Moi taas, viimeistä kertaa! Eli kurssin lopputyö oli viimeinen karttaprojekti johon ryhdyttiin. Päätin hieman haastaa itseäni ja valita kolmannen tehtävän, vaativa aineisto kuulosti houkuttelevalta. Karttalehtenä toimii siis Sukevan karttalehti: Q5121R
Hieman analyysiä ja kuvia työstä
Onneksi paitulista saa ladattua maastotietokannan aineistoja vain valituilta karttalehdiltä, joka teki urakasta huomattavasti helpomman (ei ole kivaa ladata montaa gigatavua, jotta voi rajata siitä vain hyvin pienen osan). Oikeastaan tästä projektista ei ole hirveästi sanottavaa: kun oli ensin MML:n metatiedoista nimennyt kaikki vektoritasot oikein, oli loppu oikeastaan vain nimien ja värien kanssa sähläämistä.
Nimistöäkin tuli toisaalta mietittyä pää puhki. Ohjeissa sanottiin, että nimistö kannattaa hakea erikseen MML:n nimistötietokannasta. Kuitenkin nimistökyselypalvelun hieman monimutkaisen OGC API-rajapinnan (joku WFS:n tilalle tullut juttu) selvitettyä kävi ilmi, että oikeastaan tarvittava nimistö löytyy jo maastotietokannasta itsestään, se on vain pistemuotoisena. Nämä pisteet saa muotoiltua tekstiksi qgissin “label” toiminnolla. Toki ratkaisu ei ole täydellinen, nimiä on vaikea muokata yksittäin ja ne saattavat olla epäselviä/sijoitus on outo. Kuitenkin tärkeimmät nimet erottuvat varsin hyvin esimerkiksi Sukevan keskustan alueelta (kuva 1).
Pientä teknistä hiontaa kartassa voisi toki olla, mutta ajaa kuitenkin mielestäni asiansa loppuprojektiksi. Yksi huomio on korkeuskäyrät: päätin itse piirtää tarkemmat korkeuskäyrät maastomallin perusteella. Korkeuskäyrien väli on 2 metriä, eli kyseessä on huomattavasti tarkempi käyrämalli kuin esimerkiksi MML:n peruskartta lehdessä. Kääntöpuoli tässä on, että pienemmätkin mäet näyttävät vuorilta (kuva 2). En tiedä voisiko tähän jollain asetuksella vaikuttaa, toisaalta vaikka 5 metrin korkeuskäyrätkin olisivat sopineet hyvin.
Viimeistellyn kartan lisäksi (kuva 1) ohessa vielä kuva koko karttalehden alueesta (kuva 3) sekä qgissin layereistä (kuva 4), jossa näkyy kuinka paljon dataa maastotietokantaan mahtuu, näiden muokkaaminen ja valitseminen oli työläin prosessi.
Hieno näkymäanalyysi
Tässä vielä viewshed analyysi (kuva 6) Sammakkolammen rannalta (kuva 5). Katsojan pituus on 1.7 metriä ja kokonaisuudessaan analyysin alue on 1 kilometri. Alue sijaitsee karttalehden länsireunalla
Loppumietteitä
Tämä kolmas tehtävä oli hyvä valinta loppuprojektiksi: omia QGIS taitoja pääsi hieman testaamaan teknisellä ja visuaalisella tasolla. Viewshed-analyysi oli myös aikaisemmin tuntematon, joten siihen tutustuminen oli mielenkiintoista. Mielestäni onnistui ihan hyvin!.
Kurssi on nyt siis päättynyt, ehdottomasti antoisin maantieteen kurssi tähän asti. Palo geoinformatiikkaan on viimeistään nyt syntynyt. Shoutout Ilarille (jonka loppuprojekti on varmasti katsomisen arvoinen, laitan tähän linkin), Elenalle, Paakkarin Antille ja Tapiolle hyvästä pöhinästä ja vertaistuesta kurssin aikana! Ja myös kaikille muille, joiden blogeja on päässyt ihastelemaan, ja myös Artulle hyvästä, informatiivisesta ja rennosta opetuksesta.
Lähteet 🙂
Helsinki.fi. (2021). Viimeinen kurssikerta – Ilarin Maantiedostusblogi. [online] Available at: https://blogs.helsinki.fi/ilarilei/2021/03/06/viimeinen-kurssikerta/
Maanmittauslaitos.fi. (2021). Tekninen kuvaus – Nimistö (OGC API Features) | Maanmittauslaitos. [online] Available at: https://www.maanmittauslaitos.fi/nimiston-kyselypalvelu-ogc-api/tekninen-kuvaus
Zoran Čučković (2020). Viewshed analysis in QGIS 3: a tutorial. [online] Landscapearchaeology.org. Available at: https://landscapearchaeology.org/2020/viewshed-tutorial/