Noniin. Tässä on ensimmäinen blogikirjoitelma jännittävästä Geoinformatiikan menetelmät 1-kurssista. Tarkoituksena siis avata hieman ensimmäisen luennon harjoitustehtävää sekä itsenäistä kotitehtävää. Varsinkin jälkimmäisestä löytyy jonkin verran pohdittavaa ja paranneltavaa, mutta kieltämättä ns “trial and errorin” kautta tuli myös opittua jotain tai ainakin luottamus operoida kurssin ydintä eli QGIS-paikkatieto-ohjelmistoa vahvistui. En keksi tähän pieneen introon mitään suurempia tarinointeja, voidaan siirtyä tarkastelemaan hieman luentokerran harjoitustehtävää.
Hieman harjoitustehtävästä
Harjoitustehtävässä luotiin kartta (kuva 1). Luonnin yhteydessä opeteltiin QGIS:sin perusominaisuuksia kuten oikeanlaisia värejä sekä attribuuttitaulukon lukemista ja itse attribuuttien käsittelyä (esimerkiksi tiettyjen maiden valitseminen tiettyjen arvojen perusteella, kuten näkyy kartassa esillä vain maat itämeren ympärillä, tämä siis tuon ansiota). Oikeastaan harjoittelu tuntui varsin leppoisalta, sillä eteenpäin liikuttiin askel askeleelta. Toki näitä opeteltuja taitoja tarvittiin myös itse tulikokeessa eli kotitehtävässä, pitää jatkossa ehkä kirjoitella näitä ylös johonkin.
Taisto kotitehtävää vastaan
Oppimassahan tässä ollaan. Tämä ajatus mielessä oli hypättävä tietenkin suoraan syvään päätyyn, eli vaikeimpaan versioon kotitehtävästä. Ensi silmäyksellä käytännössä koko virke kuulosti heprealta. Mitä on rajapinta? Entäs kuntapohja? Olen aika varma mitä nettipalvelu tarkoittaa mutta onko se sitä mitä ajattelen?. Shokin jälkeen tein sen mikä on vuosien saatossa epävarmuuden edessä jo tallentunut refleksinä selkäytimeen: googlasin. Ja heti tärppäsi. Tilastokeskuksen sivuilta (www.stat.fi/org/avoindata/paikkatietoaineistot.html) löytyy nimittäin erittäin hyödyllinen ja juuri sopiva pdf-tiedosto
Ohjeiden avulla sain liitettyä rajapinnan QGIS:siin. Tietenkin matkassa oli pieni mutka (mutkia?). Tässä tapauksessa piti olla tarkkana, sillä mainitussa pdf:ssä puhutaan ensin pitkään WMS/WMTS-rajapintojen yhdistämisestä. Harjoituksen tapauksessa kyseessä on kuitenkin WFS-rajapinta, jonka linkittämiseen löytyy ohjeet alempaa. Tiedon siitä, että harjoitusohjeissa annettu rajapinta on WFS-muotoinen sain itse selville annetusta linkistä: http://geo.stat.fi/geoserver/tilastointialueet/wfs. Perässä ollut kirjainyhdistelmä ei voinut olla sattumaa. Huojentavaa jälkikäteen, etten ollut ainoa joka kikkaili asian kanssa. Eero Turkin blogissa kerrotaan myös samasta ongelmasta, kuten myös Annikka Innasen postauksessa. WFS-rajapinnan vahvuus on käsittääkseni se, että aineistot yhdistyvät netin kautta. Näin sain siis käsiini tuoreimman kuntapohjan (verrattuna 2015 kuntapohjaan, joka annettaan helpommissa vaihtoehdoissa valmiiksi).
Sitten ehkä vaikeimpaan osuuteen. Kuntapohjaan olisi ehkä kartan luomiseksi hyvä liittää jonkinlaista aineistoa. Oman päättelykykyni perusteella kuntiin sopivaa aineistoa saattaisi myös löytää tilastokeskuksen sivuilta Statfin-tietokannasta. Suuntasin siis sinne ja koska tarkoituksena oli kuntapohjainen kartta, kirjoitin hakuun “kunnittain”. Näin sain listan kunnittain jaoteltuja aineistoja. Valitsin mielestäni hauskan kuuloisen “Hotellien kuukausittainen kapasiteetti ja yöpymiset kunnittain” ja etsin käsiini huoneiden lukumäärää kuvaavan aineiston viime vuoden marraskuulta (jälkiviisaana ehkä hieman tyhmä aineistovalinta, mutta tästä myöhemmin).
