Month: January 2024

 

Tällä viikolla pääsi jälleen leikkimään kivan väristen koropleettikarttojen kansssa. Olen omiini kohtuullisen tyytyväinen vaikka villimmillä projektioiden valinnoilla olisin varmaankin voinut saada mielenkiintoisempia karttoja aikaan. Myös suurempi luokilla leikittely olisi voinut tuoda karttoihin jotakin uudempaa, sillä lopulta vertaus Mercatorista ja Winkel tripelistä päätyi lähes identtiseksi.

Molemmissa projektioissa näkyy kuitenkin selvästi erojen kasvavan pohjoiseen kuljettaessa. Mercatorin projektion vääristymät ovat huomattavasti suuremmat kuin Winkel tripelin. Pahimmillaan Mercatorin projektiolla alueen pinta-ala on jopa 8 kertaa pienempi kuin TM35-projektiossa. Winkel tripelissä erot kuitenkin lähtevät kasvamaan etelämmästä kuin Mercatorin projektiossa. Luokkien rajoissa on jälleen hieman ongelmia, mutta en vaikuta olevan ainoa. Myös esimerkiksi Jesperin (Toinen kurssikerta 24.1.2024, Jesperin GIS kärsimys, viitattu 31.1.) projektioita vertailevissa koropleettikartoissa luokkien alku- ja päätösarvot ovat samoja. Luokkia on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin omissa kartoissani, mikä tässä tapauksessa tuo karttoihin mukavan gradientin, mikä kuvaa hyvin vääristymien asteittaista kertymää.

Karttojen piirtäminen tuli kurssikerran myötä sujuvammaksi, kuten myös aineistojen käsittely QGIS:ssä. Kurssikerran toinen tehtävä valmistuikin hyvin nopeasti ja sujuvasti.

Kurssikerran ensimmäinen kartta kuvaa Itämeren typpipäästöjä valtioittain. Kartasta tuli mielestäni visuaalisesti miellyttävän näköinen. Pienet ja rikkonaiset järvet näyttävät kuitenkin hieman epämääräisiltä. Koropleettikartan jakauma näyttää mielestäni visuaalisesti hyvältä vaikka jako onkin loogisessa mielessä hiukan epäselvä. Esimerkiksi Puola on ainoana kategoriassa 13,3-33,7%. Sillä on merkittävä merkitys tuottaako Puola 13,3 vai 33,7 prosenttiä Itämeren typpipäästöistä. Jakaumien rajat ovat myös päällekkäisiä keskenään eli ne alkavat ja loppuvat samoihin lukuihin kuin edellinen ja seuraava porras, minkä ei pitäisi olla mahdollista. Pitääkin siis jatkossa kiinnittää enemmän huomiota siihen miten QGIS jakaa aineiston. Muuten kartta on mielestäni hyvin luettavissa sellaisellekkin joka aineistoa ei entuudestaan tunne. Vain meren syvyyskäyrät tuntuvat hieman turhilta etenkin kun niiden välejä ei kerrota legendassa.

Kurssikerran toiseksi kartaksi valitsin tehdä kuntajakoisen koropleettikartan ruotsinkielisten osuudesta väestössä. Olen tyytyväinen kartan visuaaliseen ilmeeseen, mikä on hyvin selkeä ja miellyttävä. Jälkikäteen huomasin jakauman kuitenkin jälleen hieman hassuksi. Jakauman viimeinen taso kattaa osuudet 1,34-92,4%. Vaihteluväli on siis hyvin suuri jolloin erot noiden kuntien välillä jäävät turhan näkymättömiin. Tähän luokkaan kuuluu nimittäin myös hyvin monta kuntaa etenkin rannikkoseudulta. Luokkajaoissa toistuu myös sama ongelma kuin edellisessä kartassa eli luokkien väliset päällekkyydet. Pitääkin siis tarkistaa QGIS:in asetukset onko siellä jokin pielessä kun se tälläisiä jakaumia ehdottelee. Valitsin jakauman täysin visuaalisella perusteella, sillä ajattelin tässä näkyvän parhaiten kuntien väliset erot. Jatkossa olisikin varmaan hyvä katsoa jakoa hieman tarkemmin myös numeroiden puolesta 🙂