Opetuskarttoja maailmasta

Noniin, loppusuoralla ollaan tässä. Kuudennella kerralla kotitehtävän tarkoituksena oli tuottaa jonkinlaisia opetuskäyttöön soveltuvia karttoja hasardiaineistosta. Kuulostaa verrattain yksinkertaiselta. Ehkä suurin ongelma tällä kertaa oli se, että opetuskartan aiheeseen on vaikea lisätä luovuutta. Päätinkin lopulta mennä ei-niin-luovaa reittiä ja päädyin vertailemaan hieman eri magnitudien maanjäristyksiä maailmankartalla, näiden kahden kartan lisäksi viimeinen kartta oli ehkä enemmän luova, toisesta aiheesta.

Järistyksiä

Ensimmäisellä kartalla (kuva 1) näkyy yli 7 magnitudin maanjäristykset. Kumpaankin karttaan lisäsin githubista löytämäni mannerlaattojen reunat. Saman aineiston oli löytänyt myös Tapio. Tapiolla on muuten blogissaan myös hienosti toteutettu interpolointikartta maanjäristyksistä. Samankaltainen tuotos löytyy myös esimerkiksi Antilta. Vaikka tämä olikin kurssilla opittu työkalu, en saanut toteutettua sitä kartoillani mieleisesti. Toisessa yli 5.5 magnitudin järistyksiä kuvaavassa kartassa (kuva 2) näkyy heatmap toteutus, jolla pisteitä sai mielestäni jollain tapaa selkeämmin visualisoitua, interpolointiin verrattuna. Hienompia heatmap taiteiluja löytyy mm. Ilarin blogista.

Kuva 1. Tulivuoret sekä yli 7 magnitudin maanjäristykset maailmassa vuodesta 1800 lähtien
Kuva 2. Yli 5.5 magnitudin maanjäristykset maapallolla vuodesta 1979. (Aineisto rajattu 20000 pisteeseen)

Opetusnäkökulmasta kartat ovat yksinkertaisia, mutta kuitenkin mielestäni jollain tapaa toimivia. Mannerlaatat ovat hyvä lisä, sillä ne ovat keskeinen osa seismisyyttä ja vulkaanista toimintaa. Nopealla katsauksella geo41.com sivustolta löytyi samasta aiheesta opetuskäyttöön tarkoitettuja karttoja. Valitettavasti näiden tuominen blogiin osoittautui vaikeaksi sillä kuvat ovat gif-muodossa? Mielestäni nämä ovat jo huomattavasti monimutkaisempia, soveltuvat ehkä paremmin lukio-opetukseen vrt esimerkiksi yläasteelle. Opetusaihetta käsitellessä mielestäni yksinkertaisuus ei haittaa, tekemäni kartat illustroivat mielestäni varsin hyvin etenkin Tyynenmeren tulirenkaan ympärillä tapahtuvaa seismistä toimintaa.

Ydinräjähdyksiä???

Kolmas kartta (kuva 3) ajautui lopulta ehkä hieman omille teilleen. Löysin kurssin ohjeista annetusta USGS:n  järistysaineistosta muutakin kuin maanjäristyksiä. Silmään pisti etenkin “nuclear explosions” aineisto. Päätinkin, että viimeisen kartan voisi tehdä näistä. Kyseessä on siis ydinpommit, eivätkä esimerkiksi ydinonnettomuudet. Opetusnäkökulmasta aineisto rajautui vuosiin 1947-1991 eli kylmään sotaan. Halusin illustroida Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton ydinkokeita tällä ajalla ja osoittaa missä ydinkokeita tehtiin (Siperia, Nevada ja Tyynimeri). Jälleen hyvin yksinkertainen kartta, mutta illustroi asiaa mielestäni kohtalaisesti. Nevadan ja Tyynenmeren kohdalla oli vaikeaa saada pisteitä erottumaan mielekkäästi, joka on ehkä kartan suurin epäonnistuminen. Aineiston luonne on myös opetusnäkökulmasta hieman huono: voimakkuudet kuvataan magnitudeissa, joka on ydinräjähdysten kohdalla abstraktimpi käsite kuin maanjäristysten. Kartta oli kuitenkin kokeiluna hauska.

