Kun flunssa pilaa kaiken

Tipuin kärryiltä, totaalisesti.


Kurssin pahin pohjanoteeraus koitti, mutta päätin, etten anna sen lannistaa minua, vaan keskityn enemmän kokonaisuuteen, eli siihen mitä olen aiemmilla kerroilla oppinut, ja mitä tulevina kertoina voinkaan oppia. Pienten tuskanvääntelyiden jälkeen päätin myös myöntää suoraan (sekä itselleni että yleisölle), että kelvollista taulukkoa tehtävien tuloksista ei tähän yhteyteen saada. Siispä tässä postauksessa teen väli-itsearvioinnin ja pohdin, mihin tulevaisuudessa voisin hyödyntää QGIS:iä ja minkälainen työkalu siitä on minulle muodostunut.

Paikkatieto-osaaminen ei ole ollut ikinä vahvinta alaani muun muassa siksi, että olen pohjimmiltani enemmän biologi kuin maantieteilijä. Koska tulevaisuudessa toivon työskenteleväni aineenopettajana lukiossa tai vaikkapa asiantuntijana jossain yrityksessä, pyrin saamaan mahdollisimman laajan osaamisen kummaltakin alalta ja myös ei niin mielekkäiltä osa-alueilta. QGIS soveltuu parhaiten käytössäni omien karttojen tekemiseen tai jonkin ilmiön visualisoimiseen oppilaille. Olen useinkin välivaiheiden aikana aivan ulalla, mutta jälkikäteen hahmotan paremmin kokonaisuuden ja miksi kaikki vaiheet piti tehdä. Kurssi selvensi hyvin perusasioita kuten vektori- ja rasteriaineiston eroja. Eniten yllätyin ja tykästyin atribuuttitaulukoiden tarjoamaan dataan ja mahdollisuuksiin muokata sitä. Yleensä numerodatan edessä tuskastuisin alta aikayksikön, mutta kurssin edetessä huomasin että attribuuttitaulukon kanssa voi pelata hyvinkin paljon, sen kanssa pitää vain olla hyvin tarkkana.

Viidennen kurssikerran harjotystöihin käytettiin uutta työkalua, eli ”bufferointia”. Sen avulla voidaan luoda ns. puskurivyöhykkeitä ja tutkia esimerkiksi tietyltä alueelta jotain ilmiötä tai asiaa. Kyseisellä kurssikerralla bufferoimme esimerkiksi lentokentän kiitorata-aluetta, ja selvitimme kuinka paljon taloja jää sen lentomelualueelle. Mielestäni buffer-toiminto oli helppo ymmärtää, mutta jostain käsittämättömästä syystä en saanut koko toimintoa toimimaan oikealla tavalla. Omat tulokseni heittivät aivan sanonko miten, joten kävin katsomassa, millaisia tuloksia muut opiskelijat olivat koonneet taulukkoihinsa. Esimerkkisuorituksen voi nähdä esimerkiksi Kian blogista [1], jossa on myös selitetty hyvin miten bufferointi olisikaan voinut toimia oikein..

Kurssista kokonaisuutena minulla on todella ristiriitaisia fiiliksiä. Pelkäsin kuulopuheiden vuoksi kurssia todella paljon, ja oletin etten saisi mitään aikaan. Sen sijaan kurssi ei olekaan ollut niin työläs ja pelottava kuin suurin osa aiemmista maantieteen kursseista. Jälkikäteen koen, että vaikken kaikkea tekemääni vieläkään ymmärrä tai täysin hahmota, yleisolotila ei ole ollenkaan niin sekava ja pystyisin jopa hyödyntämään ohjelmaa tulevaisuudessa.

 

lähteet:
[1] https://blogs.helsinki.fi/kautkia/ (luettu 28.2.2019)
[2] Kuvat: google

 

 

Yksi vastaus artikkeliin “Kun flunssa pilaa kaiken”

  1. Paluuviite: tuiskuli's blog

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *