Lakon jälkeen palasimme vielä kerran ihanaan geoinformatiikan maailmaan. Viimeisen kurssikerran tavoitteena on itsenäisesti hankkia ensiksi dataa/tilastoja, ja sitten luoda näistä kartta. Kartassa tulisi olla vähintään kaksi muuttujaa.
Aloitan kerran alkamalla etsimään aineistoa internetistä. Kurssin infoblogista löytyy muutama hyvä sivusto. Käytän natural earth data sivustoa, josta latasin aluksi USA:n kansallispuistoja, sekä maailman urbaaneja alueita ja lentokenttiä kuvaavia datoja. USA:n tilastokeskuksen sivuilta Tiger/line löytyy, myös paljon dataa, ja lataan ensiksi amerikan pohjakartan, sekä datat junaradoista urbaaneista alueista, sotilasalueista, sekä intiaaninen alueista. Tilastot löytyvät näppärästi suoraan shapefile muodossa, joten ne voi suoraan avata Qgis- ohjelmassa. Aloitan aluksi kansallispuisto datan työstämisen, ja yhdistelen useamman karttatason tietoja yhteen tasoon, join attributes- toiminnolla. En kumminkaan keksinyt mitään mielekästä teemakarttaa kansallispuistoista, ja käytössä olevien muiden muuttujien mukaan. Joten lopulta päädyin käyttämään tigerin pohjakarttaa, sekä urbaanien alueiden dataa. Natural earth sivustolta käytän lentokenttä dataa.
Aluksi haluan rajata lentokenttä datan, niin että se sisältää vain USA:n alueella olevat kohteet. Tämä tapahtui select features by freehand toiminnolla. Suunnitelmani oli selvittää, miten lentokentät ovat sijoittuneet asuinalueisiin suhteutettuina. Oletus on tietenkin, että ne ovat selvästi niiden yhteydessä, joten halusinkin selvittää, että kuinka suuri osa asuinalueista ei ole lentokenttien saatavuusalueella.
Tätä varten tulisi ensiksi laskea asuinalueille pinta-ala tiedot field calculaattorilla. Mutta ennen kuin tämän voi kätevästi tehdä, tulisi huomioida käytössä oleva karttaprojektio ja erityisesti, mitä mittayksikköä se käyttää. Vaihdan Albertsin Pohjois-Amerikka projektioon, joka käyttää yksittäisiä metrejä, ja tallennan kaikki karttatasot uudestaa kyseisellä projektiolla. Sammutan vielä varmuuden vuoksi ohjelman ja käynnistän kaiken uudestaan. Kun olen tehnyt tämän kolme kertaa, en ole vieläkään aivan varma olenko onnistunut asiassa, jonka pitäisi olla aivan yksinkertainen… Pinta-alan laskeminen onnistuu field calculatorilla funkitolla $area/ 1 000 000, ja näin kaikille reilulle 250 erilliselle asuinalueelle on saatu pinta-ala.
Seuraavaksi tulisi lentokentille laskea saatavyysvyöhyke. Arvioin, että mahdollinen saatavuus asukkaille lentokentälle olisi maksimissaan 100km etäisyydeltä. Teen fixed distance bufferilla lentokenttien suhteen vyöhykkeen lentokenttien ympärillä 100 000m. Tämä oli ilmeisesti virhe, sillä vielä 45minuutin jälkeen ei tietokone ole tätä bufferia laskenut. Tämän takia en saa verrattua vyöhykkeen ulkopuolelle jäävien asuinalueiden pinta-aloja.
Alkuperäiselle aineistolle suoritin kyllä monta bufferointi ja tutkailin asuinalueita spatial query työkalulla, ja pystyin havannoimaan, että erillisistä kaikenkokoisista asuinalueista 220/253 jää lentokenttä vyöhykkeiden ulkupuolelle. Tämä ei kerro kokonais alasta mitään, mutta pystyn myös havainnoimaan, että suurempi osa asuinalueiden alasta jää lentokenttien saatavuusvyöhykkeen ulkopuolelle. Mutta projektiota vaihdettua nämä en enään näitä toimintoja pystynyt käyttämään koko tietokoneen mentyä jumiin, ja ulos saamani kuvat jäivät vielä alkuvaiheeseen.
Ulos saamistani kuvista näkee USA:n asuinalueiden ja lentokenttien sijoittumisen. Ensimmäisessä kuvassa on WGS-87 karttaprojektio, joka tuli oletuksena. Ja toisessa kuvassa voi nähdä eron Albertsin erityisesti Pohjois-Amerikkaan suunnitellun tarkemman projektion eron, mikä on melkoisen suuri. Albertsin projektiossa, muodot ovat pyöristetympiä ja oikeammissa mittasuhteissa, suhteessa Pohjois-Amerikkaan. Eikä tönkköä pelkistetympää mittasuhteita kuten WGS-87, joka suhteuttaa kartan koko maapalloon.
Ps. ladattuani kuvat, ihmettelen miks ei toisessa kuvassa näy karttamerkintöjä, vaikka ne mielestäni tein. Noh nyt on liian myöhäistä 🙂