Kuva 3. Yli 5 magnitudin ydinräjähdykset vuosina 1947-1991.

Luonnollisesti netistä löytyy aiheesta erittäin hyviä karttoja. Silmääni pisti Bill Rankinin tuottama kartta (kuva 4), jossa näkyy hyvin myös pienempiä räjähdyksiä sekä paljon tietoa sijainnista ja jopa testin suorittaneesta maasta.

Kuva 4. Ydinräjähdykset vuodesta 1945 vuoteen 2007. (Rankin, 2007)

Lähteet

Rankin, B. (2021). radicalcartography. [online] Radicalcartography.net. Available at: http://www.radicalcartography.net/index.html?nuclear

Distribution of Earthquakes & Volcanoes — geo41.com (2014). geo41.com. [online] geo41.com. Available at: https://www.geo41.com/distribution-of-eq-volcanoes-igcse/

Usgs.gov. (2021). USGS Earthquake Hazards Program. [online] Available at: https://earthquake.usgs.gov/

Noaa.gov. (2021). NCEI Global Historical Hazard Database. [online] Available at: https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search

Helsinki.fi. (2021). Kuudes kurssikerta – Ilarin Maantiedostusblogi. [online] Available at: https://blogs.helsinki.fi/ilarilei/2021/02/25/kuudes-kurssikerta/

Helsinki.fi. (2021). Viikko 6. Luento ja harjoitukset – Antti Paakkarin Blogi. [online] Available at: https://blogs.helsinki.fi/anttipaa/2021/02/26/viikko-6-luento-ja-harjoitukset/

Helsinki.fi. (2021). Tapion kurssiblogi – Geoinformatiikan menetelmät 1. [online] Available at: https://blogs.helsinki.fi/tapiotur/

fraxen (2014). fraxen/tectonicplates. [online] GitHub. Available at: https://github.com/fraxen/tectonicplates

2 Comments

  • […] Maanjäristyksiä kuvatessa (Kuva 4) halusin rajata maanjäristykset koskemaan vain yli 7 magnitudin maanjäristyksiä. Kokeilin ensin rajata Qgis:ssä maanjäristyksiä eri magnitudien mukaan ja päädyin lopulta 7 magnitudin maanjäristyksiin, sillä niitä oli sopiva määrä kartalla esitettäväksi. Aineistossa on kuvattu vuoden 1950 jälkeen tapahtuneet maanjäristykset, mikä rajaa aineiston kokoa entistä enemmän, mikä on tässä tapauksessa vain hyvä asia. Päätin käyttää samaa mannerlaattojen rajoja kuvaavaa aineistoa myös tässä kartassa kuin tulivuoria kuvaavassa kartassa, joten yllä kuvatut puutteet pätevät myös tässä kartassa. Tärkeintä on kuitenkin, että oppilaat ymmärtävät voimakkaiden maanjäristyksien tapahtuvan pääsääntöisesti laattojen reunavyöhykkeillä. Ainon blogista löytyvä kartta kuvaa hyvin maanjäristyksien ja henkilövahinkoja aiheuttaneiden tsunamien suhdetta. Koulussa olisikin hyvä kuvata eri luonnonilmiöiden seuraamuksia, jotta riskien voimasta jäisi oppilaille oikea mielikuva.  Wikimediasta löytyvässä kartassa (Kuva 5)  on todella hyvä idea kuvata maanjäristyksiä eri kokoisina ympyröinä magnitudin mukaan. Jos karttaan liittäisi vielä mannerlaattojen rajat, se olisi mielestäni täydellinen. Lauri löysi aineiston kylmän sodan aikaisista ydinräjähdyksistä, suositteleen tutustumaan hänen laatimaan karttaansa Laurinon hienosta GEM 2021 -blogista. […]

Leave a Reply

Your email address will not be published.