilaus toi esille myös pinnanmuotoja mitä ei silmämääräisesti tai peruskarttalehteä silmäilemällä voitaisi muuten havaita.
Kuva 4. Rinnevarjostuksen visualisointia.
Tämän jälkeen tuotimme alueesta tietoa piirtämällä. Piirsimme ensi kertaa varten tiet sekä pistetietona talot, joka sujui todella kätevästi CorelDRAW:sta hankittujen taitojen ansioista. Kerralla tuli siis todella paljon uutta asiaa, mutta mielestäni kerta oli erityisen kiinnostava johtuen rinnevarjostuksesta. Tätä olisi hauska harjoitella lisää kunhan ensin keksisi mistä tarvittavat materiaalit saisi kaivettua esiin!
Innanen, A. (2021.) Harjoitus 4: Väestöteemakartta ruutuaineistosta. https://blogs.helsinki.fi/anninnan/ Viitattu 11.2.2021
Korkeusmalleja löydät Paituli-paikkatietopalvelusta 2, 10 ja 25 metrin tarkkuudella, sekä myös pelkät korkeuskäyrät ilman muuta informaatiota (https://paituli.csc.fi/download.html)