Month: January 2018

Heippa taas! Kolmanteen luentokertaan mennessä on jo alkanut tottua kurssilla käymiseen. Hieman myöhässä, kone käynnistyy hitaasti ja kun saan ohjelman käynnistettyä se kaatuu. Hitaasti alkaa tämänkin keskiviikko. Kun vihdoin pääsen hommiin ovat muut jo ties missä. Mutta ei se mitään tiedän, että ohjeet löytyy moodlesta. Nyt aion skarpata ja saada hommat tehtyä itse.  Ja tavoitteena on oppia yhdistelemään tiedostoja, siistimään niitä ja tuomaan ulkopuolisia tiedostoja. Tällä kertaa käsittelemme Afrikkana liittyvää tietopakettia. Tiedot ovat hajanaisesti, joten ne pitää ensiksi yhdistää join komennolla saman tekijän mukaisesti, kuten nimen. Tämän voi tehdä myös koko tietokannalle kerralla dissolve toiminnolla ja säätämällä parametrit oikein. Noniin ei mennyt kuin pari minuuttia, ja mietin missäköhän muut menevät. Yllätyn, huomatessani, että sain kaikki muut jo kiinni. Häh, eivätkö he ole päässeet pidemmälle. Tiedostoon lisätään seuraavaksi excel-tiedosto, jossa on numeerista lisädataa. Ensiksi numerotiedosto täytyy muuttaa sopivaksi tekstitiedostoksi. Tämä yhdistetään Afrikan maihin ja voidaan laskea maa kohtaisesti, esimerkiksi suhde väkiluvun ja internetin käyttäjien välillä. Lisäksi voimme tarkastella, kuinka nopeasti internetin käyttäjät ovat lisääntyneet. Seuraavaksi saimme lisäaineistona Afrikan timanttikaivokset, öljylähteet ja konfliktit. Näitä tutkimalla voimme esimerkiksi tutkia tapahtuuko timanttikaivosten lähettyvillä enemmän konflikteja, ja onko ilmaantunut uusia konflikteja, kun on löydetty uusia kaivoksia. Tiedostossa kerrotaan myös, kuinka tuottavia kaivokset ovat, sekä kuinka suuria. Tiedolla voidaan tutkia, mistä valtiosa timantteja määrällisesti löytyy eniten. Voidaan myös havaita onko mahdolliset timantti konfliktit keskittyneet juuri tuottavien kaivosten yhteyteen ja ovatko konfliktit olleet pitkäkestoisia.

Alun harjoittelun jälkeen aloimme itsenäisesti tehdä harjoitusta jokien tulvimisesta ja järvisyydestä. Aineisto oli jaettuna useampaan tiedostoon ja myös excel ja teksti tiedostoon. Nämähän pitää ensin muuttaa kaikki yhteen sopiviksi, eli cvs. tiedostomuotoon. Sitten aineistot voi yhdistää yhteisen muuttujan suhteen join komennolla. Nyt voimme field calculatorilla tehdä laskelmia ja selvittää valuma-alueiden järvisyyden ja jokien tulvaindeksin. Tulvaindeksi näkyy kartassa erivärillä, ja jää paikoin järvisyyden histogrammi palkkien alle. Onnistuin lopulta monien pikku virheiden ja pieleen menneiden laskujen jälkeen lopullisen kartan teossa ja vain noin puolituntia tuli ylitöitä.

Toinen kurssikerta, mikäs kurssi tämä edes oli? Viikon aikana on ehtinyt sattua ja tapahtua jo paljon ja huomaan pian, että viime kerran mahdollisista opeista ei ole jäänyt päähän mitään. Ensiksi vähän ekstraktataan dataa, jolla leikkiä. Sitten harjoitellaan valinta-työkalun käyttöä. Wow sillä voi piirtää oikein alueita, jonka sisällä olevat kohteet valitaa, ja sitten hiiren oikeaa klikkiä. Muista oikeaa, jo tämäkin tuottaa näin aamu 9 vaikeuksia. Sitten alamme leikkimään ladatulla Suomen kunta-aineistolla.

