Ystävä hädässä tunnetaan

Tiesin jo ennen kurssin alkua, että tulen olemaan matkan vuoksi yhden kerran pois kurssilta. Olin melko huolissani etukäteen, miten minun kävisi kun tulen takaisin ja kuinka ulalla tulen olemaan asioista. Aiemmilta mantsankursseilta oppineena tiesin, että matka saattaisi tulla olemaan todella tuskainen tehtäviä omatoimisesti tehdessä. Noh, lomat on lomailtu ja paluu arkeen koitti – flunssan kera.  Onneksi on olemassa ihania kilttejä ihmisiä kuten Krista, joka opasti minua kädestä pitäen rästiin jääneissä tehtävissä <3 Jokaiselle tehtävälle on olemassa Moodlessa selkeät yksityiskohtaiset ohjeet, mutta ne eivät vain aina tunnu riittävän. QGIS päättää useinkin toimia täysin omalla tavallaan, tai oikeastaan vielä useammin jättää toimimatta kokonaan..

Kurssikerran neljä tavoitteena oli tuottaa ruututeemakartta, joka havainnollistaisi parin eri muuttujan tietoja. Itseäni hieman armahtaen päätin tehdä Kristan kanssa samasta aiheesta, eli esittää muunkielisen väestön sijoittumista pääkaupunkiseudulla (ruudukko 1km x 1km) [1]. Ruutukokoon päädyin tarkemman informaation toivossa, sillä epäilin näkyisikö isommasta ruutukoosta riittävän hyvin alueellisia eroja.

Kuva 1. Muunkielisen väestön jakautuminen pääkaupunkiseudulla. Väestötiedot on havainnollistettu 1km x 1km -ruudukossa. (Kuva: Laura Ahola, QGIS)

Kuten Vilma blogissaan toteaa, ruutumatriisi mahdollistaa absoluuttisten arvojen vertailukelpoisen tarkastelun tietyllä alueella [2]. Ruututeemakartta esittää paremmin tarkkaa tietoa koko alueesta kuin esimerkiksi pistekartat tai koropleettikartat. Pistekartta ei kata yleensä koko aluetta eikä kerro tietoja yhtä tarkasti kuin ruututeemakartta. Koropleettikartassa puolestaan alueet ovat suurempia ja ilmentävät enemmän keskittymiä. Kuvasta 1 käy ilmi, että tiheimmät muunkielisen väestön keskittymät sijaitsevat kuntien raja-alueilla ja niitä on enemmän idässä kuin lännessä. Tämä voi selittyä esimerkiksi halvemmilla asumiskustannuksilla ja suuremmalla työttömyydellä tai vähävaraisuudella.

Kartan visualisointia ajatellen, ruutumatriisi olisi voinut olla läpinäkyvämpi ja kuntarajat selkeämmin erottuvampia. Lisäksi jälkikäteen aloin epäilemään, että legendassa esitetyt väestöluvut ovat jossain vaiheessa muuttuneet, eivätkä olisi enää realistisia ainakaan absoluuttisina arvoina. Prosentteinakaan luvut eivät vaikuttaisi kovin järkeviltä. Yleisesti väestötietojen esittäminen ruuduissa myös prosentteina voisi toimia, jos haluttaisiin suurpiirteisempiä alueellisia eroja eikä niin spesifisiä.

Kuva 2. Korkeuskäyrien eroja Pornaisten alueella. (Kuva: Laura Ahola, QGIS)

Lisäksi vertailimme Pornaisten alueen korkeusmallirasterin ja Maanmittauslaitoksen peruskarttalehden [3] korkeuskäyrien eroja. Kuvassa 2 turkoosin väriset korkeuskäyrät on tehty itse 5 metrin välein ja mustat korkeuskäyrät ovat Maanmittauslaitoksen aineistosta. Typerä veto oli jättää pois pohjakartta, sillä se olisi auttanut paljon alueen hahmottamisessa ja sijoittamisessa. Toisaalta korkeuskäyrien erot näkee selkeämmin ilman muuta sälää. Esimerkiksi suurimmat erot nähdään kuvan vasemmassa yläkulmassa, jossa eri aineistojen korkeuskäyrät eroavat täysin toisistaan. Kartan visualisointi jäi kuitenkin hieman ala-arvoiseksi tällä kertaa, vähän kyllä harmittaa. Ensi kerralla paremmin.

lähteet
[1] https://blogs.helsinki.fi/knyfors/ (luettu 20.2.2019)
[2] https://blogs.helsinki.fi/vilmakau/ (luettu 21.2.2019)
[3] https://www.maanmittauslaitos.fi/ (peruskarttalehti haettu 18.2.2019)