Csv-tiedoston kanssa taistelu osoittautui varsin kulmikkaaksi. Tuntien taistelun ja vääränlaisten csv-tiedostojen ja liitosten epäonnistumisten (maalaisjärjellä “Joins”-kohdasta alkuperäiseen taulukkoon) löysin googlea syynäämällä vihdoin ohjeen joka pelasti prosessin. QGIS:sin sivuilta löytyy nimittäin “performing table joins”-niminen ohje. Tämänkin jälkeen päätä piti vielä hakata vasten seinää vähän lisää, jotta muisti edes hieman miten se itse koropleettikartta sitten tuotetaan. Noh, lopputulos tässä alhaalla (kuva 2)
Pientä tulkintaa
Kuten aiemmin mainitsin, aineiston valitsemiseen itsessään olisi voinut käyttää enemmän hoksottimia. Aineistossa oli loppujen lopuksi hyvin vähän kuntia (20), jonka takia valmis kartta näyttää varsin tyhjältä. Mielenkiintoista valmiissa kartassa on ehkä se, että hotellihuoneiden määrä ei painotu ainoastaan suuriin kaupunkikeskuksiin, vaan se on verrattain tasainen kunnissa, joista aineistoa oli. Toki aineistoa kerätäänkin näköjään vain kunnista joissa hotellihuoneita merkittävästi on. Kuitenkin lapin matkailu korostuu kartassa mielestäni hyvin, etenkin kun kyseessä on (korona) Marraskuu, saattaa hotellihuoneiden tarve olla pohjoisessa suurempi. Jotkin lapin majoitukset saattavat olla saatavilla ainoastaan talviaikaan. Myös Kuopio nousee mielenkiintoisesti esiin. Antti Paakkarin blogista löytyy kartta hotellihuoneiden keskihinnoista näissä kunnissa, joka kertoo ehkä vielä enemmän kuinka alueellista vaihtelua kuntien välillä ei hotellien suhteen ole.
Yleisesti ottaen kartan teosta jäi loppuen lopuksi hyvä fiilis. Ongelmanratkaisu oli lopussa palkitsevaa. Lopputulokseen kuitenkin ehdottomasti vaikutti väsymys, jota tuntien kamppailu tuottaa. Nyt on kuitenkin ennen kaikkea hieman enemmän tuntumaa QGIS:siin, mutta jatkossa täytyy panostaa tärkeimpään eli lopputulokseen!
Lähteet
Stat.fi. (2021). PxWeb – Valitse taulukko. [online] Available at: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/ [Accessed 26 Jan. 2021].
Tilastokeskus (2021). Paikkatietoaineistot. [online] Stat.fi. Available at: https://www.stat.fi/org/avoindata/paikkatietoaineistot.html [Accessed 26 Jan. 2021].
Qgistutorials.com. (2017). Performing Table Joins (QGIS3) — QGIS Tutorials and Tips. [online] Available at: https://www.qgistutorials.com/en/docs/3/performing_table_joins.html [Accessed 26 Jan. 2021].
Helsinki.fi. (2021). Annikan GIS-blogi – Just another GEM 2021 blog. [online] Available at: https://blogs.helsinki.fi/anninnan/ [Accessed 26 Jan. 2021].
Helsinki.fi. (2021). Antti Paakkarin Blogi – Geoinformatiikan menetelmät 2021. [online] Available at: https://blogs.helsinki.fi/anttipaa/ [Accessed 26 Jan. 2021].
Helsinki.fi. (2021). Eeron oma GIS-blogi – Tervetuloa mukaan matkalle geoinformatiikan ihmeelliseen maailmaan. [online] Available at: https://blogs.helsinki.fi/turkkiee/ [Accessed 26 Jan. 2021].