Tänään tutkimme eri karttaprojektioiden vaikutusta pinta-alaan. Muuttuuko tutkitun alueen pinta-ala, jos vaihdamme projektiota. Ainakin Suomen muoto muuttuu! Ompa hauska nähdä kuinka paljon Suomen muoto voi muuttua eri karttaprojektiota käyttäessä. Luettuani muiden blogeja ja viime postausta viisaampana osaan laittaa nyt omaankin postaukseeni kuvia, kuten Sanni Hannulankin postauksessa oli. Näin tekin voitte nähdä eron! Sinertävä kuva on mercator projektiota, joka kuvaa Suomineitoa laihana ja pitkänä. Ja alhaalla oleva Winkel 1 taas lyhyempänä ja paksumpana, Kuvat on käännetty pystyasentton. Koneella työskennellessä voi aina välillä sattua kaikkea outoa, mitä ei edes ensiksi huomaa. Näin kävi minunkin Suomen kanssa, nimittäin sinertävästä kuvasta on hävinnyt Utsjoen kunta, kuka tietää minne. Seuraavaksi piti selvittää kuinka suuri ero pinta-alassa on eri projektioiden välillä. Oletuksena meillä oli Suomen koordinaatistoissa käytetty ETRS 35- koordinaatisto. Sitä vertailimme tunnettuun mercator- projektioon (sininen kuva). Laskettuamme huomasimme, että mercatorissa on keskimääräisesti 381% suurempia pinta-aloja. Tämä on ymmärrettävää, sillä mercator projektio tunnetusti keskittyy päivätasaajalle päin ja vääristää kauempia leveyspiirejä. Toisin sanoen vanhan mercator-projektion vääristymä on hyvin suuri.

Lopuksi vertailin vielä kuuluisaa Oswald Winkelnin jo 1920- luvulla keksimää yhdistelmä projektiota (Winkel tripel 1). Jossa piti olla jo aikanaan mahdollisimma pienet vääristymät ympäri maailmaa. Vertasin tätä nykyiseen oletus koordinaatistoon. Tulokseksi tuli, että Winkel 1 oli kumminkin noin kolmanneksen suurempi kuin nykyinen ETRS 35. Kuvan erivärit havannoivat vääryyden suuruutta, mitä pohjoisemmaksi mennään (vaaleampi väri), niin sitä suurempi pinta-alan vääristymä oli. Parannus oli kumminkin suuri silloin vielä valtaa pitäneeseen mercator- projektioon ja loistava saavutus omalle ajalleen. 

Prrrr prrrr! Havahdut herätyskellon pärinään ja ihmettelet miksi ihmeessä se näin aikaisin soi. Tajuat pian, että tänäänhän alkaa se kauan odotettu kurssi “geoinformatiikan menetelmät”. Yrität ravistella unihiekat silmistäsi ja huomaat, että onkin jo kiire bussiin. Yrität nopeasti sitoa kengännauhojasi, mutta silmäsi eivät pysy auki. Lähdet juoksemaan bussiisi vain huomataksesi sen jo lähtevän pysäkiltä pois. Seisot pysäkillä kylmässä ja tajuat, että et enään taida edes mahtua kurssille ja meinaa tulla jo itku silmään, mutta tulet silti seuraavalla bussilla luennolle. Pääset paikalle ja huomaat vapaan tietokoneen, jolle äkkiä syöksyt ja onnen lämpö täyttää sisuksesi.
Aluksi esitellään kurssin vaatimukset ja säikähdät taas tulevasta työmäärästä ja mietit, miten nämä opettajat aina jaksavat. Opetus alkaa luento-osuudella. Paikkatietoa, vektori- ja rasteriaineisto, ihmettelet, että taas, joka kurssillako nämä samat asiat käydään? Väsymys painaa silmäluomia, mutta yrität kovasti seurata luentoa, korvilla, sillä silmäsi ovat kiinni. Luokan edestä kuuluu “aletaan tekemään ekaa harjoitusta”, mietit että jes, pääsee tekemään jotai tässä mä oon hyvä. Ensiksi ekstraktataan tiedostot omalle koneelle ja avataan uudella jännällä Qgis- ohjelmalla. Harjoituksessa tutkitaan ilmeisesti Itämeren alueen typpipäästöjä, ainakin kuvittelen ymmärtäväni. Kuvan värit eivät tyydytä opettajan silmää. Selvä, muokataan järviä hiuksen verran sinisemmäksi. Nyt näyttää hyvältä! Klik klik seuraat silmä tarkkana opettajan kursoria, että painat varmasti samaa kuvaketta. Nyt säädetään jo object properties ja luodaan uusia arvoja taulukkoon. Typen jakautuminen asukasluvun suhteen, kyllä kuulostaa viisaalta! No niin kartta on valmis. Paitsi että mittakaava, legenda ja pohjoisnuoli puuttuvat. Opettaja näyttää että ne saa ihan helposti tästä, klik klik vain. Mistäköhän se nyt oli painelen kaikkia kuvakkeita ja lopulta saan mittakaavan, pienellä säädöllä se on täydellinen. Legendakin löytyy helposti, siitä turhat pois ja hyvältä näyttää. Ai niin vielä pohjoisnuoli, semmoinenkin on valmiina, mietin että “ompa näppärä ohjelma”. Sitten vielä export image ja se on siinä! Näyttää ainakin melkein yhtä hyvältä kuin opettajan mallikartta.

Welcome to Blogipalvelut. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!