Projektio vaikuttaa millaisena kartan näemme

Kuva 1. Suomen kuntakartta ETRS-TM35FIN-projektiossa. Sininen väri kuvaa, kuinka paljon suurempia kuntien pinta-alat ovat Mercatorin projektiossa. Yleisesti pinta-alat kasvavat lähestyttäessä pohjoisnapaa. (Kuva: Laura Ahola, QGIS, [1])
Yllätys, yllätys. Riitti, että edellisestä kurssikerrasta oli vain viikko ja QGIS tuntui ohjelmalta, jota en koskaan olisi nähnytkään. Onneksi alkukankeus helpotti melko pian ja toistimme paljon sekä edellisen kurssikerran vanhoja että kyseisen kerran uusia komentoja. Itselleni kurssikerran hyödyllisimmiksi asioiksi koin attribuuttitaulukolla työskentelyn ja tietokantojen konkreettisen visualisoinnin kartaksi. Aamutuimaan keskittyminen meinasi kuitenkin useampaan otteeseen herpaantua ja monen eri taulukon ja tietokannan yhtäaikainen pyörittely lähteä käsistä.

Kurssikerralla tarkoituksenamme oli kokeilla erilaisia mittaustyökaluja ja karttaprojektioita ja vertailla, minkälaisia eroja kartoissa ilmenee. Lisäksi HELCOM:n vektoridatan pohjalta laskimme attribuuttitaulukkoon eri karttaprojektioiden prosentuaalisia pinta-aloja ja tutkimme, miltä erot näyttävät kuntakartassa [1].

Kuva 2. Suomen kuntakartta ETRS-TM35FIN-projektiossa. Vihreä väri kuvaa, kuinka paljon suurempia kuntien pinta-alat ovat Robinsonin projektiossa. Yleisesti pinta-alat kasvavat lähestyttäessä pohjoisnapaa. (Kuva: Laura Ahola, QGIS, [1])
Valitsin vertailukohteiksi Mercatorin ja Robinsonin karttaprojektiot, joissa ilmeni selkeitä eroja Suomessa yleisesti käytettyyn ETRS-TM35FIN -projektioon verrattuna.  Mercatorin projektio on oikeakulmainen lieriöprojektio, jossa pinta-alat kasvavat päiväntasaajalta napa-alueille [3]. Robinsonin projektio on puolestaan ”kompromissiprojektio”, jossa on pyritty minimoimaan kaikkia vääristymiä. Se ei siis ole oikeapintainen eikä oikeakulmainen [2].  Kuten Kirsi asian hyvin blogissaan tiivistää, eri projektioiden aiheuttamat alueelliset erot jakautuvat muutamaa kuntaa lukuunottamatta siten, että mitä pohjoisempi kunta sitä suurempi vääristymä [4].

Äkkisältään Mercatorin (Kuva 1) ja Robinsonin (Kuva 2) projektioiden pinta-alaerot vaikuttavat melko samanlaisilta. Tarkasteltaessa lähemmin karttojen legendaa voidaan kuitenkin todeta, että Mercatorin projektiolla kuntien pinta-alat kasvavat etelässä liki 300 prosenttia ja pohjoisessa yli 700 prosenttia, kun Robinsonin projektiossa vastaavat muutokset ovat etelässä noin 20 prosenttia ja pohjoisessa noin 40 prosenttia. Hämäävää on, että myös käytettyjen kuuden luokan luokkarajat kulkevat maantieteellisesti yllättävän läheltä toisiaan. Esimerkiksi käsivarren alue Lapissa kuuluu kuitenkin eri projektioissa eri vertailuluokkaan.

Kartat onnistuivat visuaalisesti mielestäni hyvin. Olisin voinut käyttää useampaakin luokkaa jaottelussa, jolloin visuaalisesti eroja olisi ollut hieman enemmän ja helpommin hahmotettavissa, mutta pääydin kuuteen luokkaan legendan selvyyden vuoksi. Pääidea ja -erot ilmenevät kuitenkin hyvin kartoissa käytetyillä väreillä ja pelkistetyllä legendalla.

lähteet
[1] http://www.helcom.fi/
[2] https://fi.wikipedia.org/wiki/Robinsonin_projektio (luettu 28.1.2019)
[3] https://fi.wikipedia.org/wiki/Mercatorin_projektio (luettu 28.1.2019)
[4] https://blogs.helsinki.fi/yxkirsi/ (luettu 29.1.2019)