The final countdown

Koitti sekin tuomiopäivä, kun kaikkien piti osoittaa kyvykkyytensä ja tuottaa omatoimisesti alusta loppuun jokin kartta tai karttasarja – olimme valmiita siihen tai emme (lue: emme). Saimme hyvät ohjeet viimeiselle kurssikerralle valmistautumiseen sekä kattavan listan mahdollisista paikoista, joista tiedonhaun voisi aloittaa. Silti koko ajatus tuntui hirvittävältä. Ajattelin, että minun taidoillani ja tuurillani luvassa olisi fiasko.

Vaan eipä tullutkaan fiaskoa! Datan etsiminen etukäteen ja teeman ideointi kotona pelasti minut, samoin meille vinkatut datasivustot. Hylkäsin monta suunnitelmaa ennen lopullista ratkaisua, sillä pelkäsin haukata liian suurta palaa. Halusin mieluummin panostaa siihen, että aihe olisi realistinen ja oikeasti esimerkiksi opetusmateriaalina käytettävä, ja että saisin datan toimimaan ja kartat loppuun asti tehtyä. Testasin kotona jopa läppärilläni QGIS:ssä, että lataamani data varmasti toimi, mikä oli todella kannattavaa. Siispä toimivan datamateriaalin perusteella aiheekseni valikoitui karttapari, joissa esitetään satamien sijaintia sekä kalastusalusten määrää.

Ihan ensimmäiseksi etsin itselleni toimivan vektorimuotoisen maailmankartan [1], josta voisin tarvittaessa tarkastella myös pienempiä alueita. Latasin samalta sivustolta myös yhteensopivia yksityiskohtia, kuten valtiorajoja ja jokia. Lisäksi satuin löytämään sivustolta pistemuotoista dataa satamista ja niiden sijainnista, joten siinä vaiheessa päätin aiheeni liittyvän kalastukseen tai vesiliikenteeseen. Tarkoituksenamme oli tehdä useampi kartta ja esittää parin eri muuttujan tietoja samassa kartassa. Siispä ensimmäinen karttani (kuva 1) on aiheeseen johdatteleva maailmankartta, jossa suuria/tunnettuja/tilastoituja satamia esitetään punaisin palloin. Sivustolta ei käy ilmi, millä perusteella kyseiset satamat ovat valikoituneet aineistoon, mutta esitin kartalla ne kaikki. Epäilen myös, että satamia on todellisuudessa maailmassa paljon enemmän.

Kuva 1. Kansainvälisiä satamia maailmankartalla. (Kuva: Laura Ahola, QGIS)

Kuvasta 1 nähdään, että satamia on tiheästi etenkin Yhdysvaltojen itärannikolla ja Euroopassa. Tähän syynä lienee muun muassa Yhdysvaltojen ja Euroopan sisäinen vilkas laivaliikenne, sekä Atlantin ylittävä kaupankäynti.  Päätinkin etsiä tähän tueksi Euroopasta tarkempaa tietoa satamien käytöstä [2]. Eurostat -sivustolla on todella kattavasti dataa Euroopasta lähes mistä vaan aihepiiristä, ongelmaksi meinasikin muodostua valinnanvaikeus (tai datan yhteensopimattomuus). Yhteensopimattomuusongelmista saatan myös syyttää enemmän itseäni kuin todellisia virheitä, en vieläkään luota kovin hyvin kykyihini ymmärtää, hallita ja käsitellä dataa. Kuvassa 2 visualisoin lopulta Euroopan maiden kalastusaluksien määrää sekä satamien sijaintia. Tässä kartassa voi huomata vielä paremmin, että satamien määrää on syytä epäillä. Esimerkiksi Islannissa satamia ei ole näköjään olemassakaan, ja Suomessakin vain Helsingissä. Koska muissa maissa on kuitenkin useampiakin satamia, tulin siihen tulokseen, että tilastointiehtona on saattanut toimia käyttöaste tai sataman suuruus. Ikävä kyllä asian todellinen laita ei käy ilmi.

Kuva 2. Koropleettikartta kalastusaluksien määrästä eri EU-maissa. Satamat on merkitty punaisin palloin. (Kuva: Laura Ahola, QGIS)

Toinen kartta (kuva 2) onnistui mielestäni hyvin ja visualisoi selkeästi haluamiani asioita. Jouduin käsin poimimaan EU-valtioita alkuperäisestä kartasta, koska en saanut muita valintatyökaluja toimimaan oikein. Lisäksi tajusin alkuvaiheessa, että jotta informaatio on yhdenmukaista, minun tulee noudattaa alkuperäisen maailmankartan ja satamadatan kartan sääntöjä. Kalastusaluksien määrä piti ensin muokata notepadissa ja excelissä oikeaan muotoon, jotta QGIS ymmärsi sitä. Kerrankin sekin sujui mutkitta, couldn’t believe it! Sen jälkeen sain yhdistettyä kalastusalusdatan satamadataa join -työkalulla, ja tein koropleettikartan esittämään kalastusaluksien määrän eroja. Halusin säilyttää tarkan numerotiedon legendassa yksityiskohtaisempaa vertailua varten, mutten halunnut esittää numerotietoa kaavioina tai pylväinä kartalla. Mielestäni lopputuloksesta näkee näin nopeammin suurimmat erot, jonka jälkeen asiaa voi tarkastella vielä lähemmin. Itse asiassa, olen tyytyväinen molempiin karttoihini! Tuloksista käy ilmi, että Atlantin reunalla olevat valtiot sekä Välimerenvaltiot, joissa oletettavasti on hyvät kalastusalueet ja kalastus on edelleen tärkeä elinkeino, on enemmän kalastusaluksia kuin muualla.

Näin jälkikäteen kurssia ajatellen, ei se ollutkaan niin paha kuin oletin. Työt sai esimerkiksi paljon nopeammin tehtyä kuin vaikka Corel -kursseilla. Aihepiiri ei ollut kuitenkaan itselleni se mieluisin, mutta tästäkin on nyt selvitty! Toisin kuin Juho, joka kertoo blogissaan mielenkiinnon syttyneen QGIS:iä kohtaan, voin itse todeta, että osaltani QGIS jää tähän, ellei jotain erittäin hyvää ja pakollista syytä tulevaisuudessa ilmene. Ymmärrän sen hyödyllisyyden, mutta minua kutsuvat tästä eteenpäin labra ja hiirimallit!

Kiitos kurssikavereille vertaistuesta, Kristalle vieressä istumisesta ja yhteisistä tuskailuista, sekä Arttu Paarlahdelle maailman kärsivällisimmästä, ystävällisimmästä ja selkeimmästä opetuksesta ja ohjauksesta!

LÄHTEET
[1] https://www.naturalearthdata.com/downloads/ (ladattu 27.2.2019)
[2] https://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=tag00116&plugin=1 (ladattu 27.2.2019)
[3] https://blogs.helsinki.fi/juhokaup/ (luettu 3.3.2019)