Kurssikerta 3

Uusia karttoja kehiin ja tänään vuorossa oli yksi inhokeistani teemakarttojen joukossa.

Kyseessä on siis koropleettikartta jonka päällä esitetään myös diagrammeja. En pidä diagrammien esittämisestä kartan päällä, sillä ne ovat mielestäni lähes aina vaikeita lukea ja tulkita. Kartastani tulikin lopulti hieman… epäselvä. Tajusin tietysti myös vasta muiden blogeja selatessani, että esimerkiksi Taika Jaakkolan käyttämä vaihtoehto (Tietokantojen tunnelmissa – konflikteja Afrikassa ja tulvia Suomessa, Taikamatkalla GIS-velhoksi, viitattu 1.2.2024) jossa järvisyyttä ilmaistaan pisteiden koolla olisi ollut huomattavasti selkeämpi vaihtoehto kuin minun valitsemat ympyrädiagrammit. Omassa lopputuloksessani diagrammit osuivat osittain päällekkäin ja järvisyysprosentti oli suurimmassa osassa kuntia niin pieni että niiden eroja oli huomattavan vaikeaa havaita pienistä diagrammeista. Myös värien valitseminen diagrammeihin oli vaikeaa alla olevan (nyt osaksi piiloon jääneen) koropleettikartan sekä yksityiskohtaisen vesistön vuoksi. Kokonaisuudessaan ilman diagrammeja olisin hyvinkin tyytyväinen karttaani. Vaikkakin unohdin jälleen yrittää korjata luokkarajojen ongelman… kolmatta viikkoa putkeen… 

Kartan koropleettiosuus esittää tulvaindeksiä, joka laskettiin karttaan jakamalla keskiylivirtaama keskialavirtaamalla. Nämä ovat keskiarvoja suurimmista ja pienimmistä virtaamista tarkkailuajanjaksolla (esim. 30v) (Tieteen termipankki). Mitä suurempi keskiylivirtaama on ja mitä pienempi keskialavirtaama on sitä suurempi on keskimääräinen virtaama ja tällöin suuremalla virtaamalla on myös suurempi tulvariski. Tulvaindeksi kuvaa tämän tulvariskin suuruutta. Kartasta voidaan nähdä kuinka suurimman tulvariskin alueita ovat Pohjanmaa ja Lounais-rannikko. Nämä alueet ovat tunnettuja etenkin keväisistä sulamisvesien aiheuttamista tulvistaan.

Järvisyys puolestaan esittää sitä kuinka suuri osuus alueen pinta-alasta on vesistön (mm. järvien) peittämää. Kartan diagrammeista (vaikkakin epäselvistä sellaisista) voidaan huomata, että ne alueet joilla on korkea järvisyysprosentti on kuitenkin matala  tulvaindeksi ja toisin päin. Enpä osaa sanoa mistä tämä johtuu, mutta ehkä se tulevaisuudessa selviäisi 🙂

Lähteet: Keskiylivirtaama. Tieteen termipankki. Luettavissa: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Ymp%C3%A4rist%C3%B6tieteet:keskiylivirtaama . Viitattu 1.2.2024.