Timantit on ikuisia ja vesi

Analyysiä Afrikassa

Moi taas. Tällä kurssikerralla harjoiteltiin hieman tietokantojen liittämistä ja yleisesti muokkaamista. Afrikan kartan (ja muutaman muun ulkoisen aineiston kuten timanttikaivosten, öljykenttien ja konfliktialueiden) avulla tutustuttiin muun muassa erilaisten kohteiden ryhmittämiseen sijainnin perusteella (esimerkiksi kaikki valtion kohteet yhdeksi kohteeksi). Pointtina tässä on, että erilaisia aineistoja yhdistämällä ja ryhmittämällä voidaan tehdä niiden välistä analyysiä. Esimerkiksi timanttikaivosten tai öljyporausten vaikutusta konflikteihin.

Blogitehtävänä tähän liittyen piti miettiä, mitä muuta analyysiä näiden tietojen avulla voitaisiin tehdä, kun tietokannoissa oli vielä enemmän tietoa muuttujista (esimerkiksi vuosiluvut). Vuosiluvut erityisesti auttaisivat yksityiskohtaisemman analyysin tekemisessä. Esimerkiksi öljykenttien löytämis- ja poraamisvuoden heijastuminen konfliktien vuosittaiseen esiintymiseen. Näin pystyttäisiin selvittämään, vaikuttavatko etenkin aktiiviset poraukset suuresti levottomuuksiin. Itseäni rupesi myös kiinnostamaan, miten internetkäyttäjien määrän kehittyminen vuosittain voisi heijastella konflikteja?. Kertooko internetin yleistyminen esimerkiksi merkittävämmästä elintason noususta, joka olisi vähentänyt konflikteja verrattuna aikaisempaan, vai olisiko internetillä muita vaikutuksia?. Pieni shout-out loppuun Martalle jonka blogissa oli taas hyvin syventävää pohdintaa muuttujista ja niiden mahdollisuuksista.

Vettä 🙂

Kotiläksynä oli tällä kertaa teemakartta! Eli lähdettiin laskeskelemaan ja luomaan karttaa tulvaindeksistä suomen valuma-alueilla. Tulvaindeksi on siis keskiylivirtaama jaettuna keskialivirtaamalla tietyllä ajanjaksolla. Maallikon kielellä se kertoo missä tulvii ja missä ei.

Kotitehtävään liittyi hyvinkin läheisesti kurssikerralla opittuja asioita: tietokantojen yhdistämistä, niiden avulla laskemista ja jopa ryhmittämistä. Päätin lähteä tekemään taas haastavampaa versiota, jossa kaikki täytyy siis tehdä itse. Ensin täytyi laskea järvisyysprosentti, joka tulisi tarpeeseen diagrammin teossa myöhemmin. Järvisyysprosentti tarkoitti konkreettisesti siis valuma-alueen sisällä olevien järvien pinta-alan jakamista koko valuma-alueen pinta-alalla. Järkevää olisi siis saada liitettyä nämä samaan taulukkoon (pinta-alat siis, lukemat piti jakaa miljoonalla jotta saatiin neliökilometrejä, apuna field calculator). Avuksemme riensi “Join attributes by location”-toiminto, jolla tämä onnistuisi. Tätä suorittaessa piti olla tarkkana, kurssikerralla opeteltu “intersects” ei toimisi nyt hyvin, sillä Venäjällä aivan suomen rajan tuntumassa sijaitsee jäätävän kokoinen järvi (Laatokka), joka sattuu osumaan yhteen valuma-alueeseen. Valitsin siis liittämisfunktioksi “contains”, jotta laatokka ei vahingossa tunkisi aineistoon (yhden valuma-alueen järvisyysprosentti olisi muuten n. 400%)

Pinta-alat samassa taulukossa. Tämän jälkeen jälleen field calculatorin pariin, jossa laskettiin itse järvisyysprosentti. Tämä luku kannattaa kertoa sadalla, näin saadaan siistejä prosenttiosuuksia. Kun nyt ollaan laskimen parissa, samalla laskettiin tulvaindeksi, jonka pohjalta koropleettikartta luotiin. Haastavammassa kotitehtävässä laskettiin keskiylivirtaama jaettuna keskivirtaamalla (keskialivirtaaman sijaan). Keskiylivirtaama täytyi liittää aineistoon aiemmasta kotitehtävästä tutulla “join delimited text layer” toiminnolla. Lopuksi vielä maapinta-alan laskeminen, joka onnistui taas helposti tietokantaan, 100-järvisyysprosentti = maapinta-ala %.

Koropleettikartta oli tuttua seilailua ja sujui nyt pitkälti ongelmitta. Diagrammin säätämisessä olikin enemmän hommaa. Ensin mitään ei meinannut näkyä, joten käännyin googlen puoleen. Löysin sattumalta youtubesta videon jossa prosessi esitettiin, auttoi kovasti vaikka olikin italian (?) kielellä. Ohessa siis kartta (kuva 1), jossa näkyy tulvaindeksi, sekä ympyrädiagrammi maapinta-alan ja järvisyyden suhteesta.

Mielestäni lopputulos on varsin onnistunut. Hieman jäin miettimään olisiko ympyrädiagrammeja saanut hiottua paremmaksi, jotkin prosenttiosuudet ovat hyvin pieniä jonka takia diagrammeja ei näy lähes ollenkaan (skaalautuvat myös järvisyyden perusteella). Lisäksi vaikka ovatkin pieniä niin peittävät myös valuma-alueita hieman liikaa. Esimerkiksi Villen blogissa on hyvin tuotettu järvisyysprosentit erikokoisina palloina, toisaalta kartassa ei näy maapinta-alaa, mutta luulen sen olevan ehkä jopa hyvä asia tässä kontekstissa. Lisäksi mietin järvien ja jokien säilyttämistä kartalla, ilmeisesti muutkin esimerkiksi Liisa mietti tätä samaa asiaa. Hänen blogissaan kartassa näkyvät myös joet, jotka kieltämättä olisivat ehkä olleet hyvä lisä kurssikerran analyysin kannalta, vaikka hän toteaakin että ilman näitä lopputulos näyttää siistimmältä.

Analysoidaan vielä

Tulvaindeksi näyttäisi olevan suuri etenkin niillä alueilla, joissa järvisyys on vähäistä tai täysin puuttuvaa, eli lähinnä Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa, myös lapissa se on järvi-Suomeen verrattuna iso. Martalla oli hyvää pohdintaa lapin suhteen: routakerros estää veden imeytymisen, lisäksi lunta eli sulamisvesiä on enemmän. Heti ensimmäisenä itselleni tuli mieleen alueiden topografia, etenkin Pohjanmaalla on hyvin tasaista, jonka takia myös virtaus on pienempää joka johtaa suurempiin tulviin. Samaa pohti myös Antti blogissaan. Tässä täytyy ottaa myös huomioon järvien puute: joet pitävät vähemmän vettä, jonka takia ne eivät pysty pidättelemään kovin suuria vesimassoja kerrallaan (esim juuri sulamisvedet). Järvillä taas on suurempi kapasiteetti.

Lähteitä

Helsinki.fi. (2021). Harjoitus 3: Tiedon tuonnin tulvaa – Martan kurssiblogi. [online] Available at: https://blogs.helsinki.fi/humartta/2021/02/05/harjoitus-3-tiedon-tuonnin-tulvaa-paivittyy/ [Accessed 9 Feb. 2021].

Helsinki.fi. (2021). Antti Paakkarin Blogi – Geoinformatiikan menetelmät 2021. [online] Available at: https://blogs.helsinki.fi/anttipaa/ [Accessed 9 Feb. 2021].

Helsinki.fi. (2021). Villen GIS-blogi – Kyllä siitä vielä kartta tulee. [online] Available at: https://blogs.helsinki.fi/villvais/ [Accessed 9 Feb. 2021].

Helsinki.fi. (2021). 50 shades of blue – Liisan kurssiblogi. [online] Available at: https://blogs.helsinki.fi/ahokliis/2021/02/05/50-shades-of-blue/ [Accessed 9 Feb. 2021].

‌https://www.youtube.com/watch?v=_QZ3wQkZvDU

 

‌