Back on track

Vihdoin tuntuu taas siltä, että elämä voittaa ja QGIS ei ole olemassa vain opiskelijoiden kiusaksi! Asiaan saattoi vaikuttaa myös se, että koin tämän kurssikerran helpommaksi kuin aiemmat ja käytimme paljon tuttuja työkaluja. Uutena asiana kokeilimme pistedatan interpolointia (Kuva 1). Keräsimme Epicollect-sovelluksella kurssikerran alussa dataa Kumpulan kampuksen ympäristöstä vajaan tunnin ajan. Data kerättiin Epicollectin lomakkeella, jossa muun muassa arvosteltiin datankeräyspaikan mielekkyyttä, käyttöastetta ja turvallisuuden tunnetta. Jokainen lomakkeen täyttö tallentui sijainnin mukaan omaksi pisteekseen. Interpoloinnilla pystyttiin visualisoimaan esimerkiksi tuloksien hot spot -alueita, kuten kuvasta yksi voi huomata.

Kuva 1. Interpolointiharjoitus Epicollect-sovelluksella kerätystä aineistosta. Epicollect-aineisto kerättiin oppilasvoimin Kumpulan kampuksen ympäristöstä. (Kuva: Laura Ahola, QGIS)

Tämän jälkeen siirryimme käsittelemään dataa maanjäristyksistä, meteoriiteista ja tulivuorista, sekä toteuttamaan valitsemastamme aiheesta visualisointia kuvitteellista opetustilannetta varten. Koska tulivuoret [2] ja maanjäristykset [1] kiinnostavat minua meteoriitteja enemmän, päätin paneutua kyseisiin datoihin tarkemmin.

Kuva 2. Yli kuuden magnitudin maanjäristykset maailmassa vuosina 1950-2019. (Kuva: Laura Ahola, QGIS)

Kuten Sini Ahtinen blogissaan kertoo, maanjäristysten voimakkuudet ilmoitetaan maailmanlaajuisesti Richterin asteikon mukaan [3]. Kuvassa kaksi visualisoin ensin maailmankarttaan kaikki kuutta magnitudia tai sitä suuremmat maanjäristykset vuosilta 1950-2019. Maanjäristyksiä on paljon, ja kartalla esitettynä ne ryhmittyvät litosfäärilaattojen rajakohtiin. Tällaista karttaa voisi esimerkiksi käyttää pohjustuksena oppilaille, ja herätellä heitä ajattelemaan, miksi maanjäristykset ovat sijoittuneet kyseisellä tavalla. Sen jälkeen oppilaille voisi esitellä kuvan 3 mukaisen kartan, jossa on visualisoitu tulivuorten sijainti maapallolla. Kuten edellä, oppilailta voisi kysellä syytä ilmiölle sekä sitä, miten tulivuoret ja niiden sijoittuminen liittyvät aiempaan karttaan (kuva 2).

Kuva 3. Tulivuoret (kolmiot) esitettynä maailmankartalla. (Kuva: Laura Ahola, QGIS)

Halusin yrittää vielä edellisissä kartoissa esitettyjen tietojen yhdistämistä – onnistunutta karttaa kun olisi voinut käyttää esimerkiksi yhteenvetokarttana oppilaille, jossa käsitellyt aiheet havainnollistettaisiin ja oikeat vastaukset käytäisiin läpi. Käytännössä en kuitenkaan saanut tyydyttävää lopputulosta aikaiseksi. Yritin interpoloimalla saada kuuden magnitudin järistykset sekä tulivuorten sijainnit samaan karttaan (kuva 4), mutta ilmeisesti muun muassa pohjakartan tyypin vuoksi järkevä visualisointi oli todella hankalaa. En ole lopputulokseen tyytyväinen, mutta uskon, että parempi QGIS-taitaja saisi ilmiön visualisoita halutulla tavalla.

Kuva 4. Maailmankartta, jossa on yritetty esittää sekä tulivuoret (kolmiot) että kuuden magnitudin maanjäristykset (tummennetut alueet). (Kuva: Laura Ahola, QGIS)

 

lähteet:
[1] https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/ (ladattu 20.2.2019)
[2] https://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database (ladattu 20.2.2019)
[3] https://blogs.helsinki.fi/ahtisini/ (luettu 26.2.2019)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *