University of Helsinki
Leena Malkki, Mitä tiedämme terrorismista (Otava 2020).
Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas, Kanava-palkinnon ehdokas 2020
Terrorismia voidaan tutkia kuin mitä tahansa ihmisen toimintaa. Tulokset asettavat kyseenalaiseksi monia länsimaisia uskomuksia ja myyttejä terrorismista. Ne auttavat myös ymmärtämään ilmiötä kohuotsikoita syvällisemmin sekä asettamaan nykykeskustelun osaksi pidempää kehitystä.
Teoksessa käsitellään niin terrorismin historiaa kuin nykytilaa ja tulevaisuuttakin. Kirjassa perehdytään myös moniin päivänpolttaviin aiheisiin, kuten Syyriaan ja Irakiin lähteneisiin ISIS-vapaaehtoisiin.
Tutkimusraportteja
Ekstremistinen puhe verkossa ja uutismediassa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:20, yhdessä Daniel Sallamaan, Juha Saarisen ja Sami Eerolan kanssa.
Jihadistinen liikehdintä Suomessa. Sisäministeriön julkaisuja 2019:14, yhdessä Juha Saarisen kanssa.
Jihadistinen verkkoviestintä ja Suomi. Sisäministeriön julkaisuja 2019:15, yhdessä Matti Pohjosen kanssa.
Blogi- ja verkkolehtitekstejä
“Mistä terrorismiin radikalisoituminen johtuu” Politiikasta, 30.9.2020.
“Miten nimittää Isisin ja al-Qaidan edustamaa ilmiötä?” Politiikasta, 12.6.2019, yhdessä Juha Saarisen kanssa.
“Terrorismin selittäminen vähentää siihen liittyvää pelkoa” RIKU 1/2019.
“Ovatko Syyriasta palaavat turvallisuusuhka?” Politiikasta, 8.3.2019.
“Jihadismin tulevaisuus Euroopassa“, Politiikasta, 26.2.2019, yhdessä Juha Saarisen kanssa.
“Suomen syrjäytetyt nuoret syrjäytyneessä demokratiassa“, Politiikasta 14.12.2017, yhdessä Hanna Wassin kanssa.
“Yhteiskunnan vakaus on saavutus, ei Suomen perusominaisuus“, Politiikasta 6.12.2017.
“Oliko Turun puukotus terrori-isku?“, Politiikasta 28.8.2017.
“Lukuvinkkejä terrorismista“, Politiikasta 18.8.2017.
“Liika terrorismin pelko voi jopa heikentää turvallisuutta” Helsingin Sanomat, 9.7.2017.
“Johtuuko radikalisoituminen syrjäytymisestä?” Politiikasta, 1.6.2017.
“Onko terrorismi todella yleistynyt aikanamme?” uutistamo.fi, 5.1.2017. Julkaistu myös Helsingin yliopiston sivuilla.
“Miksi uskonto yksin ei riitä selittämään terrorismia?” Politiikasta, 5.9.2016.
“Uskonto terrorismin kokonaiskuvassa“, Politiikasta, 31.8.2016.
“Terrori-iskun äärellä“, Politiikasta, 15.7.2016.
“Miksi EU:n ja Ukrainan välisestä sopimuksesta äänestetään Alankomaissa?” Politiikasta, 21.3.2016.
“Mitä tapahtui Suomen lintukodolle?”, Politiikasta, 7.2.2016.
“Väärin tutkittu terrorismi?” HS Teema 1/2016.
“On aika keskustella terrorismin torjunnasta”, Politiikasta, 26.11.2015.
”Mitä terrorismilla voi saavuttaa?” Politiikasta, 30.11.2015.
“Suomi ja poliittinen väkivalta – kaltevalla pinnalla” Politiikasta, 27.9.2015.
“Target: University of Helsinki” Politiikasta, 28.6.2014.
“Kansainväliset velvoitteet ja vertaispaine ohjaavat Suomen terrorismin torjuntaa” Politiikasta, 10.3.2014.
“Kuka pelkää yksinäistä sutta eli terrorismin muuttumisesta” Suomen muuttuvat koordinaatit, 7.5.2012.
Artikkeleja
“Poliittinen väkivalta murrosajan Euroopassa”, teoksessa Juhana Aunesluoma & Suvi Kansikas (toim.): Euroopan villit kortit ja mustat joutsenet. (Helsinki: Eduskunta 2019), Daniel Sallamaan kanssa.
“Suomi – maailman turvallisin maa?” Tieteessä tapahtuu 33, no. 3 (2015).
“Toisen terroristi on toisen vapaustaistelija – terrorismin määrittelyn ongelmista” teoksessa Antti Paronen & Olli Teirilä (toim.), Vihatkoon kunhan pelkäävät (2014).
““Suomessa ei ole terrorismia, koska “Suomessa ei ole terrorismia?” 2000-luvun väkivallan teot ja tulkintojen merkitys” teoksessa Anssi Kullberg, Suomi – Terrorismi – Supo (2011).